Arki palaa, onni jää

Kaupallinen yhteistyö: Valio

Se oli siinä. Insinööri menee huomenna töihin ja koulutkin alkaa taas pian. En voi enää paeta todellisuutta: arki palaa. Tunnin kestävät aamiaiset ja aivan liian myöhään päättyvät illat pitää paketoida taas kunnon kansalaisten rytmiin ja huolehtia että kaapissa on puhtaatkin verkkarit, tai jopa muutakin kuin verkkarit.

En silti suostu masentumaan vaan yritän tuoda loman mukanani arkeen – vaikka tämä on edelleenkin ihanaa erikoisarkea Kolmosen kanssa. Nappaan joka päivä palasia kesästä ja lomasta mukaani, imen niitä elimistööni ja muistisoluihin aamusta iltaan.

Yritän pitää kiinni siitä riemusta kun aurinkoinen hetki sai meidät lähtemään rantaan ukkosta uhmaten (kastuimme, mutta myös nauroimme); haluan muistaa kuinka äkillinen päätös lähteä veneretkelle oli stressitön ja helppo, kuinka lapset saivat nukkua teltassa saaressa ja miten kerran lilluin paljussa yhdeltä yöllä sateessa, ihmettelemässä vastarannan ukkosta ja laiturille asettuvia lintuja.

Paljussa en voi loputtomiin arjessa hengailla, mutta voin ottaa osan kesän tuomasta asenteesta mukaani myös marraskuun pimeyteen. Haluan kantaa osan loman tunteesta arkeen, tunteen siitä että ei se ole niin justiinsa ja siivota voi huomennakin. Koska se on todella niin – mitään ei ole pakko tehdä vain siksi että on tiistai ja huomennakin koulupäivä.

Arjessa sitä vain jää niin helposti siihen ajatukseen että on tehtävä asioita nyt ja oikein jotta arki rullaa huomennakin. Oikeasti syyskuussakin voisi päättää olla mökillä vielä yhden yön; lähteä joulukuussa pimeälle metsäretkelle ja napata nopeat eväät mukaan, jättää pyykit huomiselle.

Vauvan ruoat reissussa

Valmiit puurot on täysin ok myös arjessa

Olen syöttänyt Kolmoselle kesäkuusta alkaen pelkkiä Onni-puuroja ilta- ja aamupalaksi, välipalaksi ja “hups unohdettiin taas ruoka” -palaksi. Niitä menee tölkkitolkulla, monta per viikko. Koska miksipä ei? Kolmonen rakastaa kaikkia Onni-makuja ja syö ne hyvin, minä taas rakastan sitä ettei ylimääräistä tiskiä tule (mökki) ja että aina liian myöhään alkanut ruokailu voi alkaa sekunnissa.

Tästä Instagramiin raportoidessani olen saanut teiltä yllätyksekseni viestejä siitä kuinka tekin olette nyt esimerkistäni vapautuneet syöttämään vauvalle valmiita ruokia ilman huonoa omaatuntoa. Minusta tämä on tosi pysäyttävää. Siis sekä se että olen voinut helpottaa elämäänne (ihanaa!) mutta erityisesti ajatus siitä että pitäisi potea huonoa omaatuntoa koska ei keitä itse vauvalle puuroa vaan ottaa sen suoraan purkista.

vauvan ruoat reissussa onni puuro kokemuksia

Tavallaan kyllä ymmärrän tämän, koska se sama ajatus yrittää vaania minua aina joskus. Jonkinlainen evankelis-muterilainen osa aivoissani sanoo että kaikki on sinun itse tehtävä ja puurot haudutettava, vaikka se ei oikeasti edes ole minulle tärkeää! Minulla on aika sama miten ruoka pöytään tulee, kunhan tulee ja on syötävää.

Jos lapsi tulee kylläiseksi ja on terve, valittu ruoka on ollut oikein sopivaa ja vanhemmuus riittävää. Aivan sama mistä se puuro tuli.

