C niin kuin Cacca ja muut äitiyteni aakkoset

5 Permalink

Minttu heitti oikein perinteisesti blogihaasteella, oh my! Luulen että edellisen kerran olen osallistunut blogihaasteeseen aikana jolloin blogeissa oli vielä tilaajia ja haasteeseen sai osallistua jos oli alle 1000 (vai oliko se 500?) tilaajaa. Oli järkyttävän iso saavutus että pääsin sen yli!

Pitemmittä puheitta, haasteen pariin.

Äitiyden aakkoset

A – Amme. Kolmonen on yhtä innokas loiskuttelija kuin isommatkin aikanaan, ja hänellä on sama Stokken kokoontaitettava kylpyamme. Olemme silti niin laiskoja että joka toinen pesu (jotka nekin on aika harvassa, koska laiskottaa ja olemme aina myöhässä) tapahtuu vessan lavuaarissa. Loiskuu se vesi siinäkin.

B – Banaani. Siitä saa mitä vaan tehtyä ja ostan banskuja aina kun olen kaupassa. Itse siedän banaania tasan kahdessa muodossa: Melkein raakana sellaisenaan tai banaanileipänä. Kaikki muu on ällöä.

C – Ei C-kirjaimella ala mikään muu sana kuin Celsius ja Minttu käytti sen jo. Sanon Cacca.

D – Duplot. Vain siksi että saan kertoa teille kaikille että se nimi on Duplo, ei Dublo. Tämä on kirjoitusvirhe josta en pääse yli, se on d u p l o. Anteeksi.

E – Ensimmäiset kerrat. Varsinkin tämä vuosi on ollut viimeisten ensimmäisten kertojen saalistamista: ensimmäinen hymy, ensimmäinen nauru, ensimmäinen sana…ne kerrat ovat niin ainutlaatuisia koska niin se vain muutama viikko uuden taidon tultua on jo muuttunut tavanomaiseksi että Kolmonen ryömii ja nauraa.

F – Fak. Nimenomaan näin kirjoitettuna. Kiroilen nykyään tosi vähän lasten kuullen mutta fak pääsee suusta sellaisena melkein vitsinä joskus. Kun leipä läsähtää lattialle voi edellä, kun maito kaatuu tai kun tajuan että emme millään tule ehtimään seuraavaan paikkaan. Tosin onnistun usein muuntamaan sen lennossa joksikin muuksi, vähän niinkuin shhiiitten, vvvvideo, perrrrjantai ja sssaaaakeli (jolloin Kakkonen huutaa ”älä kiroile!”).

G – #goals, tavoitteet. Lähinnä se ettei niitä enää ole, pyrin vain pitämään lapseni hengissä, kasvavana ja iloisena. Tosin fiilistelen onnistumisen hetkiä kyllä itsekseni niin että saatan ajatellakin että wohooo #goals, tyyppi on kerrankin puettu sopiviin vaatteisiin!

H – ”Hanne” eli kuinka poikani minua nimittää. Kakkonen on kutsunut meitä vanhempia jo nelisen vuotta etunimellä, eikä äidiksi ja isäksi. Se oli alkuun hassua, sitten hetken pelottavaa (mitä kaikki nyt oikein ajattelee!) ja nyt ihan tavallista. Joskus se kieltämättä vaivaa mua hieman, se saattaa tuntua etäiseltä. Ainakin silloin kun riidellään! Mutta yleensä Hannettelua ei enää edes huomaa, ja toisaalta sitäkin ihanampaa on kun hän joskus sanoo äidiksi.

I – Ihana. Sana, jonka sanon useita kertoja päivässä. Kolmonen on ihana, Ykkönen on ihana, Kakkonen on ihana. Kaikki on yhtä ihania. Itsehän olen aina vain pelkästään ihana!

J – Jaksaminen. Sana, jota myös sanon monta kertaa päivässä on jaksa, osana lausetta ”hei nyt mä en enää jaksa sanoa!”. Lapset: maailman rakkain ja turhauttavin asia!

K – Kokkaaminen. Yhdeksässä vuodessa äitinä olen vähitellen oppinut tekemään ruokaa, ja välillä meinaan jopa tykätä siitä. Ei se vieläkään mikään viikonlopun hifistelyn aihe ole, mutta pääsääntöisesti arkiruoka menee kuitenkin melko lailla rutiinilla siinä kaiken muun ohella. Silti, välillä tuntuu etten muuta teekään kuin ruokaa.

L – Leikkipuistot. En pidä minään. Onneksi meidän lapset ovat aina olleet niin rauhallisia ettei leikkipuistoilu ole mikään pakollinen juttu. Minä en oikein tahdo jaksaa kökkiä siellä vähän kylmässä ja melko tylsässä, mutta pakko kai sitä vähän on harrastaa. Kolmonen on päässyt kerran puistoon, isot opetti sille keinumista ja liukumäkeä ja olihan se nyt ihanaa.

M – Mahdotonta. Aina välillä äitiys tuntuu ihan mahdottomalta. Esim silloin kun olet itse jossain hirveässä taudissa ja jo(t)ku lapsista alkaa oksentaa. Tai kun pitäisi aamuyöllä saada kannettua kaksi lentokoneessa nukahtanutta lasta yksin turvatarkastuksen läpi. Tai kun lapsi itkee lohduttomana koulussa tapahtuneita vääryyksiä ja mikään googlettaminen, turvaverkko tai keskustelupalsta ei sinua juuri siitä hetkestä pelasta.

N – Nukuttaminen. En pidä minään, en nauti iltarutiineista edes näiden isojen kanssa. Haluan iltaisin itse nukkumaan ja rauhoittumaan!

