Kiitos vain rakas Lydas, nyt olen ihan koukussa. Kun viimeksi valittelin itsekritiikin painosta, Lydas vinkkasi jenkeissä tapahtuvasta National Novel Writing Monthista, ilmiöstä jossa kuka tahansa voi kirjoittaa (ja julkaista) oman 50.000 sanaisen novellinsa. Erittäin mielenkiintoinen konsepti, tuumasin, ja kävin kurkkimassa keskustelupalstaa. Ja sitten räjähti.
Luin ketjua, jossa arvioitiin kunkin kirjoittajan työn alla olevan novellin ensimmäistä lausetta. Lauseet oli keskinkertaisia, mutta kommentit kultaa. Esim:
***
Critique: ”The end of the sentence is great, but the first half where you say ”setting sun” undermines the imagery. I think it’d be stronger to have the sun doing something (slipping behind mountains, sliding below the horizon, etc.), to really ”show” the reader that the sun is setting vs. telling them.”