Kovia vinkkejä unelmaduunin rakentamiseen

Terveisiä sairastuvalta. Adeno (?) kurittaa perhettämme nyt 21. päivää, minua henk.koht. viidettä. Koska näppikseltä ei näköjään synny tänään mitään kovin järkevää, vaan ajaudun vain jatkuvasti someriitelyihin, jaan teille jotain joka syntyi terveen ruumiin ja terävän pään aikana. Mulla on ollut ilo tässä uudessa elämässäni olla mukana Tinki-nimisen palvelun rakentamisessa ja lanseeraamisessa (laveampi mainospuhe siitä myöhemmin, mutta menkää ja liittykää!). Tinkiin liittyen olen monien muiden talkkarihommien ohella saanut haastatella montaa äärimmäisen siistiä tyyppiä, joista yksi on teille melko tuttu.

Jos olet minun tapaani joskus ihaillut Salamatkustaja-Satun tapaa hoitaa hommiaan, alla pieni vilkaisu kulissien taakse teemalla ”miten se sen oikein tekee?” Satuhan valottaa tätä samaa salaisuutta huomattavasti syvemmin tulevassa, kaima-Hannen kanssa kirjoitetussa kirjassaan ”Unelmahommissa”. Se kannattaa laittaa joululahjalistalle jo nyt, kirja putkahtaa unelmakaksikon näppiksiltä marras-joulukuun aikana ulos!

Ja nyt, maistiainen Tinkin blogista otsikolla ”Unelmoi taskulaskin kädessä”. 

*****************

Ensisilmäyksellä katsottuna Islannissa asuvan Satu Rämön työpaletti vaikuttaa omituiselta: Satu kirjoittaa Suomen suosituimpiin kuuluvaa perheblogia, auttaa Islantilaisia yrityksiä Suomeen ja suomalaisia Islantiin, tekee someviestintää, ohjaa skumpalla ryyditettyjä yritysvierailuja, järjestää vaellusretkiä islanninhevosilla, kirjoittaa kirjoja (kuudes, yrittäjyydestä kertova “Unelmahommissa” tulossa pian) ja omistaa kaksi design-myymälää Reykjavikin keskustassa. Lista on pitkä ja jatkuvasti päivittyvä. Satun blogia Salamatkustajaa seuranneelle tai Satun muuten tuntevalle yhtälössä ei ole kuitenkaan mitään kummallista: Satu tekee niitä asioita, jotka häntä innostaa ja saa niistä rahaa. Melkoinen unelmaduuni tosiaan.

“Mulla ei ole työelämää erikseen, mulla on vain yksi aika hyvä elämä”, Satu kertoo Skype-treffeillämme, joihin hän pölähtää päivittäisen lounas- ja urheilutaukonsa päätteeksi ennen kuin jatkaa töitä. Itse asiassa, Satu ei oikeastaan “tee töitä”. Satu tekee niitä asioita, jotka häntä kiinnostaa ja joita hän pystyy tekemään niin että se tuottaa muille arvoa. Tästä arvosta hän laskuttaa. “Rakennan päiväni tehokkaiden työtuntien ympärille. Tehokas työtunti on yksikkö, aika jolloin tuotan aitoa arvoa sille jota laskutan”. Muu kuin laskutettava aika on elämää siinä missä muukin päivä: siirtymistä asiakkaan luo, siivousta, remonttia, kirjanpidon tekemistä tai meileihin vastailua. Satun kokemuksen mukaan tehokkaita työtunteja mahtuu päivään noin viisi, joten niiden hinnan on oltava kohdillaan. “Tehokkaat työtunnit on koko bisneksen suunnittelun ydin. Asiakkaalle tehtäville tunneille pitää saada tietty tuntiliksa. Jos sitä ei voi saavuttaa, olen mieluummin vapaalla”. Oman työn hinnoittelu oli aluksi Sadulle vaikeaa, kun ei ollut vertailukohtaa muihin tekijöihin. Tuntiliksa on myös noussut kokemuksen karttuessa. “Olen oppinut ymmärtämään arvon jota tuotan, ja sitä kautta tajunnut pyytää siitä enemmän rahaa. Jos olen ainoa sekä islantia että suomea puhuva someguru bisnesvainulla, sillä on aika suuri arvo Islantiin pyrkivälle suomalaisyritykselle.”

