Ihana Robin, vielä kerran, ja ihana Anu

Nyt on kuulkaa kuuma Robin-kuume päällä. Vakkarilukijan ”Tiskarin” neuvosta menin ja jaoin taannoisen fanikirjeen Robinille tähdelle itselleen Twitterissä. Samana iltana tuo idoleista kirkkain oli tykännyt viestistä ja jakanut Twiitin eteenpäin omalla tilillään. Luulin, että elämäni Kakkosen elämän kohokohta olisi ollut siinä.

Ja tänään Robin jakoi tekstin vielä omalla sivullaan ja kiitti Kakkosta:

Okei nyt se mun elämän kohokohta oli tässä. 130 000 ihmistä tietää nyt että mun pieni poika rakastaa yhtä turkulaista poikaa. Ehkä liikuttavinta tässä kaikessa on se, miten vahvasti Robinin fanit on myötäelänyt tätä hommaa, ja miten hienosti pieni fani on otettu vastaan. Kommentteja, tykkäyksiä ja uudelleenajakoja on kymmeniä ja kaikki on ihan että awww tämmöisestä yhdestä pienestä pojasta. Se on oikeasti ihan tosi ihanaa. Kiitos siis teille kaikille, jos tätä luette.

Sitten takaisin tämän blogin normaalimpiin aiheisiin (ja nyt pahoittelut teille 5000 ylimääräiselle ihmiselle, jotka tänne olette tänään päätynyeet – luulen että muu sisältö täällä ei kovin paljon teitä kiinnosta): vatsatauti.

Se tuli meille uudestaan, nyt Ykkönen toi sen kotiin. Ja tällä kertaa olen aika varma että niin myös mulle, tätä kirjoittaessani nimittäin alkaa tulla kiireen tuntu. Siksi äkkiä vielä päivän Tammihaaste:

Anu, rakas Sukkiskollegani, olet jotenkin ihan supersymppis tyyppi. Jaksat aina kuunnella, ja keskityt jotenkin tosi paljon kun puhutaan. Olet tosi läsnä. Kentällä olet huikea salama ja pukkarissa aina hymyilevä, lämmin, luokseen kutsuva ystävä. Vaikka ei olla pitkään tunnettu, tykkään susta kovasti!

Ja nyt, excuse me while I kiss the toilet.