Jouluaatto, vol 1

Poskilla loimottaa saunan kuumuus, mahassa turvottaa ihan liian monta konvehtia, torttua, kakunpalaa ja piparia iso satsi riisipuuroa ja uusia lahjoja on fiilistelty. Lisätään vielä rauhallinen musiikki ja joulukuusen kynttilöiden lempeä valo, ja tekin huomaatte että puhutaan jouluaatosta.

Mepä nimittäin vietettiin joulua jo tänään. Insinöörin vanhemmat karkaavat oikeaksi jouluksi Amerikan serkkujen luo, joten me kokoonnuimme tänään jo koko naidun suvun voimin joulua viettämään. Ja vaikka kalenteri väittää ettei jouluaatto vielä ovelle kolkuttanutkaan, tämä toimi oikein mainiosti. Ainakin oli todella valkoinen joulu, telkkarista tuli hyvääkin ohjelmaa (toki Lumiukko on silti parasta mitä televisio tarjota voi), ja kaiken lisäksi tämän kivan päivän jälkeen on vielä yksi jouluaatto jäljellä. Ei huono. Sitä paitsi, harvoin sitä pääsee jouluaattona rinteeseen.

Lasku- ja minttukausi korkattu,
ja kuopattu, mikäli edellisiin vuosiin on uskomista.

Valeäiti kuittaa päivän kuvien kera, ja painuu vain lievästi turvonneen huulensa* kanssa turvonneen mahan viereen pötköttelemään. Toivottavasti joulu on yhtä kiva ensi viikollakin!

*Note to self: älä yritä suukottaa kymppikierroksilla riehuvaa lasta otsaan, siitä seuraa omien hampaiden muotoinen mustelma huuleen.