Avoin kirje perheen toiselle teinille – 13v!

Rakas Kakkonen,
täytit juuri 13, onnea!

Olet nyt vihdoin virallisesti teini, vaikka reilusti ohitseni hujahtanut kengänkoko ja päällesi turhan helposti sujahtavat isäsi t-paidat ovatkin sitä jo pitkään vihjanneet. Olet upea nuori, jonka kanssa on ilo elää ja olla!

Pelkäsin pitkään murrosikää. Ajattelin, että te muututte yhdessä yössä oudoiksi, eri tavalla käyttäytyviksi olennoiksi, joihin en saa enää yhteyttä. Todellisuudessa ollaan jo pitkällä murrosiässä ja musta tuntuu edelleen siltä, ettei kukaan ole muuttunut. Sitten katson vanhoja videoita vuoden tai kahden takaa ja huomaan hypyn.

Sinullakin on niissä tuttu innostuva huumori ja pilke silmäkulmassa, mutta aivan eri ääni, eri ryhti ja erilaiset kasvot, kädet ja iho. Yhtäkkiä olet iso nuori, et lapsi.

Kuka olisi arvannut, ettei äänenmurrostakaan juuri huomaa, kun se ääni on vierelläsi päivittäin.

Nyt tajuan, että murros on tosiaan iso, mutta ei se ole läsnä joka hetki. Joka päivä olette kumpikin siskosi kanssa hetkittäin ihan muukalaisia, isoja ihmisiä, jotka tekee omia toimia, päätöksiä ja virheitä, mutta paljon useammin minun tuttuja pieniä.

Puhumme nyt teidän kanssa eri asioista, mutta samalla vuorovaikutuksella – pääosin. Halaamme iltaisin ja katsomme sarjoja yhdessä, se on ihanaa!

Välillä ovet paukkuu, ehkä eniten juuri sun ja mun toimesta, keskenämme lyömme kipinää. Magneetin kaksi samaa puolta. Haemme vielä vähän paikkaamme varmaan kaikki, mutta keskellä on sama tiukka rakkaus ja lämpö ja kunnioitus mikä aina on siellä ollutkin.

Näen, että sulle on tulossa seuraava isompi hyppy, konkreettisestikin yläasteen muodossa. En enää pelkää sitä, vaan odotan innolla. Luulen, että tuleva, haastavampi kouluelämä antaa sulle tilan kukoistaa kaikella sillä älykkyydellä, taidolla ja uteliaisuudella, jota sulle on annettu.

Vanhemmuudeen iloista suurimipia on päästä seuraamaan vierestä, mikä kaikista mahdollisuuksistasi roihahtaa liekkeihin ja vie sinut mukanaan.

Onko se musiikki, tiede, ruoanlaitto, teknologia, kielet vai jotain ihan muuta, mitä emme vielä tiedä? Ehkä niiden kaikkien yhdistelmä. Tuntuu, että sulle on kaikki mahdollisuudet olemassa. Uskon ja toivon, että käytät niitä hyvin.

Hyvää syntymäpäivää rakas, olemme susta valtavan ylpeitä ja onnellisia kaikissa hetkissä 💜

Pieneksi jääneet vaatteet 😅

Ps. lahjasta en osaa sanoa yhtään mitään, ihan itse noi tietokoneen (?) osat valitsit ja kävit ostamassa ja itse saat kootakin, ja selittää sitten mullekin.

Yksi kommentti

  • Oravanpyörässä oravaperhe

    Nämä onnittelu- puheen kaltaiset tekstit on upeita! Iästä riippumatta, kuka tahansa haluaisi kuulla juuri omaan persoonaan ja ko. elämänvaiheeseen liittyvän arvostavan ja kannustavan viestin, jossa tulee nähdyksi. Piti jo aiemmin kommentoida, että näitä on kiva lukea.

    Ymmärsin podcastin perusteella, että teillä on rippijuhlat tulossa (esikoisenne)? Haluaisitko avata, mitä ajattelet siitä? Meillä oli esikoisen juhlat viime kesänä. Ulkoistettiin ne kokonaan yhteen pitopalvelupaikkaan, ja se oli loistopäätös. Riparista puhuminen on kuitenkin tässä ajassa jotenkin kiusaannuttavaa, koska kirkkoon kuuluminen on vähemmän yleistä ja uskonnon opetusta kritisoidaan voimalla. Oma kokemus on, että matematiikkaa lukuunottamatta kaikki opetus peruskoulussa suodattuu opettajien omienkin asenteiden ja elämänkatsomusten kautta- koskaan se ei ole täysin neutraalia ja kantaa ottamatonta. Jo ala- asteella ympäristöopissa, historiassa ja yhteiskuntaopissa opettaja tekee tiettyjä painotuksellisia valintoja. Sit on nää oikeusjutut, joissa lapsi ”altistui” virrelle ja media paukuttaa menemään huolella.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.