Painin yhden vastuullisuushaasteen kanssa: esiteinien vaatteet ja niiden hankinta. Vaateteollisuus on toki kaikkinensa vaikea kokonaisuus, joka sisältää hirveästi ongelmia ja sitä myöden syyllisyyttä – joskus vähän tarpeettomastikin.
Ajattelen itse että muoti ja tyyli ovat ihania, iloisia asioita, jotka suon kaikille osana itseilmaisua. Minusta jokainen saa hankkia vaatetta myös muuten kuin luolanaisen tyyliin paikkojen peitoksi, eikä minimalismi ole pakollista jos pystyy toteuttamaan alla olevan listan asioita:
- Mieti tarve tarkkaan, älä osta turhaa (turhan määrittely on jokaisen oma oikeus, ks kohta 4)
- Hanki mieluiten käytettynä
- Tai vastuullisilta toimijoilta mahdollisimman läheltä
- Käytä vaatetta paljon! Iloitse siitä!
- Huolla ja korjaa vaate
- Laita vaate eteenpäin seuraavalle käyttäjälle tai oikeaoppiseen kierrätykseen.
Mun vaatekaapissa tämä on jo tosi helppo toteuttaa. Tässä 38 vuoden kypsässä iässä alan jo oikeasti tietää minkälainen tyyli mulle sopii ja osaan ostaa vaatteita, jotka pysyy käytössä monta vuotta. Jaksan myös huoltaa näitä aarteitani ja ostan itsellenikin paljon käytettynä. Pystyn jo aika hyvin harkitsemaan ostojani ja jättämään selvät tunteisiin pohjautuvat hankinnat tekemättä.
Taaperon vaatekaappi on helppo täyttää 2nd hand tavaralla
Myös Kolmosen vaatekaappi on aika ok! Sille löytää jo niin paljon just sellaisia kivoja, trendikkäitä ja ennen kaikkea minusta ihania vaatteita käytettynäkin, että olen pystynyt siirtymään oikeasti pääpiirteissään 2nd hand osastolle.
Tästä isoin kiitos Kidialle, joka rantautui tuohon Herttoniemeen ja jonka valikoimassa on ensinnäkin todella hyväkuntoisia ja toisekseen juuri meidän tyylisiä vaatteita paljon, eikä niitä tarvitse metsästää huonokuntoisen ketjukaman alta. Kidia on myös eka IG-tili, josta olen tilannut ilmoitukset: väijyn sieltä päivän tärpit, varaan ihanimmat (jos ehdin ekana) ja käyn hakemassa seuraavaan päivään mennessä omat ostot kassalta ja tsekkaan samalla mitä muuta myymälästä löytyy.
Täydellinen kirppiskonsepti siis! Olen oikeasti puhtaasti Kidian ansiosta saanut Kolmosen vaatekaapin sille tolalle että koossa 92 on jo vähintään puolet kamoista 2nd handia, seuraavassa koossa tällä hetkellä 100%. Pidän mahdollisena ettei uutta tarvitse ostaa juuri ollenkaan.
Jos joku täällä asuvista aikuisista vielä alkaisi oikeasti paneutua tahranpoistoon ja -ehkäisyyn, Kolmosen vaatekaappi saattaisi olla jo jokseenkin vastuullinen.
Sitten se murheenkryyni: isot lapset. Olen tähän saakka saanut aika paljon ostaa heillekin käytettynä, ja aika vähän ylipäänsä mitään vaatetta. Ovat kummatkin olleet kiinnostuneempia muista asioista kuin siitä mitä vaatetta on päällä, joten kriteerit ovat olleet helpot: jotain mitä saa helposti hankittua, mieluiten käytettynä ja järkevään hintaan.
Esikoinen on nyt 10,5v ja muoti alkaa kiinnostaa. Myös perässä tuleva tokaluokkalainen 9v on tarkempi kuin ennen ja lisäksi sen ikäiset näköjään tuhoaa housuja siihen malliin, ettei mitään oikein löydy enää käytettynä.
(Jos joku tietää nyt salaisen paikan josta löytyisi Addun housuja hyvässä kunnossa, kerro!)
