Kaupallinen yhteistyö: Polarn O. Pyret
Nyt on kuulkaa niin että vauvan vaatteet odottaisi jo käyttäjäänsä kaapissaan, hurjaa! Tein viime viikolla IG-liven tästä vauvan vaatteiden inventaarista, mutta se ei suostu tulemaan tallenteena julki joten päätin kirjoittaa tästä ihan blogijutun.
Seuraavaksi siis kurkistus Nelosen ekaan vaatevarastoon tai ennemminkin sen kokoon. Paljonko ollaan varattu vaatetta tulevalle vauvalle?
Pientä odottaa nyt mun laskujen mukaan suunnilleen seuraavat (sisä)vaatteet, kaikki koossa 56:
- 8 bodya
- 8 housut
- 3 yöppäriä
- 4 jumpsuitia
- 2 hupparia, toinen villaa
- 5 paria sukkia
- 3 sukkaparia / tumppua käsiin (ennen kuin kynsiä saa leikata)
Näiden lisäksi laatikon perällä on joitakin perintövaatteita (pari potkupukua) sekä noin 6 bodya koossa 44-50, jotka taitavat jäädä tällä kertaa turhiksi mutta viimeksi niillä mentiin monta viikkoa niin en uskaltanut olla ottamatta noita vanhoja vaatteita esiin myös.
Musta tuo määrä on ihan hyvä, hieman ehkä reilu kun ajattelee että tämä koko mahtuu noin kahdeksan viikon ajan päälle. Lisää varmasti vielä myös jostakin ilmestyy mystisesti pienen tultua maailmaan – niin yleensä tuppaa käymään. Vähemmällä pärjäisi todellakin (katsokaa inspiraatioksi Outi Ilonan IG-tili!) ja voisi niitä toisaalta enemmänkin olla mutta tää tuntuu nyt ihan hyvältä määrältä.
Vaatteiden määrän tarve määräytyy hirveästi vauvan tarpeiden mukaan ja se selviää vasta tyypin tavattuamme. Meillä ei ole vielä kukaan ollut vaikkapa kova puklaamaan, joten ollaan voitu mennä monta päivääkin samoilla vaatteilla.
Minkälaisia vaatteita sinne kaappiin sitten on nyt hommattu? Vain kivoja ja hyviä vaatteita!
Minun kriteerini kivalle vauvan vaatteelle:
- Miellyttää omaa silmää ja on yhdisteltävissä mieluiten kaikkiin kaapin vaatteisiin
- Kestää kovia pesuasteita, sappisaippualla hinkkaamista ja kuivausrumpua
- On sopivan kokoinen ja istuu hyvin: ei liian leveitä hihoja, ei puristavia vyötäröitä, ei isoja napinläpiä joista pieni jalka aina tunkee läpi, ei muotoiltuja jalkateriä koska ne ei ikinä ole oikean kokoisia meidän jättijaloille
- On helppo pukea: ei napitettavia / tiukkoja päänteitä, ei pujotettavia (hitaita) nappeja, ei selkäpuolen solmuja tai joustamatonta materiaalia, ei huonolaatuisia neppareita!
- On vastuullisesti tuotettu / hankittu
Ensimmäinen kohta on ehkä jollekin toiselle turha, mulle tärkeä. Olen hyväksynyt sen tosiasian että mulle on väliä, miltä vauvan vaate näyttää. Siksi olen päättänyt pyhästi, etten ota kaappiin sellaista vaatetta josta en itse tykkää koska se ei silloin pääse käyttöön ja sen kyseisen vaatteen kierto pysähtyy.
Kivojen vaatteiden vaatimus liittyy elämän helppouteen (vähän mutta hyvää tavaraa) mutta myös kriteerieni viimeiseen kohtaan, vastuullisuuteen. Vastuullisinta kaikissa vaatteissa ja tavaroissa on se että niitä käytetään. Käytettynä saatu tai ostettu vaate ei ole juurikaan uutena ostettua hurskaampi, jos se päätyy meidän kaappiin odottamaan sitä että kaikki muu on pesussa kunnes lopulta se onkin jo liian pieni ja se lähtee kiertoon.
Luonnon kannalta parasta on aina että jokin jo tuotettu on myös käytössä. Jos sinä et käytä sitä syystä tai toisesta, sen pitää päästä nopeasti käyttöön jollekin toiselle joka käyttää. Nopeus on kiertotaloudessa yllättävän tärkeää ja se näkyy erityisesti lastenvaatteissa: jo muutaman vuoden vanhat hyväkuntoiset vaatteet ei välttämättä löydä enää käyttäjää koska muoti on jo kiertänyt toiseen suuntaan. Tyhmää, mutta niin se vain on. Siksi mieluiten jokaisen kaapissa vain mieluisia kamoja riittävä määrä.