Siispä tämä jos jokin on asia jonka siirrän konkreettisesti arkeeni: koska vauva rakastaa Onni-puuroja ja syö ne nollahävikillä, jatkan niiden antamista myös silloin kun minulla olisi kaikki aika ja jaksaminen tehdä puuro itsekin.

Onni on hövelimpi arki

Samaa ajatusta haluan jatkaa kaikkeen muuhunkin arjessani. Annan itseni olla höveli, vaikka ei olisi loma tai viikonloppu. Muistutan itseäni että vaivannäkö ei tee asioista arvokkaampaa, kärsimys ei hio elämästä laadukkaampaa. En luisu täyteen paheellisuuteen vaikka söisin kaikki ruokani toisen tekemänä tai lopettaisin siivoamisen kokonaan (sivumennen sanottuna, palkkasimme juuri siivoojan).

Joku sanoi joskus että sinun arkesi on lastesi lapsuus. Käännän tämän lievästi tuomitsevan lauseen sellaiseksi ajatukseksi että lapsilleni oleellisinta on se mitä me teimme yhdessä, eikä se miten sen teimme. Heitä ei kiinnosta pätkääkään keitinkö itse sen heidän lempipuuronsa vai en, tai siivosimmeko itse jokaisen vessanpöntön. Heitä kiinnostaa se ehdittiinkö illalla vielä pelata Afrikan tähteä vai halusiko äiti mieluummin tiskata puurokattilaa ettei se kato jämähdä kiinni ja nyt on jo melkein nukkumaanmenoaikakin. Katsotaan sitten huomenna.

mitä puuroa koululaiselle eväät retkelle vauva onni puuro eväs onni puuro kokemuksia

Samaan höveliin meininkiin kannustan teitäkin. Heittäkää kassiin vielä tälläkin viikolla retkikamat, pari Onni-puuroa taittamaan pahimmat nälät kaiken ikäisiltä, pullo vettä ja joku hyvä peli. Täytä astianpesukone ihan tyhmästi ja pyöräytä pyykkikone puolillaan. Laita maitotökki suoraan kartonkiin litistämättä. Mene meikit naamassa nukkumaan tai ole yöppäreissä koko päivän, kunhan muistat relata.

Arki ehkä palaa, mutta kesän onni voi jäädä.

Vinkkejä lapsiperheen ruokaostoksiin sekä muutama ajatus vastuullisesta ruoasta

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: K-ryhmä

härkis resepti

Vihaan edelleen vähän ruokakaupassa käymistä, vaikka nykyään se sujuu jo aika helposti: tunnissa on koko viikon ostokset hoidettu livenä, tai vartissa verkosta. Mutta voisiko sen tehdä paremmin? Kuinka ostaa vastuullisesti ruokaa? Katsotaan ensin mitä ostamme nyt!

Mitä ostamme ruokakaupasta?

Sain vihdoin otettua meille tuon K-Ostokset -sovelluksen käyttöön ja pääsin katsomaan mitä me oikeasti ostetaan ruokakaupasta. Yllätyin positiivisesti! Vaikka me näköjään ostetaan ihan tosi paljon valmisruokaa (ja viimeisen pari kuukauden Korona-poikkeusolot tätä pahensi) niin ostetaan kuitenkin pääosin aika hyvää kamaa ja mukavan paljon kasviksia.

Huom: emme keskitä kaikkia ostoksiamme joten ihan kaikki perheemme ostot ja eurot eivät tässä näy, mutta koko vuoden osalta suhteet ovat oikein ja kertovat paljon ostotottumuksistamme.

Viimeisen vuoden ajalta meidän kaksi eniten ostettua tuoteryhmää ovat Hedelmät ja vihannekset (15% kaikista ostoista vuoden aikana) sekä Maito (huom! tähän kuuluu myös kasvipohjaiset maidot), juusto, munat ja rasvat (14%). Ollaan vähennetty ihan tietoisesti lihan ostamista paljon viimeisen vuoden aikana, joten on kiva että se myös näkyy! Muistan kun vuosi sitten maaliskuussa kävin ensimmäistä kertaa meidän silloisen uuden K-Supermarketin lihatiskillä – enkä tiennyt missä se oli. Kauppa oli avattu lokakuussa eli olin todella monta kuukautta ostamatta lihaa lainkaan.

