Milloinhan tämä viimeinen imetysmatka päättyy? Aina kun ajattelen että nyt se imetys varmaan on jo loppumassa, se jatkuu 😄
Tässä on menty mun mielestä viimeisillä höyryillä jo monta kuukautta, imetyksen suhteen siis. Tämä viimeinen pieni on nyt 1v7kk ja vielä jatketaan. En enää itse sitä juurikaan hänelle tarjoa, mutta en myöskään kieltäydy jos toinen sitä (järkevällä hetkellä) pyytää.
Käytännössä imetän vielä iltaisin usein Nelosen uneen (vaikka sekään ei ole pakollista) ja aamuisin Nelonen myös sitä tajuaa toivoa jos se olen minä joka hänen kanssaan herää. Päivisin emme juurikaan enää homman parissa ole.
Mä en itse aktiivisesti ole imetystä alas ajamassa, mutta en myöskään sitä erityisesti enää yritä saada jatkumaankaan. Ollaan vähän sellasessa pattitilanteessa että katson että josko se vaan loppuisi itsestään, mutta ei se vaan lopu, haha. Tässä on ollut jo yksi sellainenkin viikonloppu, ettei nähty kahteen vuorokauteen eikä mitään tapahtunut. Kukaan ei kaivannut imetystä eikä se siihen loppunut.
Meillä on siis toistaiseksi voimassa oleva palvelusopimus.
En usko että pieni sieltä enää mitenkään hirmuisesti maitoa saa, enemmänhän tämän on läheisyysjuttu ja sellaisena tietysti aivan ihana! On siinä oma tenhonsa kun pieni rauhoittuu siihen, silittelee mun hiuksia tai omiaan. Mutta pakko sanoa että usein on nykyään sellainenkin olo että on ihan tosi kivaa myös sylitellä ilman sitä rintaakin, fyysisesti on minusta helpompaa olla ihan vain tavallisesti sylikkäin.
Joskus on niitä päiviä kun ajattelen että tämä voisi kyllä loppua, yleensä silloin jos meidän asento on mulle epämukava tai kierron vaihe se, jossa en todellakaan haluaisi mitään piraijaa lähelle kipeitä nännejä. Sitten toisaalta kun tulee mikä tahansa iso kolhu tai suru hänelle, tai on sairaana, ja pystyn tarjoamaan huikat sekä lohdun, mietin usein että onneksi me vielä tehdään tätä.
Että kattellaan. En edes muistanut tarkkaan miten Kolmosen kanssa meni, kunnes kurkkasin blogiini ja löysin piiiitkän selityksen koko hommasta. Näköjään menen hyvinkin samaa linjaa tämän viimeisenkin imetysmatkan kanssa! Varmaan ollaan siis lähellä loppua ja voitaisiin vaikka sitä vähän nopeuttaakin nyt kun mulla on alkanut olla enemmän näitä “äh tää ei tunnu nyt mukavalta” hetkiä myös.
Olen myös näköjään (kiitos blogi!) miettinyt tätä ihan samaa Nelosenkin kanssa jo tämän vuoden alusta. Kai sitä voisi sitten tässä yhdeksän kuukautta myöhemmin vähän enemmän harkita lopettamistakin mutta en jaksa! Kattellaan!
Lue myös:
Täällä tarinaa siitä miten Kolmosen imetystaival loppui, sisältää pitkiä pätkiä kaikkien lasten imetysmatkoista