Tietoa mainostajalle ›

Lastensuojelua vaikka väkisin

0 No tags Permalink

Päivän Hesarissa oli kolumni lastensuojeluilmoituksista, tai siitä miten helposti niitä nykyään tehdään. Puistossa mäyräkoiran kanssa tavattu 17v tai huoltsikalle kotiintuloaikaa venyttämään paennut nuori merkitään rekisteriin. Siis siihen samaan, johon merkataan hakatut, nöyryytetyt ja muut kaikin puolin suojattomissa olosuhteissa elävät lapset.

Sattumalta samaan aikaan kuulin keskustelun, josta opin että päiväkodin hakuajasta (17.30) vähänkin myöhästyneiden vanhempien lapset viedään lähimpään lastenkotiin ja tehdään lastensuojeluilmoitus heitteillejätöstä.

Kummatkin jutut on jotenkin todella järkyttäviä. Ensinnäkin se, että pahimmassa hädässä olevat lapset ei saa heti apua koska Pirkko nyt selvittelee tuliko se Aleksi ajoissa kotiin vai ei. Tai arkistoi sitä päivän viidettä ilmoitusta. Toisaalta se, että ylitöihin joutuneet, bussia odottelevat tai nokkakolaria selvittelevät vanhemmat saavat myöhästymisestään järjettömän rangaistuksen. Ja etenkin näiden lapset. Auttakaa ymmärtämään. Minkä helvetin takia lapselle aiheutetaan aivan suhteettoman suuri trauma rangaistuksena vanhemmasta, joka ei nyt ihan ehtinytkään paikalle ennen päiväkodin sulkeutumista? ”Sä menet nyt katsos tänne tuntemattomaan paikkaan odottamaan kun sun äiti jätti sut heitteille”?

Miksi päiväkodit eivät voi joustaa vaikka puolta tuntia? Joutuu sitä muutkin työntekijät välillä venyttämään työaikaa itsestään riippumattomista syistä. Siitä maksetaan usein rahaa. Sepä lieneekin tässä ongelma. Veikkaan, että päiväkodeissa on nollatoleranssi myöhästymisen, koska kaupungilla on nollatoleranssi ylityökorvauksiin. Aika on rahaa ja lapset saa taas kärsiä.

Kumpikin tapaus kuitenkin osoittaa myös sen, että holhouksen aste Suomessa on outo. Toisaalta lapsi saa (joutuu) jäämään elämään ihan karmiviin olosuhteisiin, koska vanhemman oikeuta lapseensa ei Suomessa voida (haluta) rajoittaa. Toisaalta epätäsmällinen lapsenhakija tai kotiutuva teini merkitään rekisteriin lastenhakkaajien ja tuhopolttajien väliin.

Mitäpä, jos vaikka vähän mietittiin uudestaan näitä virkareittejä ja toimintamalleja? Mitäpä jos päiväkotien aikatauluja ja työvuoroja vähän tarkistettaisiin? Mitäpä jos käytettäisiin vähän maalaisjärkeä, osoitettaisiin vähän armoa?

Töihin paluu tuntuu taas tänään jotenkin vähän vähemmän houkuttelevalta.

JAA
0 No tags Permalink

Comments are closed.