Tietoa mainostajalle ›

Sunnuntain sekalaiset

4 No tags Permalink

Kun ensimmäisen lapsen tippuvasta hampaasta soitetaan fanfaareita, otetaan kuvia ja kirjoitetaan blogikirjoituksia, toisen kohdalla todetaan että kato, tipahti. Nyt on jo toinen tippumassa ja minä tyydyn kertomaan siitä näin.

Ehkä Kakkosta lohduttaa vähän se, että sillä on äitinsä kohtalotoverina. Mullakin heiluu hammas. Viisitoista vuotta sitten laitetty retentiokaari (ne tietää jotka tietää) ensin repsotti, sitten korjattiin väärin ja nyt osin poistettiin. Saan vielä kuukauden ajan jännätä heiluuko tämä etummainen vino hammas oikeaan suuntaan vai onko edessä oikomishoito.

Lainasin illalla Insinöörin maastopyörää ja rakastuin. En ollut ikinä ennen kokeillut koko hommaa, mutta nyt olen uskovainen. Kun taiteilee ihan hiljaista vauhtia kivien ja juurten yli, jyllää kropassa pieni adrenaliini ja keskittyminen on just eikä melkein. Silti ei kuole vaikka mokaisi. Pitkästä aikaa laji, joka saa oikeasti ajatukset pois kaikesta. Nyt en enää naura Insinöörin hulluille pyöräostoksille, voisi ostaa vielä vaikka yhden (mulle)!

Insinöörilläkin on uusi harrastus. Nämä tällaiset etsi viisi virhettä kuvat, joita sen sähköpostiin tulee moneltakin eri kaverilta viikottain. Tämänkertaisesta löytyi yksi virhe, spottaatko? Vinkkaan että kyseessä on valonkatkaisin, joka piirretään taitettuna drinkkipillinä mustan pallon päälle.

Tiedättekö, kun aina sanotaan että lapset on niin mutkattomia ystävystymään? Että ne vaan alkaa leikkiä yhdessä? Kakanmarjat sanon minä. Lause pitää paikkansa noin ikävuosina 4-5, sitten alkaa persoonat astua peliin. Ystävyys ei ole helppoa lapsillekaan. Ihan samalla tavalla kuin aikuisten, heidänkin pitää löytää jotain yhteistä ennen kuin eroja jaksaa sietää.

Saatoin tänään laittaa tyttärelleni pyynnöstä vähän meikkiä. Siitä saattoi tulla ihan törkeän kaunis ja mua saattoi alkaa pelottaa teini-ikä.

Kaikista kaunein se oli kuitenkin lllalla kasvojen pesun jälkeen.

On muuten rankkaa toimia pienten tyyppien ystäväkoutsina. Ei mitään hajua miten voisi auttaa ja autettavilla on suunnilleen sammakon tunnetaidot. Sattumalta välillä onnistuu ja silloin voikin leijua vaikka koko loppuillan tässä olen maailman paras vanhempi –kuplassa.

Huomenna sitten uudet draamat.

Tänään tulin suunnattoman onnelliseksi siitä että satuin valkkaamaan umpimähkään juuri oikean määrän henkareita pyykkikoneesta tulleille kauluspaidoille. Ai että, tätä nautintoa ei usein tule! Pienet ilot on suurimmat!

Kakkonen osaa kumota minkä tahansa totuuden, yhdellä pienellä sanalla. Kas näin: ”Tyyppi, sä oot jo viisi. Sun pitäisi osata syödä haarukalla, ei sormin.” ”Muka.”

Hän myös kyseenalaistaa valtaapitävät taiten: ”Siis pitääkö totella jo kerrasta?” hän kysyi tänään, puhtaasti hämmästyneenä. Jonka jälkeen ei totellut edes kolmesta kerrasta.

Sunnuntain sekalainen päättyy vinkkiin: Nämä ovat maailman parhaat ulkohousut pienelle lapselle. Pehmeät, kestävät, hyvin istuvat ja kohtuullisen hintaiset (30€). Tänään klo 24 asti vielä -20% XXL:stä niin kuin kaikki muukin siellä, jos liittyy uutiskirjeen tilaajaksi (saatan ostaa pari pyörää).

JAA
  • 4
    Shares
4 No tags Permalink
4 Comments
  • Katja
    elokuu 28, 2017

    Toi henkariläppä. :DDD

    • Valeäiti
      elokuu 28, 2017

      Pienet ihmiset, pienet ilot!

  • Yksis
    elokuu 28, 2017

    Sekalaiset on aina ihania. Pitäis itsekin aina välillä kirjata ajatuksenjuoksua kaikenlaisista asioista.

    • Valeäiti
      elokuu 29, 2017

      Kiitos! Mä aina mietin onko nää ihan todella dorkaa kamaa mutta niitä on kiva kirjoittaa – saa monta irtonaista kamaa kätevästi yhteen hölmöön pakettiin 🙂