Ajatuksenvirtaa eli perinteinen ei mitään asiaa -juttu

En tule koskaan kyllästymään tähän äänimaisemaan: lapset on hiljaa ja tiskikone päällä. Se on jotenkin sellainen kaikki on hyvin ja kaikki on pulkassa, voidaan mennä nukkumaan – ääni.

Sen sijaan tulen todellakin kyllästymään tiskikoneen täyttämiseen, tai siis se tapahtui jo noin kaksitoista vuotta sitten.

Ison perheen juttuja on ehkä sekin, että tiskikone pyörii erittäin usein kahdesti päivässä. Jos tekee keiton, alakori menee jo melkein täyteen siitä yhdestä jättikattilasta ja kuudesta syvästä lautasesta. Keitto sen sijaan menee sen siliän tien, vaikka kuinka kaksinkertaisena tekisi.

Miksi mua kiinnostaa tiskikoneet näin paljon?!

Kiinnostaa enemmän: Minkä lääkkeen tänään ottaisin yötä vasten erilaisiin kipuihin. Tää on vähän kuin viinikaappi joskus nuoruudessa, sinne lääkekaappiin kurkkaa vähän innoissaan valikoimaan sopivaa kaveria. I choose you!

On syysloman toinen päivä. Tein hassuttelun asiasta Instagramiin, toistan sen nyt tässä, koska on asiaa siihen liittyen:

SYYSLOMAN REALISTISET SUUNNITELMAT

Metsäretkien sijaan…

– Patistelet lapsia hereille, syömään, siivoamaan tai ”tekemään välillä edes jotain muuta”

– Patistelet lapsia nukkumaan, koska ”ei tää nyt voi olla mikään uusi nukkumaanmenoaika vaikka syysloma onkin”

– Sanot ainakin kerran ”joo mut MULLA ei oo mikään loma tässä”

– Keskiviikkoon mennessä koti on läävä

– Puhelimen yleisin notifikaatio on ruutuaikapyyntö

– Lapsia on jatkuvasti joko hukassa – tai siiten niitä on omissa nurkissa enemmän kuin mitä olet synnyttänyt

– Päätyönä tällä viikolla on ruoan ostaminen ja valmistaminen…tai mäkkiruoan pakkausten hävittäminen

– Yhtäkään retkeä ei tehdä (paitsi ehkä ammattimaisten varhaiskasvattajien toimesta) – Metsää, sieniä, majoja tai ystäviä ei näe kukaan

– Sunnuntaina muistetaan, että olisi ollut läksyjä ja tulee kriisi

– Käytetyimmät lauseet taloudessa ovat: ”oota nyt hetki” ”nyt kaikki hiljaa, mulla on palaveri” ja ”mulla on tylsääääää”.

– Joku oksentaa.

Se asiani tähän liittyen: kämppä oli jo tänään, tiistaina aivan kauhea, lapsista kaksi oli jo tänään kotona kipeinä (tosin oksennusta ei ole vielä nähty) ja: isoista lapsista onkin enemmän hyötyä kuin haittaa! Ne on auttaneet megapaljon pienten kanssa, siivonneetkin ja tehneet ruokaa. Kertaakaan ei oo tehnyt mieli patistella niitä kavereiden pariin ja on oikeastaan ollut ilo nähdä, miten ne ottaa oikeasti levon kannalta tämän. Hyvä!

Olen tän viikon ajan harjoitellut uutta elämään Instagramissa. Perustin sinne maksullisen tilausmahdollisuuden (0.49€ kuussa eli aika nimellinen), jotta mulla olisi joku paikka jonne laittaa ihan kaikki mitä päähän tulee. Se, mitä ennen pystyi Instassa tekemään siis. En ole vielä varma sekoittaako tämä pakkaa entisestään, vai onko tämä vain tosi ihanaa, tulkaa sinne katsomaan palaisiko menneisyys sen avulla!

Menneisyydestä puheen ollen, voisin pitää huolen, että huomisen minä on kiitollinen menneen minälle ja mennä tänään sit hei oikeesti ajoissa nukkumaan,  katsotaan miten käy.

Ja loppuun taas iloisia kirjauutisia, sain kustannustoimittajan terveiset tänään: ”Oikein hyvää työtä, teksti parani taas monta pykälää! Tää on niin ihana kuulla, se tarkoittaa, että kirja on jo ihan tosi, tosi lähellä valmista. Enää pitää lähinnä lisäillä, tarkistella, mutustella ja viimeistellä. Asiat alkaa jo olla siellä, hui!

Huomenna se on taas lääkeruiskut tanassa, kännykkää maanisesti salaa näpytellen aina kun voi, omaa päänsärkyä hilliten yksi ihana lomapäivä edessä, sinne kans oikein kivaa ja hyvää ja voimia kaikille!