O – Oksut. Vanhemmuuden pakollinen paha.

P – Patistelu. Elämäni yhdessä sanassa.

Q – Quukkelikuu, en nyt keksi tähän mitään enkä jaksa yrittää, haluan käyttää aikaani johonkin muuhun! Sen vain sanon että tätä ei lausuta guu.

R -Rutiinit. Haluaisin sanoa että nämä ne pitää arjen kasassa (ja niin ne pitäisikin) mutta kaksi isoa ongelmaa: Insinöörin on vaikeahko pitää rutiineista kiinni ja minä tuskastun jos rutiineja ei silloin tällöin riko jollain spontaanilla höpsötyksellä. Lopputuloksena olemme aika boheemeja ja saamme juuri ja juuri pidettyä aikatauluista kiinni. Salaisuus: tämä ei haittaa minua. Pieni lepsuilu on ok niin kauan kun on lapsia, jotka eivät kiipeile seinille vaikka uni- ja ruoka-ajat kosahtaa.

S – Syli. Olen huomannut että olen tosi fyysinen vanhempana. Halailen, silittelen, pussailen ja sylittelen lapsia tosi paljon. Lapsista varsinkin Ykkönen on samanlainen, ja tulee usein syliin vielä viimeiseksi illalla. Musta se on ihanaa vaikka nämä puolitoistametriset jötkäleet alkaa tuoda jo välillä logistisia haasteita sylittelyyn. Hetki jolloin tajusin etten jaksa nostaa lasta lattialta syliin oli kamala. Nyt olen niin fiiliksissä kun Kolmonen ottaa musta tiukasti kiinni sylissä, koska näitä isompia en montaa minuuttia jaksa enää kannatella.

T – Tietokone. Neljäs lapseni. Sillä kirjoitetaan tämä kaikki talteen ja sen sisällä on myös kymmeniä tuhansia valokuvia aivan siivottomassa järjestyksessä ja täysin ilman varmuuskopioita, en kestä miten tyhmä olen kun en hoida tätä asiaa kuntoon!

U – Urheilu. Tähän olisi voinut vastata Uni, sillä se on aika oleellinen osa vauvavuotta, mutta en jaksa ajatella sitä koko ajan. Mieluummin ajattelen sitä, että nyt saan urheilla niin paljon että oikeasti jo haluan urheilla. Se on mahtavaa.

V – Valeäiti. Blogi kasvaa vanhemmuuteni mukana ja sinne on taltioitu suurin osa äitiydestäni, hyvässä ja pahassa. En enää toki tunne olevani valeäiti niin kuin silloin aiemmin, mutta se on tavallaan yksi roolini tässä teatterissa. Ja nyt äitiyslomalla olen ehtinyt tämän lapseni pariin enemmän.

W – Wääääää! Ääni joka tulee sen jälkeen kun suupielet ovat kääntyneet alaspäin. Vierastus ja eroahdistus tuottavat tämän äänen, ihan oman vauvaitkunsa! Myöhemmin pettymys ja epäoikeudenmukaisuus kuulostavat samalta.

X – Asento. Otetaan käyttöön kun pitäisi tehdä jotain mitä ei halua tehdä (pukeutua) tai kun sängystä poistetaan ylimääräiset ihmiset ja saat ottaa kaiken tilan haltuun.

Y – Ylpeys. Pienen vauvan kanssa yksi kantavimpia tunteita on sellainen liikuttunut rakkaus, miten ihana tuo onkaan –fiilistely. Lapsen kasvaessa tämä ei poistu mihinkään mutta päälle tulee ylpeys. On ihan mieletöntä nähdä kuinka viisaita, empaattisia ja hauskoja omat lapset ovat! Alan tajuta että tämä trippi sen kun sakenee ja vahvistuu, voin vain kuvitella miltä tuntuu kun lapset valmistuu, muuttaa pois kotoa, saa omia lapsia, huh! Oletteko siis tyypit koskaan tajunneet miten siisti juttu tämä vanhemmuus on?!

Z – zzzz. Saispa nukkua. Tulihan se uni sieltä mukaan kuitenkin!

Å – Åbo ja Åhléns, paikkoja joissa Kolmonen on jo käynyt!

Ä – Äiti, sano äiti, missä äiti, kato mä oon äiti, sano äiti! Maaninen yritys saada tämän lapsen ensimmäiseksi sanaksi äiti. Salettiin sekin alkaa vaan kutsua mua Hanneksi.

Ö – Ötökät. Täit ja kihomadot nyt ensimmäisenä tuli mieleen.

Olipas tämä vaikeaa! Haastan seuraavaksi omalta osaltani Periaatteen Naisen, Hillan ja Shitty is the new black – Sariannan!

JAA
5 Permalink
5 Comments
  • Periaatteen Nainen
    maaliskuu 7, 2020

    Hyvänen aika, haaste! 🙂
    Kiitos. Tartun tähän kunhan tänään julkaisen BLOGIN ENSIMMÄISEN VIERASPOSTAUKSEN (joka on kohdistettu bloggaajille 😉 ), oon kyllä vähän silleen että mulla nää aakkoset on että A niin kuin Alko (heko heko).

    • Valeäiti
      maaliskuu 9, 2020

      Apua, toi oli…”Mielenkiintoinen” teksti.

  • Sarianna
    maaliskuu 9, 2020

    Apua tää vaikuttaa ihan mahdottomalta 😀 Mutta pakko varmaan yrittää! 😛

  • kekkunen
    maaliskuu 16, 2020

    Todellakin duploja ja kuu eikä guu!
    t kielinatsikälysi

    • Valeäiti
      maaliskuu 17, 2020

      Ah, kiitos! Tämä on tärkeää!!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.