Tämä näkyy myös luvuissa: ostot tuoteryhmässä ”Liha ja kasviproteiinit” oli kokonaisuudessa vain 5,9% viimeisen 12kk ostoksista ja siitäkin 30% oli kasviproteiineja! Tässä eroamme merkittävästi koko Suomesta, jossa tuoreen tilaston mukaan liha edustaa 16,3% ostoksista ja Hedelmät ja marjat sekä Vihannekset yhteensä 18,8% (HS.fi 14.5.2020)

Kasvisten jälkeen datassa alkaakin näkyä todellisuus arjestamme: valmisruoat ovat jo kolmossijalla (9,2%) ja karkit edustavat myös aika isona tuoteryhmänä (5,6%). Ostan siis vuodessa enemmän karkkeja kuin lihaa!

Kysyin myös seuraajiltani Instagramissa, mitä he ovat omasta datastaan löytäneet ja oliko joukossa jotain yllätyksiä. Spoiler alert: mitä hittoa, kuka tämän kaiken suklaan osti?

Mitä te ostitte ruokakaupasta

”Ostin kesällä melkein 100 eurolla Kombuchaa. Esim lihaan ja karkkiin meni yhteensä alle 100€ vuodessa.”

”Positiivinen yllätys! Kotimaisuusaste lähes 100%!”

”Että eniten rahaa menee maitoon 😄”

”Joku meillä ostaa ihan hemmetisti karkkia..”

”Olin vuoden aikana ostanut suklaata 50 eurolla – milloin muka? 😄”

No, en tiedä kuka meillä ostaa suklaata mutta sen tiedän että joku ostaa reilusti yli kahdella sadalla karkkia ja melkein saman verran bisseä.

K-Ostokset näyttää mitä ruokakaupasta oikeasti ostetaan

Koska ruokakaupassa käydään aivan todella paljon, koen sen olevan aika iso osa vastuullista kuluttamista. Siksi olen pyrkinyt muuttamaan meidän perheen ruokatottumuksia pikkuhiljaa kohti nk. planetaarista ruokavaliota – enemmän kasviksia, parempaa lihaa, kaikki mieluiten lähellä tuotettua. K-Ostokset on tähän mainio apuri, sillä se ei pelkästään kerro totuutta tämän hetken tilanteesta vaan auttaa myös muuttamaan omia tottumuksia valitun tavoitteen mukaisesti.

Minä haluan edelleen kasvattaa kasvisten osuutta ja samalla myös panostaa kotimaisuusatasoon. Ollaan nyt yhdistetty perheen kummatkin Plussa-kortit K-Ostoksiin ja näytetään korttia ehkä aiempaa ahkerammin, koska kiinnostaa saada vielä parempaa dataa aikaiseksi. Ilmastotaso on meillä jo nyt tosi hyvä (jee), joten seuraavaksi lähdemme muuttamaan tuota kotimaisuustasoa.

K-Ostokset löydät täältä. Palvelu toimii sekä selaimella että kännykän omassa K-Ruoka-sovelluksessa jota kyllä ensisijaisesti suosittelen, siitä on niin kätevä lisäillä ostoslistaan unohtuneita juttuja pitkin viikkoa.

Lisää kasvisruokia perheelle ja muut mitä haluaisitte omissa ostoksissanne muuttaa

Haastoin seuraajat kanssani miettimään, kuinka omia ruokaostoksia voisi muuttaa ja kysyin mitä tavoitteita he voisivat itselleen asettaa.

Selvä enemmistö halusi nähdä ruokakorinsa muuttuvan jollain tavalla vastuullisemmaksi, erityisesti kasvisruoan lisääminen kiinnosti. Myös kotimaisuus- ja ilmastotaso ovat suosittuja mittareita – vaikka toki sitä suklaatakin voisi vähemmän ostaa.

”Kasvisten lisääminen, lihan vähentäminen!”

”Kotimaisuusaste ylös!”

”Kyllä se tuo kotimaisuus olisi. Tämä luultavasti aika hyvin toteutuukin, hedelmät ongelma.”

