Kuten ilmeisesti koko muukin kaupunkiväestö, suuntasimme tänään hetken mielijohteesta Nuuksioon päiväretkelle. Tapojeni vastaisesti onnistuin (melkein) säilyttämään ”no mennään vaan miten mennään, ei niillä päiväuniajoilla ja syömisillä niin väliä ole” -asenteen. Kotona katselin kelloa puhisten ja meinasin monta kertaa sanoa ettei ole järkeä lähteä kun se on jo noin ja noin paljon ja kohta on jo päikkäriaika ja missäs ne sitten nukkuu, niin.
Asenne säilyi yhtä pirteänä vielä kansallispuiston parkkipaikallakin. Seisoin ison lumikasan päällä erääseen kankaaseen sotkeutuneena ja huusin kuin paraskin uhmaikäinen ”v***u mä inhoon kantoliinoja”. Kakkonen oli selkeästi samaa mieltä ja huusi ensimmäiset ja viimeiset viisi minuuttia k.o. kankaaseen käärittynä. Toinen osa hippipartiotamme (kantoliinat ja rintareput = hippi) heilui suhteellisen tyytyväisenä rintarepussa Insinöörin kyydissä.
Hymy löytyi sieltä pyllystä huulille siinä vaiheessa kun Ykkönen teki Nuuksiosta oman ulkoilma-HopLopin. Ei näemmä ole olemassa mitään siistimpää kuin kävellä, könytä, kaatua ja pujotella keskellä metsää. Imaistiin parit karjalanpiirakat huiviin, ihmeteltiin kanssakulkijoita ja niiden valtavia koiria, könyttiin hetki siellä mättäissä, ja sitten olikin aika lähteä kotiin. Tietenkin huomasin että kello oli puoli kaksi, ja päiväuniaika alkoi kello 12. Stressasi, mutta olin kerrankin hiljaa. (Kakkonen ei, se jatkui taas sitä hippien vastaista anarkiaansa)
Ykkönen osoitti kuitenkin erinomaista sopeutumiskykyä. Se nukahti kävelymatkalla rintareppuun (eka kerta ikinä), jatkoi unia autossa oltuaan välissä 10 minuuttia hereillä (todella harvinaista), heräsi auton pysähtyessä mutta jatkoi vielä unia sänkyyn asti (en olisi uskonut ellen olisi itse todistanut). Nyt 3,5h tuntia nuotiopaikalta lähdettyämme se nukkuu edelleen, tällä kertaa kannettuna takaisin keittiön lattialle. Haalari yhä päällä. Ehkä toista kertaa Ykkösen 1,5v taipaleen aikana joudun pian herättämään sen väkisin, että nukkuisi vielä yölläkin.
Huomauttaisin vielä että myös Kakkonen nukkuu. Se on ollut noin kymmenen minuuttia hereillä tänään. Ja minä nukuin autossa. Insinööri taas sohvalla istuen. Nyt jos koskaan havaitsen raittiin ilman myrkytyksen oireita.