Oikeastaan tämähän on ihan kestävän kuluttamisen perusasiaa: harkitse, mitä hankit, riippumatta miten sen hankit.
Näistä syistä en muuten tälle vauvalle ottanut äitiyspakkausta. Se on ihana perinne, mutta siellä on aina niin iso prosentti sellaista vaatetta joka ei joko kelpaa nirsolle silmälleni, ei täytä yllä mainittuja ”teknisiä seikkoja” tai ei sovi juuri meidän vauvan kokoon. Riski käyttämättömälle tavaralle, jota ei saa edes hyvin kiertoon suuren tarjonnan takia, on vain liian suuri.
Ensisijaisesti vauvan vaatteissa kannattaa tietysti suosia käytettyjä koska niitä löytyy niin hirveän hyvin nykyään!
Jos vain ehtii, voi pienellä vaivalla löytää ihan priimakuntoisia, juuri niitä omaan silmäänkin sopivia vaatteita. Mä olen täydentänyt näitä yhteistyövaatteita käytetyillä aina sitä mukaa kun olen löytänyt mutta saalis on vielä aika ohut kun vasta aloitin tämän vauvan osalta enkä ole ehtinyt kirppareille kuin paristi ja monet vaatepenkomistreffit kavereiden kaapeista ovat peruuntuneet pandemian takia.
Kolmosen, eli ”viimeisen” vauvan vaatteet taas oli kaikki jo laitettu eteenpäin kun ei niitä vauvoja nyt enää pitänyt tulla! Seuraava koko menee varmaan jo paremmalla käytetty vs. uusi – suhteella – myös siksi että tämän vauvan muodot ja kujeet tulevat tutummiksi.
Jos päätyy hankkimaan vaatetta uutena, on hyvä ottaa huomioon juurikin vaatteen tulevaisuus oman käytön jälkeen. Kestääkö se kiertoa, onko sillä menekkiä? Hyvä vauvan vaate on niin hyvää laatua että se kestää tosi monta pesua ja tosi monta vauvaa. Siksi suosin kaikissa hankinnoissa hyvälaatuista eli kovaa pesuakin kestävää puuvillaa, simppeleitä kuoseja ja perusvärejä.
Ja sitten toki haksahdan aina välillä johonkin överisöpöön ja ihanaan ja erikoiseen jota ei lopulta edes käytetä kuin kerran. Sekin on ok, ei tässä tarvita täydellistä suoritusta kunhan vähän ottaa juttuja huomioon. Tiedostaa ja pyrkii parhaaseen.
Yritän siis yleensä suosia hyvää perusvaatetta, jonka voisi kuvitella löytävän helposti toisen kodin.
Kaikki kriteerini täyttää tämän vuoden yhteistyökumppanini PO.Pin vaatteet, joita meidänkin lapsilla on ollut jo ihan tosi paljon käytössä ja jotka ovat minun silmissäni myös käytetyllä markkinalla parhaasta päästä ja niitä on helppo ostaa: Tunnen laadun sekä vaatteiden mallit ja istuvuuden kun valikoimaa ei joka vuosi vaihdeta. Vaatteissa on myös pitkä käyttöikä tuplaresorien ja tuplakokojen ansiosta (osassa bodyja myös tuplanapitus).
Erityishuomio PO.Pin legendaarisille yöppäreille: Meidän ennätys taisi olla viisi vuotta samoilla yöppäreillä Ykkösen ja Kakkosen aikana! Koko 122/128 never forget. Nytkin Kolmosen yöppilaatikossa on näköjään sattumalta pelkkää PO.Pia: Yksi tämän yhteistyön myötä saatu, yksi käytettynä saatu ja loput itse ostettuja.
Tässä postauksessa kuvituksena on näkynyt PO.Pin kevään uutuuksia, jotka on ihan yhtä klassisia kuin kaikkien muidenkin keväiden uutuudet jo vuosikymmenten ajan. Mun lempparit on ehkä tuo kukkakuosinen jumpsuit, ikoniset sukat sekä joustavan mukavat pehmohousut ja nallekollari, jonka otin vähän isommassa koossa koska se menee hihoja käärimällä pitkään. Ja koska olen heikkona kaikkeen missä on korvat.
Vauvavuoden vaatteet jos jotkin on aika lailla (aikuisten) makuasioita, olen huomannut. Se mikä musta on maailman hankalinta on toisen mielestä kätevintä ja toisin päin. Perinteinen puolipotkupuku tai sellaiset henkselisukkikset esimerkiksi ei musta ole millään tavalla käteviä, vaan suosin ihan housuja. Insinööri rakastaa pukea vauvalle kietaisubodeja, kun itse suosin pään yli vedettäviä. Mekkoja en osaa oikein minkään ikäisellä vauvalla käyttää ja ylimääräisten neuleidenkin kanssa olen usein laiska.
Mitkä on sun hankintalistan kriteerit, pääseekö ulkonäkö niihin muillakin?