”On meille aika hyvin näissä jutuissa nyt käynyt”, Insinööri heitti minulle eräänä iltana kuin joimme iltateetä keittiön pöydän ääressä ja ihmeteltiin onneamme. Olimme juuri saaneet tietää, että talotoimittaja, jonka kanssa meinasimme rakentaa, oli mennyt konkurssiin.
Aikamoinen läheltä piti -tilanne. Jos olisimme lähteneet siihen kelkkaan, olisimme istuneet tuossa teehetkessä ihan muissa mietteissä. Viimeisen vuoden aikana on muutenkin ollut monta hetkeä, joissa taaksepäin katsomalla voi todeta meille käyneen hyvin.
Edellisestä tontista luopuminen toi meille paljon paremman tontin eteemme, vaikka aluksi tilanne oli tosi tuskainen. Mun työasiatkin ovat menneet hienoon suuntaan ja yrittäjäksi lähteminen on ollut oiva valinta, vaikka irtisanoutumisen päättäminen ole vaikeaa.
Tämän kaiken osalta myhäilimme siinä tyytyväisinä, kuinka se tosiaan on totta että asiat lopulta aina järjestyvät.
Yhtäkkiä sain kaikkien aikojen ahaa-elämyksen. Ei asioissa ole käynyt hyvin. Me olemme kääntäneet kaiken hyvin. Olemme aktiivisesti tehneet töitä oman onnemme eteen.
Kuvassa parannan aktiviisesti elämääni kävelylenkillä. |
Nämä vaikeat päätökset ja isot ratkaisut ovat olleet sataprosenttisesti meidän aikaan saamiamme, meidän ajatustyömme tuloksia. Hakeuduimme aktiivisesti pois huonolta tontilta. Tein aktiivisesti töitä oman firman aloittamiseksi ja irtisanouduin erittäin pitkän ajatusprosessin päätteeksi. Päätimme talotoimittajan osalta omia unelmiamme ja haaveita vastaan, sinnikkäästi hyvää ratkaisua hakien.
Ei tässä ole mitenkään ”hyvin käynyt”. Tässä on hyvin tehty!
Tämän tajuaminen avasi paljon ovia mielessäni. Että todellakin, minun onneni on minun käsissäni. Nyt vasta tajuan, miten konkreettista se on, kun sanotaan että pitää olla oman onnensa seppä.
Omassa elämässä ei pitäisi koskaan ajautua uhrin tai tahattoman sankarin rooliin, jolle asioita vain tapahtuu. On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa oman tekemisen vaikutus elämän kulkuun.
Näin isojen päätösten aikakauden keskellä tämä oivallus tuntuu tosi hyvältä. Että minä tein tämän, me ohjataan tätä laivaa. Minä ja me olemme rakentaneet meille hyvän elämän.
Se antaa uskoa tulevaan. Että mitä väliä, mitä sieltä nyt sitten sattuu tulemaan. ”Kaikki kyllä järjestyy”, koska minä voin järjestää ne niin.