Apua onko maha jo liian iso? – raskausviikko 18 ja 19

Raskausviikko 18-19

Okei mitä hittoa, mihin meni kaksi viikkoa? Muistan miettineeni että vielä kolme viikkoa puoliväliin ja huomenna siihen on enää viikko. Rakenneultraan kaksi.

Tämä ehkä kertoo siitä miten hyvin just nyt menee: Olo on tosi energinen, vauva potkii paljon ja maha on ihana. Tunnen oloni kauniiksi, hyvinvoivaksi ja onnelliseksi. Itse asiassa arjessa nousee nyt vahvana ekana mieleen rauha, onnellisuus, kiitollisuus. Koko perheelle on mielettömän hyvä meno!

Tosin, tuossa oli vaihe että muuttuva vartalo ei ollut mielestäni niin ihana ja ehkä siksi nämä pari viikkoa ovat menneet vähän omituisesti mitään ajattelematta kunnes havahduin tänään taas vauvan potkiessa että ihanaa, olen raskaana.

Mitä siinä välissä siis kävi?

Tämän kuvan laitoin vaikka itse pidin sitä aika kamalana. Ja heti tuli palautetta.

Raskauden muuttamaan kehoon on joskus vaikea suhtautua

Kirjoitin jo viikolla 15 kuinka maha alkoi yhtäkkiä kasvaa. Viikolla 17 se oli jo ”tosi iso” (eli ei oikeasti iso yhtään mutta ekaa kertaa raskauden aikana kunnon maha) ja huomasin sen vaivaavan minua.

Viikko 18 alkoi inhottavissa mietteissä: peilasin itseäni, mittailin katseella mahaa (ja kaikkia muitakin osia), vertailin vanhoja kuvia ja hyvänen aika jopa Facebookin vauvaryhmässä vertailin itseäni muihin.

Olenko isompi kuin hän? Ainakin isompi kuin hän. Herranen aika, kyllä tämä tällä kertaa ON tosi iso.

Kävin jopa vaa’alla. Painoa oli tullut ehkä 6 kiloa eli ihan normisti minulle, silti sekin meinasi heilauttaa. Juuri kun tätä kaikkea aloin varovasti pohtia ja päähäni päästää, sain Instagramissa viestin yhteen mahakuvaani että ”oletko varma ettei siellä ole kaksi” ja itkunauruhymiö.

Melko viaton heitto, melko iso vaikutus.

Menin moneksi päiväksi sellaiseen jumiin että mietin olenko liian iso, turvottaako mua vain, olenkohan syönyt liikaa, onko tämä maha jossain oudossa asennossa…Sitten tajusin katsoa omia vanhoja postauksia.

Ja kas, Kolmosen raskaudessa olen miettinyt ihan samoja keloja, ihan samoilla viikoilla. Sain tekstistä hirveästi rauhaa. Tajusin että tämä on nyt se kohta kun maha kasvaa kerralla paljon ja mun pää ei pysy mukana.

Sain luottamusta että a) totun tähän taas pian ja b) ihan sama tahti ei jatku synnärille asti eli vielä tämä tasaantuu.

Kirjoitan tätä tekstiä juuri ennen viikon 20 alkamista ja voin todeta olleeni oikeassa: Maha on about saman näköinen kuin viikolla 17 ja oloni on i h a n a. Kertakaikkiaan! Haluan vain peilata itseäni ja hankkia vaatteita joissa maha oikein kunnolla näkyy.

Tämä on prosessi, jonka joudun käymään joka kerta läpi ja varmasti moni muukin käy sitä. Uskon että monelle olisi vaikea hyväksyä se kuinka keho muuttuu viikossa, päivissäkin. Oli se muutos mikä tahansa, pään on oikeasti vaikea pysyä mukana vaikka miten järki sanoo että kuuluu asiaan, on ihanaa ja menee ohikin joskus.

Viime raskaudesta otettu kuva, taas vaiheessa jossa kasvu ahdisti. Nyt kun katson sitä, mietin miten pieni olenkaan. Silloin muistan että oloni oli epämukava, ruma, ahdistunut.

Vartalon muutokset on raskauden aikana tavallaan hallitsemattomia, yllättäviä ja mikä pahinta – kaikkien riistaa. En lainkaan kestä sitä kun muut arvioivat raskaana olevan ulkomuotoa, oli se sitten ”hyvässä hengessä” tai ei. Kirjoitin Instagramiin näillä viikoilla asiasta näin, postaten vierekkäin kaksi mahakuvaa:

”Sama maha, mitkä viikot? En ainakaan itse pelkistä kuvista tietäisi.

Olen alkanut ottaa taas mahakuvia, itseäni ja #raskausviikot juttusarjaa varten.