10v lapselle on vaikeampaa ostaa käytettynä
Mikä ihaninta (ja pahinta), esikoisella on kiinnostusta alkaa tutkia erilaisia tyylisuuntia. Puhutaan kidcoresta ja indie-stylestä, ja me googletamme yhdessä mitä se voisi tarkoittaa. Löysimme kuvan jossa joku aivan minun näköiseni teini suoraan 90-luvulta veteli coolisti neonvihreässä crop topissa ja samanvärisessä neuletakissa tosi löysien farkkujen kanssa ja siinä kohtaa esikoinen varovasti totesi että toi olis tosi kiva mutta mahtaako sellaista löytyä käytettynä..?
Voin melko varmasti sanoa että ei löydy. Olen nyt kahlannut Zadaat, Torit, Tiset ja Feisbuukit enkä löydä. Ja vaikka löytäisinkin, homman mielekkyys arveluttaa. Kun lapsi alkaa etsiä omaa tyylisuuntaansa, se on aika lailla just eikä melkein minkälaisia vaatteita niihin kaivataan. Alanko aina metsästää niitä sitten jostain käytettynä? Löydänkö?
Vai sanonko ettet sinä nyt tälläistä saa kokeilla vaan jatketaan noilla mitä vaikkapa Kidian valikoimista löytyy. Musta tosi kivaa perusvaatetta josta sinä et innostu mutta käytät kuitenkin koska olet huomaavainen.
Tiedän että tämä on nyt tosi elitistinen ongelma. Että miten toimia kun lapseni haluaa valita mitä vaatteita laittaa päällensä. Mutta kyllä tässä kuitenkin on edessä monta vuotta vaatteiden hankintaa ja siinä todennäköisesti on lapsella enemmän mielipiteitä kuin ennen. Jostain ne vaatteet pitää hankkia ja nyt mietin ihan pää sauhuten että mistä.
Jotain naistenvaatetta olen pystynyt ostamaan Ykköselle käytettynä, koko XS ja S menee jossain vaatteissa jo aika kivasti. Mutta eipä ole vielä vastaan tullut neonvärisiä kledjuja. Uskonkin että käytetyn tavaran tarjonta ratkeaa vähän kun tyyppi siirtyy koonsa puolesta sinne 15v ikäluokkaan, jossa tavaraa liikkuu enemmän.
Mikä ketjuliike olisi enemmän ok kuin toiset?
Muistanko jonkun vinkanneen että Cubus on yllättävän vastuullinen vai onko tämä vain harras toiveeni koska sen valikoimasta löytyy Ykkösen toiveita?
Mä en haluaisi nyt tämän asian äärellä olla se äiti joka sanoo aina että et sinä sellaista tarvitse tai etsitään ensin käytettynä. Olen tietysti edelleen se äiti joka laittaa lapsen harkitsemaan ostosta ja miettimään tarkkaan mitä toivoo – mitään ei osteta noin vain. Mutta haluaisin myös tukea tätä hetkeä kun omaa persoonaa aletaan tutkia montaa kautta, ja yksi niistä on ulkoinen olemus. Olkoonkin ”vain muotia”, minusta on tärkeää antaa itseilmaisulle tilaa, kun se meille kerran on mahdollista.
Harkitsen siis vakavasti että astuisin takaisin ketjukauppojen ovista sisään, sillä niissä noita juuri tämän hetken tyylejä on. Kysymys herää: Onko jossain niistä vähemmän pakkotyön veret, kevyemmät vastuuttoman massatuotannon jäljet? Onko jonkun laatu poikkeuksellisen hyvää? Tai onko jossain tietämättäni salainen kierrätysryhmä ”viime vuoden nelosluokkalaiset jotka kokeili yhdessä koossa kokonaisia tyylisuuntia ja myyvät niitä nyt hyväkuntoisina paketteina”?
Kaipaan vinkkejä hyvistä kaupoista, synninpäästöä tai AV YV hyväkuntoista (neonvihreää) napapaitaa ja sille neuletta!
Hjälp!
Kaikki kuvan vaatteet on käytettyinä ostettuja – paitsi esikoisen. Juttuun hienosti sopien.