Varasin kuvassa näkyvän aarteen jo etukäteen palkinnoksi päiväunitaistelusta, tai lohdukkeeksi sen häviämisestä. Laskin että se sulaa kätevästi siinä taistellessa.
Ja sitten se mokoma otti ja nukahti kertalaakista. Kauniita unia ja sinne jäi.
Nyt mä oon vaan kaappiläski sokerihiiri joka syö lohduksi ja ihan muuten vaan.
Ja nyt täytyy sitten taas leipoa kun joku on syönyt pakkasen tyhjäksi.