”Ilmastoluvun parantaminen, ehdottomasti.”

”Lisää luomua!”

”Vähemmän karkkia 🙈”

”Lisää kasviksia!”

”Suunnitelmallisuus ja säännöllisyys! Päivittäinen kaupassa ravaaminen pois.”

Vastuullisin ruokakauppakäynti on hyvin suunniteltu

Vastuullisinta (ja myös halvinta kokemukseni mukaan) ruoanlaittoa on suunniteltu ruoanlaitto. Kun viikon ruoat mietitään hyvin ja ostetaan kerralla syntyy vain yksi kuljetus. Tuotteet tulee myös keräiltyä nopeasti kun ei tarvitse käyttää enää aivoja kaupassa ja kotona taas vähennät hävikkiä kun tiedät tasan mitä mistäkin aineksesta on tarkoitus tehdä eikä raaka-aineet ehdi mennä huonoksi inspiraation laantuessa.

Tähän ei kukaan tietenkään aina pysty, mutta olen nyt itse huomannut että kun ruokaostokset on pakotetusti olleet vain kerran viikossa tehtäviä tämän poikkeustilan takia, alan oppia mitkä ainekset meillä ainakin tarvitaan aina eivätkä mene huonoksi.

Jos suunnitelmallinen ruoanlaitto tuntuu hankalalta, tässä vinkki alkuun: kirjoita paperille kaikki sellaiset arkiruoat jotka ovat mielestäsi tosi helppoja ja nopeita tehdä. Listasta tulee varmuudella pidempi kuin luulet ja siitä on helppo poimia sellaiset ruoat, joiden ainekset voivat olla aina kaapissa sekä yksi tuoreisiin aineksiin perustuva vakioruoka joka viikolle (meillä uunikala vaihtelevalla mausteella ja kasvikset kylkeen) ja muutama vaihteleva tähti.

Listan avulla opit pian ostamaan perustarvikkeet: säilyviä juttuja kuivakaappiin (meillä ainakin pastoja ja riisiä, kookosmaitoa, tomaattimurskaa, linssejä, soijarouhetta), proteiinia sekä kasviksia jääkaappiin (tofua, juustoja ja kasviksia), pakkaseen hätävaroja (puolivalmisteet) sekä meillä myös satunnaiset mahdolliset lihat ja pakattua palaleipää.

Paljonko ruokakauppaan kuluu rahaa lapsiperheessä ja miten ruokaostoksissa voisi säästää

K-Ostokset näyttää aika armottomasti myös sen kuinka paljon taloudessa menee rahaa ruokakauppaan, ainakin jos keskittää ostoksensa ja liittää sovellukseen myös mahdollisen kumppanin kortin. Tässä seurattuani ostoksiamme ylipäänsä olen itse huomannut seuraavan kaavan: jos menen kauppaan hakemaan “vain yhtä juttua”, rahaa menee 20-30€. Kun menen tekemään koko viikon ostokset, rahaa menee noin 200€. Toisin sanoen meidän perhe pärjäisi noin 220-250€ viikkobudjetilla mutta päätyy yleensä käyttämään noin 300-350€.

Helpoin ratkaisu meille on siis jättää nuo yhden tuotteen hakukerrat tylysti pois tai opetella oikeasti hakemaan vain sen yhden unohtuneen maidon eikä samalla napata mitään heräteostoksia (karkit ja bisset, hello!)

Mikä on teidän perheessä helpoin säästökohde?

Ostatko aina samaa ruokakaupasta? Muuta sitä niin kokonaisuus heilahtaa!

Jos tavoitteenasi on vähentää lihan syöntiä, lisätä kasviksia tai suosia enemmän kotimaisia toimijoita, pyri muuttamaan peruslistaasi, sitä settiä jonka aina ostat. Opin K-ryhmän tyypeiltä että keskimäärin raffisti 85% asiakkaiden ruokakorista on aina tismalleen sama. Se on lista, joka tehdään autopilotilla. Jos tuossa 85% ryhmässä onnistuu tekemään muutoksia, voi syntyä iso vaikutus!