Kuvien ottaminen on mulle tärkeää, jotta voi jälkikäteen ihmetellä tätä uskomatonta matkaa minkä ihmisen keho tekee. Se on mulle myös vaikeaa koska en oikein osaa taltioida sitä mahaa oikein 😂 lisäksi se muuttuu niin paljon pitkin päivää ja asennosta ja kaikesta riippuen, ettei ns ”totuudenmukaista” kuvaa oikein ole. Otan siis vain jotain ja nautin jälkikäteen niiden katselusta.

Se mistä en nauti, on muiden kommentit mahan koosta tai muodosta – suuntaan tai toiseen. Mulla on kaikissa raskauksissa ollut niin pieni maha että niitä on erikseen seurattu. Viimeksi oli sitten jo vauvakin liian pieni 💕

Ei-ammattilaisten arviot mun mahasta ei kiinnosta ja ne voivat pahimmillaan loukata tai jopa aiheuttaa huolta. Musta on myös koomista että ihmiset kuvittelee osaavansa arvioida onko maha viikkoihin näiden pieni tai suuri – mä en neljännenkään kohdalla osaisi arvioida omaani saati muiden vatsan kokoa. Miten voisi muka muistaa minkä kokoinen maha olisi viikolla x?

Blogissa on nyt Raskausviikot 10 ja 11 joista erityisesti jälkimmäisen kuvat osoittaa miten absurdia tää mahavertailu on. Vaihtelee meinaa ”hiukan” yhdessä päivässäkin.

En voi uskoa että joudun muistuttamaan tästä vuonna 2021, mutta antakaa kehorauha myös odottaville äideille kiitos.”

Joten sitäpä tässä nyt toivottelen kaikille, Nelonen samalla minua tukevasti potkien: kehorauhaa, myös sisäistä sellaista <3 Yritetään hyväksyä se muutos, joka voi olla tosi iso. Sillä on hyvä tarkoitus ja ihana lopputulos.

Ps. edellisen viikon urheilumietintöihin liittyen: lopetin juoksu ja aloitin pyöräilyn. Best!

8 Kommentit

  • Kaisu

    Täällä odotetaan ”yllätyskolmosta” (heh), ja koska asiassa oli hiukan muutenkin sopeutumista, on myös tämä maha/paino asia kyllä tällä kertaa ollut jotenkin vaikeampi kuin ennen. Tunnustan tehneeni tänään seuraavaa, neuvolan jälkeen tarkistin Ykkösen ja Kakkosen aikaisista äitiyskorteista, mitä olin painanut milloinkin. Kuvia mulla ei ole juuri ollenkaan, asia jota en ole tajunnutkaan. No, paino on nyt pari kiloa enemmän kuin ekassa raskaudessa, ja viisi kiloa enemmän kuin toisessa juuri näillä viikoilla, eli noin rv26. Ja sama ero on kyllä ollut myös lähtöpainossa 😅 Kukaan ulkopuolinen ei ole onneksi kommentoinut mitään ❤️

    Mutta, olo on kuitenkin hyvä ja sopusuhtainen, ja sekä minä että vauva voidaan loistavasti, joten pitäsköhän nyt vaan lopettaa tämä sekoilu!? 🤔

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Viimeinen kysymys äärimmäisen hyvä ja samaa kysyn itseltäni joten eiköhän sovita että näin tehdään 😂😂

  • Anni

    Kanssasi lähes samoilla viikoilla edetessä ihana lukea näitä ajatuksia! Osaat sanoittaa sen, mitä omassakin mielessä myllertää. Ja avautuu, miksi se appiukon sinänsä harmiton kommentti mahan koosta tällä viikolla saikin mut niin polvilleen ja mykäksi – itselle hankala sopeutua näihin kehon muutoksiin, saati sitten jos joku muu kommentoi!
    Kiitos siis näistä ja onnellista odotusta! 🙂 <3

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      No onpa kiva kuulla, kiitos! 😍 ja onnea sinne!

  • Staika

    Olen kokenut samat tuntemukset joka raskaudessa. Kerran tuskailin ”liikoja” kiloja neuvolassa varmaan kymmenennen kerran, niin terveydenhoitaja sanoi että jos kilot on raskaudessa ainoa ongelma niin sovitaan että niistä ei tarvi stressata. Helpotti kyllä.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Ihanasti sanottu! 😍

    • Katja

      Ja kun tuo naisen/äidin kehon kommentointi ei jää raskausaikaan: naapurin mummeli totesi pari viikkoa synnytykseni jälkeen ”ohhoh, sä et ole keventynyt yhtään!” Best.

      • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

        A-PU-A!!!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.