Kolmonen aloitti vuoden rajapyykin jälkeen hakemaan paljon enemmän uusia sanoja ja puolentoista vuoden kohdalla se puhua pälpätti jo tosi paljon, toisti melkein kaiken kuulemansa. Nyt ikää on 1v8kk ja huomaamattani on tullut taas kaksi uutta kehitysaskelta:
Se puhuu lauseilla ja osaa taivuttaa sanoja.
Nää kehitysstepit on aina niin hämmentäviä! Yhtäkkiä sitä vaan tajuaa että hetkinen, se sanoi juuri pupulla on häntä. Miten monta asiaa pitääkään pienessä päässä naksahtaa että tuon osaa sanoa!
Mun lemppareita on ehdottomasti ne hetket kun taapero puhuu aivan kuin me aikuiset, kopioi jotain paljon kuulemaansa. Oh shit oli tietysti melko hauska kuulla oman vuosikkaan suusta, mutta myös OHO! oikealla intonaatiolla saa mut joka kerta hymyilemään.
Sitä oltiin niin iloisen yllättyneitä että suuhun törkätty vahaliitu jättää oikein sinisen jäljen kaapinoveen osuessaan! Minä taas olen iloisen yllättynyt aina kun ojennan sille pastillin ja polvieni tasolta kuuluu lempeä kiitos!
Paperista puheen ollen, myös se sai minut melko liikuttuneeseen olotilaan kun taapero katseli minun yritystäni piirtää bussia. Se oli ihan hiljaa kun väritin bussini kylkeä, paijasi sitten kättäni, katsoi silmiin ja sanoi
Hienosti!
Kiitos rakkaani, minäkin olin siitä ylpeä.
Taaperosta saa hauskan oman elämän selostajan kun puheeseen ilmestyy lauseet, verbit ja tekijät. Sitä kuulee päivän mittaan usein että kolmonen istuu tässä tai Kolmonen, äiti ampalle (trampalle, ). Hän myös joskus veljensä tapaan kutsuu minua nimellä, Hanne piittää sydän. (Odottaa kai että pääsisi sanomaan hienosti). Kun joku tulee kotiin, taapero huikkaa alhaalle kukas se siellä, legoleikkejä puuhatessaan se kyselee missä pupu on – aivan kuin leikkisivät piilosta.
Kun hän satuttaa itsensä, hän sanoo au, shattuu. Jos joku muu satuttaa tai itkee, hän sanoo maailman empaattisemmalla äänellä ei mitään hätää. Ja jos joku laulaa gaselleja, hän komppaa mukana tä, tä, tä, tä, MITÄ ja kun on aika kikatuskutittaa hän laskee aivan itse än yt tet NYT!
Pieni selostaja laulaa Tomi traktoria, Leo kuormuria, Blinding lighstia ja bussilaulua kaikkia samalla innolla ja täydellisellä sanojen puutteella. Silmät kiinni nautinnollisesti ulisten. Kaiken päälle huudetaan lisää! Ja nyökytellään innokkaasti joo kun kerrataan mitä kaikkea päivän aikana tehtiin.
Jotenkin kaikkinensa tämmönen vähän hassuja puhuva, suloisesti ilmeilevä pieni ihminen on aivan käsittämättömän söpö. Kuin se oikein yrittäisi olla yhtäaikaa kaikki maailman kissavideot, yksisarvisfiltterit ja japanilaiset miniatyyrileivokset – ja on silti söpömpi kuin ne kaikki yhdessä.
…kunnes puraisee sua kovaa olkapäästä kokeillakseen mitä tapahtuu.
Taaperot, gotta love em.