Kotimaisuustavoitteen asetettuani K-Ostokset ehdotti minulle samaa jota olin itsekin ajatellut, joten ensimmäisenä me muutamme juomamme kahvimaidon ruotsalaisesta kotimaiseen. Myös pakasteissa meillä olisi kuulemma enemmän kotimaista tarjolla, ja tämän myönnän tulleen ihan puskista: en ole yhtään katsonut alkuperämaata näissä tuotteissa koska vilukissana ostan ne tosi nopeasti.

Tässä sen taas näkee että oleellista on toimia datan, ei mielikuvien pohjalta. Kun tiedät, mitä ja miten oikeasti ostatte, voit myös muuttaa tottumuksianne, askel kerrallaan!

Samoin taloudellisempi ostaminen helpottuu kun näkee mihin rahat oikeasti menee. Minä olin ajatellut että erikoisoluet ovat pahin syntimme budjetin osalta, mutta kun niihin onkin mennyt vain toista sataa euroa vuositasolla, se ei ole ehkä välttämättömin säästökohde. Ei harmita!

Vinkkejä ruoan verkkokauppaan

Yksi helppo tapa taata suunnitelmallisuus on siirtyä ainakin osin ruoan verkkokauppaan. Meillä pyörii vakiona sama ostoslista, jota voin muokata kännykästä milloin vain. Ostolista on tosiaan joka kerta kovin samanlainen, sillä voin lähes sellaisenaan aina tilata edellisen tilauksen uudelleen.

Ruoan verkkokauppa on monelle vielä aika tuore tuttavuus, joten tässä muutama vinkki tehokkaaseen shoppailuun:

  • Varaa kotiinkuljetus etukäteen: K-Ruoan verkkokauppa toimii niin että voit ostaa vaikka yhden porkkanan ja varata sille toimitusajan. Sen jälkeen voit aina päivää ennen toimitusta asti muuttaa ja lisätä mitä vain tilaukseesi, joten tuo yksi porkkana kannattaa aina laittaa odottelemaan ettei käy niin että tajuaisit tilata vasta jääkapin ollessa jo tyhjä – ja toimitusaikojen jo myytyä loppuun.
  • Monella alueella on useampi kotiin toimittava K-ruokakauppa, joten kaikki omalle alueelle toimittavat kaupat kannattaa tarkistaa! Tarjoukset voivat vaihdella ja toimitusajoissakin voi olla eroja.
  • Katso K-Ruoasta sulle tarjotut omat edut, ne on tosi usein juuri niitä mitä usein muutenkin ostat!
  • Tarkista tuotteen koko ja määrät: onko tämä jättipurkki vai matkakoko, oliko niitä päärynöitä tulossa viisi vai viisi kiloa? Mulla on tapana tarkistaa hinta aina ostoskorin päivittyessä. Jos avokado maksoi monta kymppiä, jotain meni ehkä pieleen. Eipä sillä, oli hyvät naurut kun kerran sen yhden (1) perunan muovipussissaan näin.
  • K-Ostokset auttaa muuttamaan omia tottumuksia mutta on myös tosi näppärä uuden ostoslistan teossa: Sovellus nostaa automaattisesti eniten ostetut asiat sinulle esiin joten naksuttelu on jopa helpompaa kuin selaimen kautta.

Katso mitä ruokia teillä ostetaan!

Kiinnostaako poikkeatteko keskiverrosta? Lataa sovellus, tee tunnistautumistemput ja ala penkoa: mitä te oikein ostattekaan? Varoitus: tuo tunnistautuminen saattaa olla vähän ärsyttävä vaihe, koska monella meistä on asiakkuus tosi monen vuoden takaa ja nimet on vaihtuneet tms, mutta K-Ruoan sivuilla chatista sain itse tosi nopeasti avun ja heti kaiken toimimaan! Nyt toimii tästä ikuisuuteen ja palkinnoksi vaivasta sain koko ostohistoriani näkyviin.

