Yksi ehdoton lemppari matkustelussa on käydä paikallisessa ruokakaupassa. Siinä, missä vaikka Espanjassa kauppa huumaa tuoksuilla ja mahtavan mehukkailla hedelmillä, Jenkeissä yllättää kaupan visuaalisuus; hauska brändäys ja myyvät hyllyt. Ja se muovi. Kaikki on yksittäispakattua, ja mitä vaan saa ostettua valmiina. Tai vähintään ”mix” muodossa. Samalla kun ihmettelen valmiiksi paloiteltuja hedelmäpaloja pusseissaan, kassalla piippaa paloiteltu ja pussitettu parsakaali. Kassamies luonnollisesti ottaa kaikki kamat itse kärrystä, piippaa ne olympianopeudella ja pakkaa ne valmiiksi kasseihin. Täällä tehdään kaikki valmiiksi.
Minussa herää lievä ahdistus, tismalleen sama kuin viisi vuotta sitten täällä käydessäni: miten kamalan helpoksi kaikki on tehty, ja miten kamalan epäekologista. Muovia muovin perään eikä juuri mitään kierrätetä. Viime visiitiltä muistan, että maailmanparannusangsti helpottui parissa päivässä, ja tilalle tuli helpotetusta elämästä nautiskelu. Onhan se nyt aivan sairaan siistiä, että halutessaan voi olla tekemättä itse yhtään mitään ja ostaa vain kaiken valmiina. Samalla kuitenkin luterilainen etiikka sisälläni potkii villisti vastaan. Eihän tämä nyt voi näin, kukas sitä ruokaakin sitten tekee ja ei kai tämä aurinko nyt aina voi paistaa? Kyllä se voi. Arki vaan on kivempaa täällä.
Mutta siinä on kääntöpuolensa. Nämä raukat kun tekee täällä aivan törkeät määrät töitä. Joten arjen on pakko olla helppoa, eihän sitä ehdi muutenkaan edes elää. Täällä ei nurista kahdeksan tunnin päivistä, neljän viikon kesälomista ja alle kolmen vuoden kotiäitiurista. Täällä tehdään vähintään yhdeksän tunnin päivää ja vuosilomat lasketaan päivissä viikkojen sijaan. Entäs se kotiäitiys? No, me ollaan täällä siksi, että kälyni synnytti lapsen, jäi äitiyslomalle (melkein tässä järjestyksessä), sitten vuosilomalle, sitten pitämättömille sairaslomille..ja sai yhteensä kahdeksan viikkoa vapaata.
Onneksi tämä perhe on siitä onnellisessa asemassa, että sukulaiset tykkää käydä Kaliforniassa. Siksipä nuori neiti Kauriinsilmä saa olla varsin pitkään kotona ja menee päiväkotiin vasta hurjassa 7kk iässä. Siinä teille sosiaaliturvaa.