Satu jalostaa jatkuvasti omaa osaamistaan ja kaupallistaa omat intohimonsa sekä osaamisensa sitä mukaa, kun tilaisuus löytyy. “Keskityn asioihin, joissa olen hyvä ja jotka kiinnostavat minua. Olen oppinut että ydinosaamiseni on kokemusten luomisessa. Teen asioita, joista ihmisille tulee hyvä fiilis, niin että jotain sisällä liikahtaa.” Kokemuksia voi toki järjestää monella eri tavalla, joten Satu joutuu usein pohtimaan onko tarjolla oleva työkeikka hänelle sopiva. “Keikan pitää olla joko tosi rahakas tai super mielenkiintoinen, mieluiten aina mielenkiintoinen. Mietin myös aktiivisesti miten voisin uudelleen käyttää jo tekemiäni duuneja. Pystyn skaalaamaan tekemiäni juttuja jonkin verran; kaivan naftaliinista vanhoja juttuja, joita jalostan edelleen asiakkaan tarpeen mukaan. Kokonaisuutta hallitsen BCG matriisin tyyppisesti – onko lypsylehmiä tarpeeksi, mistä on kehittymässä tähti? Joskus käytän vanhoja duuneja jalostaakseni niistä jotain kokonaan uutta.”

Satu on ollut yrittäjänä jo ennen start-up skenen puhkeamista. Tukiverkon rakentaminen ja oman työn muokkaaminen on ollut pitkä tie, joka kävisi nykyaikana helpommin. Satu olisi kaivannut kannustamista ekonomiksi opiskellessaan, jolloin hyvä työ oli yhtä kuin pitkä ura korporaatiomaailmassa: “Olisin niin halunnut olla aloittamassa näitä juttuja start-up aikoina! Olisin halunnut kuulla että joku sanoo ‘Se on ihan ok, voit tehdä jotain isompia juttuja, jotka tekee sut onnellisemmaksi’”.

Onneksi nyt Satu voi kertoa sen meille muille. On todella ok uraputkeen menemisen sijasta luoda ansaintaa sen ympärille, missä on hyvä. Se on sitä paitsi jo kohtuullisen helppoa: voit käyttää Tinkin kaltaisia palveluita löytääksesi juuri niitä töitä, joita haluat tehdä. Voimme auttaa sinua oikeiden töiden löytämisessä, mutta sinun pitää kantaa iso osa taakasta ja tunnistaa omat vahvuutesi ja arvosi. Nappaa tästä talteen Satun kullanarvoiset vinkit matkalle:

SATUN TEESIT:
Arvontuotto: Tunnista missä olet hyvä ja mistä on muille arvoa. Arvosta voi laskuttaa.
Uskalla sanoa kyllä: Kaikkea voi tehdä kun vain ryhtyy tekemään (ja ulkoistaa alueet, joissa ei ole itse hyvä)
Pidä huoli rahasta: Unelmia pitää toteuttaa, mutta pidä taskulaskin messissä. Mikään ei ole työnteossa hirveämpää kuin se että toteuttaa unelmia, mutta ei saa siitä yhtään rahaa. Rahasta ei saa tulla huoli.
Etene maltilla: Älä tee liian suuria hyppyjä kerralla, vaan mene pienillä askeleilla eteenpäin. Silloin voi tehdä rauhassa ja saada kuitenkin rahaa ja tehdä mielenkiintoisia juttuja. Tee vaikka osa-aikaisesti ensin.