Mitä ajatuksia tästä kaikesta herää, onko teidän tottumuksissa jotain jota haluaisit muuttaa? Seuraatko ylipäänsä ostoksia ja eniten tietysti kiinnostaa miten paljon teillä muilla menee ruokaan rahaa?

Tästä linkistä pääset lukemaan vielä lisää K-Ostokset sovelluksesta ja tästä pääset suoraan lataamaan sen iPhoneen tai tästä Androidiin.

Lue myös: 

 

Maton valinta lapsiperheeseen

Kaupallinen yhteistyö: VM Carpet

Katsokaa! Meillä on olohuoneen matto! Meillä on muitakin mattoja!

vm carpet kokemuksia vm carpet kokemuksia

Eikä mennyt kuin kaksi vuotta!

Mehän olemme tehneet hartaasti olohuoneen sisustamista ja saaneet tänä keväänä vihdoin päätöksiäkin aikaan. Uusi sohva on tulossa piakkoin (jolloin teen siitä oman juttunsa!) ja olohuoneen matonkin valitsimme jo silloin sohvan yhteydessä. Valitsimme upean villamaton, pörröisen ja monisävyisen, pehmeän ja ylellisen – myös hintansa puolesta. Matto maksoi puolet sohvasta, mutta rakastuin siihen liikaa ja päätin unohtaa kustannuksen.

Villamatto lapsiperheeseen?

Sitten aloin saada vinkkiä että kyseinen matto ei ole ehkä lapsiystävällisin ja parhaimmillaankin vähän työläs. Väärin kohdeltuna se alkaa mahdollisesti huovuttua ja villaakin siitä irtoaa aika lailla. Väärin kohtelemiseen tarvittiin kuulemma kosteutta ja hinkkaamista. Katsoin vauvaani joka kuolasi desin, asetti sitten kantapäänsä juuri syntyneeseen lätäkköön ja seistä pyöriskeli siinä tovin. Että mitä sanoitkaan kosteudesta ja hinkkaamisesta?

Palasin takaisin suunnitelmaan A jota ehdotti sekä Modernisti kodikkaan Kerttu (tosin sekin yli kaksi vuotta sitten, Kerttu tuskin edes muistaa enää) ja sisustussuunnittelijanamme toiminut Dejlig: kotimaiseen VM Carpetiin.

VM Carpet (VM = Viita-ahon mattokutomo, kuinka liikkistä!) on 47-vuotias suomalainen perheyritys, joka suunnittelee, valmistaa ja myy mattoja edelleen siellä Lappajärvellä. Valikoimissa on sekä luonnonmateriaalista valmistettuja mattoja että keinokuituisia, kaikissa väreissä ja melkein missä koossa vain. Jos haluat liikaa valinnanvaraa, mene joskus käymään Vantaan outlet-myymälässä!

Me tilasimme samalla henkäyksellä kaiken: meidän makkariin unelmaisen pehmeän Silkkitien, lasten huoneisiin heidän valitsemissaan väreissä ”blogimaton” eli Hattaran ja olohuoneeseen pitkän pohdinnan jälkeen Kide-maton. Se on ihan erilainen kuin se ensin valittu villamatto: yksivärinen, rauhallinen, matalanukkainen.

vm carpet kokemuksia vm carpet kokemuksia vm carpet kokemuksia

VM Carpetin Kide on eleetön mutta ei tylsä

Jännitti onko matto liian tylsä ensimmäisen valintamme jälkeen mutta heti kun se rullattiin paikalleen tajusin, että se on juuri täydellinen pari pian taloon muuttavalle sohvalle. Matto on kaunis itsekin ja nukan karvojen suunnanmuutokset tuovat siihen tekstuuria, mutta ennen kaikkea se jättää tilaa kaikelle muulle ympärillään, nostaa tähden rooliin sohvan, ikkunat, kasvit. Ainakin uskon niin, vielä pitää jännittää miltä lopullinen sohva tämän kanssa näyttää! (EDIT: täällä kuvat sohvan kanssa toiminnassa, aivan loistavasti sopivat yhteen!)

