Kaksi plussaa Kaksplussalle

Sain postissa ilmaisen mainosnumeron Kaksplussaa. Aika samaa höttöä kuin Vauva, mutta muutama iloinen yllätys. Tai oikeastaan yksi; siellä sivuilla ei ehkä liiku ihan yhtä paljon täydellisiä Oikeita Äitejä kantoliinoineen, perhepeteineen ja loputtomine hermoineen. Sen sijaan siellä lyödään lasta.

Älkää käsittäkö väärin, en ihannoi lapsen lyömistä. Mutta koska tiedän, ettei se ole monellakaan äidillä kaukana, minua suoraan sanottuna vituttaa ettei sitä voi lehteen muka kirjoittaa. Vauva-lehdessähän oli nyt kesäkuussa se kauan odotettu ”kun äidillä menee hermot” -juttu. Ja kuten pelkäsin, se oli ihan turha. Olihan siinä neuvoja miten pidentää hermoja ja paikkoja jonne soittaa kun hätä iskee. Mutta ne kaksi äitiä, jotka siinä kertoi omaa tarinaansa, eivät kumpikaan menneet Sen  Rajan yli.

Edelleenkään, en ihannoi väkivaltaa. Mutta uskon, että jollekin jolla on jo käsi lipsahtanut tai lipsahtamassa, olisi hyvä kuulla että sitä käy muillekin, eikä lasta heti olla ottamassa pois. Nyt pahimmat kriisit Vauvan jutussa oli ”minulla oli kamalia ajatuksia lapsestani” ja ”ajattelin että nyt tämä lapsi lentää seinään, mutta onneksi tämä jäi ajatuksen tasolle”. Jokainen, joka on ajatellut joskus että tekisi mieli lyödä lasta, lukee nyt tota artikkelia ja tuntee epäonnistuneensa. ”Ei niillä varmaan oikeasti niin kamalia ajatuksia ollut kuin mulla”. Vauva-lehti, jotain munaa kiitos. Kirjoittakaa se auki: mitä ne kamalat ajatukset oli? Nyt tämä saattoi olla karhunpalvelus niille, joilla uupumus on viemässä järjestä voiton.

Toivottavasti ne äidit lukee Kaksplussaa, koska siellä sentään uskalletaan:  

”Kerran minäkin lyön Valtteria. Olen ottanut kymmeniä ellen satoja kertoja kopin sängystä jousen lailla singahtavasta pojasta, joka toistaa innoissaan samaa kaavaa. Sillä kerralla, joka katkaisee sietokykyni viimeisen säikeen, kumautan lasta nyrkillä reiteen. Yhtä hyvin olisin voinut lyödä sänkyä, jolla hän makaa vastaan haratessaan. Kadun loppuikäni, että en tehnyt niin.”
Veikkaan että nuo muutamat rivit voi olla aika merkityksellisiä monellekin äidille. Ja kun kerran vertailemaan aloin, molemmissa lehdissä oli myös kätevästi juttu purjehduslomasta lasten kanssa. Katsotaanpas! Näyte (ulkomuistista, lehti on jo hävinnyt varmaan samaan jemmaan telkkarin kaukosäätimen kanssa) Vauva-lehdestä, artikkelisarjasta ”Kellon ympäri”, jonka fani tunnetusti olen: 
”3.30. Markus herää. Ville palauttaa pojan sänkyynsä ja unet jatkuu rauhallisena. 
6.40. Koko perhe herää hyväntuulisena.”
Seriously? Kuka tätä uskoo? Kuka muka herää hyväntuulisena tohon aikaan, herättyään jo kerran, ja vielä kokonaine perhe? Veneestä?? 
Kaksplussa toisaalta sai minut taas puolelleen tutun ja aidon kuuloisella tarinalla: 

”Johannes keinuu kalpeana, kunnes oksentaa. Anna yrjöää kaaressa pillimehut ja rusinat. Vuoraan lattiaa talouspaperilla.
…..
”Väsymyksestä levotonta Johannesta uhataan venekarkkien takavarikoimisella, jos hän ei hiljenisi edes merisään ajaksi.”
Siis raivostumista, uhkailua, väsyneitä äitejä? Taitaa mennä lehtitilaukset vaihtoon.