Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Lasten kieli paras kieli

Lapset ovat monella tapaa ihania ja sen kaiken arvoisia, mutta kyllä yksi niiden vahvimmista ominaisuuksista on viihdearvo. Siinä heti puolentoista, kahden vuoden jälkeen lapsesta tulee usein kävelevä sketsipankki, joka loihtii tahatonta huumoria ympärilleen missä toikkaroikaan.

Erityisesti sanaisen arkun aukeaminen on jännittävä matka, jossa vanhemmalle seuraa hauskoja, tukalia ja kummallisia tilanteita päivittäin. Joskus lapset puhuu niin oudosti että vain omat vanhemmat voivat kertakaikkiaan ymmärtää mistä todella oli kyse. Meidän suvussa on nähty mm. kee niin kuin kettu, kammokki (sammakko) mankina (mansikka) ja atto (traktori) – näitä toki käytetään edelleen, 35 vuotta niiden sanomisen jälkeen.

Tämän oman perheemme kovin bravuuri on ehkä Late Lammas, joka oli tietysti Tuli tuli tam tam tam. Yritin koota lisää meidän oman perheemme omia sanoja muistoksi meille itsellemme mutta hitto vie, ei niitä mitenkään enää muista! Laitan tähän ne jotka muistan ja toivon että teidän kommenteista löytyy sitten ne meiltä jo unohtuneet.

Leipä on peipä ja lapio on papilo, totta kai. Mutta sitten meillä on myös nerokasta kielen taivuttamista mm. niin että jokainen pidike on nimeltään pysytin. Kalifornin (mikrofonin) pysytin on myös tänä jouluna herra kuusivuotiaan toivelistalla.

Joskus me juoksetaan kovaa kilpaa ja varsinkin ennen me pukettiin vaatteita päälle. Jos sää on lämpimä, ei pleeseä (fleece = mikä tahansa pitkähihainen paita) ehkä tarvita. Kepsuttia laitettiin spagettiin myös ylieilen kun Kakkonen pyysi minua tuoksuttamaan miten hyvältä ruoka tuoksui.

Fyysisistä tuntemuksista löytyy paljon kivaa, kuten seksiminen. Toisaalta joskus käy niin että jonnekin tulee joku sattumus. Pelissä kuoletetaan legoukkeleita ja vesileikeissä voi vahingossa märästää paitansa.

Sänkyyn ei aina tee mieli mennä, jos juuri sillä hetkellä ei ole nukkumahätä.

Näitä listasi lisää No home without you:n Kaisa, kannattaa ehdottomasti käydä lukemassa sieltäkin parhaat täältä!

Kouluikäisten lasten kanssa söpöjä sanoja tulee vähän vähemmän, mutta nauru ei kyllä vieläkään lopu. Tyypit opettelee nyt musiikista ja muualta niin omituisia sanoja että aina välillä pitää vähän kysyä että mistäs ton opit. Sen vielä kestän pokkana kun Kakkonen sanoo whattaaaa? mutta siinä kohtaa tuli kyllä aamukahvit ulos nenän kautta kun yksi silkohapsi kiitti mua aamiaiselle mitä kohteliaimmin että

Tää on hei tosi hyvää tää puuro, woman!

Thanks man.