Kide-matto on köllöttelyyn riittävän pehmeä mutta ei kuitenkaan niin upottava että uisi pölyssä ja ruoantähteissä. Se on skarppi mutta luonteikas ja pysyy erittäin hyvin paikoillaan taustan materiaalin ansiosta. Mattomme on sävyltään 174 (nettikaupassa ”vaaleanharmaa”) ja se on siis valkoinen, taittaa kylmään harmaaseen. Harkitsimme tähän pitkään Hattaraa, mutta minusta Hattaran vaalein sävy taittaa enemmän kermaiseen eikä siksi sopinut ihan yhtä hyvin.

Kide on tilattu meidän omiin mittoihin eli valmiiksi uuden sohvan kokoiseksi (200 x 324cm) niin että se menee reilusti sohvan etujalkojen alle ja kehystää siten olkkarin omaksi kokonaisuudekseen. Hinta jäi silti alle 700€ eli aika kaukana ollaan siitä villamatosta.

Maton koon päättäminen

Pöllin tämän ja kaikkien muidenkin mattojen koot suoraan Kertun postauksen vinkeistä ja tilasin siksi myös aikuisten makuuhuoneen maton tosi isona (200x300cm). Nyt matto menee sängyn puoliväliin asti pituussuunnassa ja tulee reilusti yli laitojen. Tähän on muuten hieman hienoa aamulla nousta sängystä ja tassutella vaatekaapille!

Makuuhuoneen Silkkitie on väriltään valkoinen, se taittaa selvästi enemmän kermaan kuin olkkarin Kide.

Lasten huoneissa* on pienemmät matot (133x200cm) heidän itsensä valitsemissa sävyissä Rosa ja Sininen, joiden pelkäsin olevan hiukka äklöt mutta ne toimivatkin hienosti! Taas tuo nukan muuttuva tekstuuri tekee paljon. Sininen erityisesti on hauska kun se vaihtaa väriään päivän aikana melko täysin ja on tosi kaunis eri sävyissään.

Matalanukkainen matto on helppo puhdistaa

Nyt on sitten koko talossa (melkein) matot ja se tuntuu tosi luonnolliselta. Vaikka rakastan meidän lattiaa sekä ulkonäöltään että tuntumaltaan, kyllä se tekee paljon sekä akustiikalle että jalkapohjille kun välissä on pehmeää pintaa.

Ja muuten: ensimmäisten vuorokausien aikana matoilta on pesty suklaata, sipsejä ja ”jotain mustaa”. Kaikki lähtivät nopeasti täysin kadoksiin pienellä suihkautuksella matoille tarkoitettua pesuainetta. Vauva on kuolannut ihan jokaisella matolla pari desiä ja tarrannut karvoihin pienillä limaisilla nyrkeillään. Lastenhuoneissa on rullattu tuoleilla mattojen yli ja kuolattu, sielläkin. Niin että luojan kiitos nämä kaikki ovat kestävää matskua eivätkä ole herkkiä villamattoja, joita ehkä osaisin hoitaa tai sitten en.

Ainoa huono puoli jonka keksin on mattojen tuntuma jos niillä seisoo pidempään paljailla jaloilla. Ihan kuin hiostaisi hieman – ja tämän ajattelen johtuvan keinokuidusta – mutta voi se olla vain lämpöäkin jota jalkani eivät ole hetkeen tunteneet, heh.

vm carpet silkkitie

Tekisi mieleni lopettaa sanomalla että ostetaan ne villamatot ehkä sitten joskus kun lapset ovat isompia, mutta jos rehellisiä ollaan itseäni minä niiden kanssa eniten pelkäsin. Nyt on ihana fiilis kun ei tarvitse käskyttää ketään äkkiä pois matolta noiden käsien kanssa tai haukkoa henkeä kun itse kohellan jonkun punaviinilasin kanssa.

* Kuten ehkä kuvista huomaa, ”lastenhuoneet” ovat tällä hetkellä yhtä kuin kouluhuone ja nukkumishuone. Vauva laitettiin omaan yksinäisyyteeseensä Ykkösen huoneeseen ja isot jakavat nyt yhden makkarin öisin, sekä toisen kouluhommissaan päivisin!