TÄMÄ TEKSTI EI SOVI MUN LASTEN LUETTAVAKSI HUS POIS HÄIPYKÄÄ 😀 😀
”Mikä budjetti teillä on isojen joululahjoihin?” kysyi joku taannoin ja tajusin, ettei meillä ole sellaista. Joululahjat on muutenkin joka vuosi vähän kinkkinen juttu, koska mulla on muutama pääperiaate:
- Haluan antaa lahjoja kaikille, se on ihanaa!❤️
- Haluan, että lahjat olisi tosi osuvia ja kertoo, että olen ajatellut saajaa
- Haluan, että ne ei maksaisi liikaa
- Haluan, ettei niistä tule uutta turhaa kamaa maailmaan
- (ja: Haluan, ettei se ole vain mun homma, eikä ole rasite vaan kiva tekeminen
Lisäksi haluan, että lapset tajuaisi, ettei joulu ole mikään lahjakone. Lahjoja saadaan ehkä mystiseltä pukilta, mutta myös tietoisesti tärkeiltä ihmisiltä ja heitä kiitetään.
Eikä jouluksi tehdä ”tilauslistaa” niin kuin meidän viisivuotias nyt vahingossa sanoo😄 . Enkä myöskään haluaisi, että sukulaisten kesken jaetaan toiveiden palasia, ”tilataan” aina yksi juttu joltain.
Haluaisin, että myös he, jotka haluaa lahjoa meidän lapsia, saisi itse päättää miten lahjovat – mutta se ei saisi kuitenkaan olla mitään turhaa tavaraa! Kinkkinen pulma ja paljon vielä asennemuutosta tehtävänä, mutta edistyy, ainakin meillä!
Nää kaikki toiveet on ollu aika haastavia täyttää, etenkin kun elää niin kuin minä ja havahtuu asioihin noin päivä ennen deadlinea. En siis ole se, joka keräilee täydellisiä lahjoja kierrätyskaupoista pitkin vuotta. Olen enemmänkin se, joka hankkii kaiken 23.12. ja on ihan semityytyväinen.
Vaikeinta tässä on se, että meillä on iso suku, joten lahjoja tulee väistämättä aina paljon sekä omalle hankintalistalle että muilta meille. Pahimpina vuosina meillä oli 30 hengen hankintalista ja auton takakontti täynnä tavaraa mennen tullen.
Oli ihan liian monta sellaista vuotta, jossa kukaan ei muistanut enää seuraavana päivänä mistä ja keneltä mitä tuli ja pahimmillaan niitä uusia juttuja ei edes käytetty. 
Joka vuosi yritän kehittää prosessia suuntaan, joka olisi kestävämpi niin ympäristön kuin talouden kuin kasvatuksen kannalta.
Tänä vuonna tilanne näyttää musta ihan tosi hyvältä! Ollaan saatu monta isoa muutosta tehtyä koko tuo ison suvun kesken. Tänä vuonna:
- Aikuisille ei hankita lahjoja ollenkaan
- Isovanhempien luona vain isovanhemmat lahjoo lapsia, jolloin jokainen lapsi saa vain yhden asian, eikä synny jättimäistä ”kuka saa eniten kamaa” tavaravuorta
- Tärkeimmät (ja kalleimmat) lahjat hankkii vanhemmat jos hankkii, muille annetaan asiavihjeitä, mutta ei suoria tuotetilauksia
- …ja mahdollisimman paljon hommataan käytettynä tietysti mahdollisuuksien mukaan, niin kuin ennenkin.
Entäs meidän perhe? ollaan aiempina vuosina hommattu omille lapsille noin yksi lahja, koska tiedettiin että muualta tulee kuitenkin iso kasa kaikkea.
Tänä vuonna luulen, että hommataan 1-3 lahjaa per lapsi ajatuksella ”jotain mitä he todella haluaa, jotain mitä tarvitaan, jotain mitä ei osaa arvata”.
Budjettia ei tosiaan ole, koska tämä ei ole mikään vertailu siitä, saiko joku enemmän kuin toinen. Oleellisempaa on se, että pysyy joku järki ja että lahjan saajat olisi tyytyväisiä. Kokemus kertoo että isoihin menee 100-300€ ja pieniin 20-100€.
Pienimmälle en tosin ehkä hanki yhtään mitään, koska tiedän jo että hän tulee saamaan enemmän kuin kykenee ymmärtämään muilta. Ja on toisaalta tyytyväinen johonkin kahden euron tikkariin.
Ja tähän kaikkeen liittyen paljastan meidän lasten joululahjatoiveita, koska haluan teiltä siihen apuja eli
MUN LAPSET EI SAA LUKEA STOP TÄHÄN
.
.
.
.
.
Ostetaan käytettynä:
Gabbyn nukketalokamaa tai jopa se uudempi nukketalo
Lego friends tai Gabby paketteja, joissa ohjeet ja pakkaus tallella
Hotweels autorataosia
Nintendo Switch ja sen pelejä
Pilkkikamat
Longchamp original tote bag mustana, ruskea handle, hyvä kunto