’Tämä on kyllä hienoin talo, jonka olen nähnyt’

Voi vitsi miten siisteihin juttuihin tämä yrittäjyys voikaan heittää.
Olen istunut puoli vuotta samassa toimistossa Lauri Ylösen uuden yrityksen Alvardagin kanssa ja seurannut vierestä kun he rakentavat neljää uutta CLT-taloa: Laurille, Elastiselle, Duudsonien Jarpille ja Aleksi Valavuorelle. Samalla tyypit ovat työstäneet koko projektista ison mittakaavan tv-produktiota, joka näkyy Maikkarilla 3.4. alkaen nimellä Laurin talot.
Siinä missä minä olen istua nakuttanut läppärini ääressä ja piirrellyt milloin kenenkin liiketoimintasuunnitelmaa ja mobiilisovellusta, ympärilläni on tohistu oikein tosissaan: toimistolla näkyy päivittäin julkisuudesta tuttuja naamoja, laattanäytteitä, Vallilan uusien kuosien malleja, kokonaisen asuinalueen suunnitelmia ja prototyyppejä älypeilistä. Melko siistiä! 
Jossain kohtaa (välillä epätoivoiselta vaikuttavaa, eh) talvea talot alkoivat valmistua ja eteen tuli markkinoinnin aloittaminen. Minähän siinä sitten satuin olemaan kätevästi vieressä. 
Pari hassua viikkoa myöhemmin seisoin Laurin tuntia aiemmin valmistuneessa talossa ja toivotin bloggareita tervetulleeksi järjestämiini tupareihin. 
Ja kyllähän siinä kelpasi toivotella! 

Laurin kynästä irtosi upeita CLT-taloja

Laurin talo on aivan törkeän siisti. Niin ovat ne kolme muutakin, ne näette sitten myöhemmin telkkarista. Jokaista taloa yhdistää Laurin vahva suunnitteluote, jossa vahvat linjat, graafisuus, toiminnallisuus ja ekologisuus sukeltavat yhteen ihanaan kasaan. Talojen päärakennusmateriaali CLT on Suomessa uudenlainen puurakentamisen tapa, joka meilläkin oli omassa projektissa pitkään harkinnassa. Me jouduttiin luopumaan CLT:stä sen toistaiseksi vähän korkeamman hinnan vuoksi, mutta olisi se kyllä hieno ollut. Hengittävä, kaunis, ekologinen ja arkkitehtonisesti mielenkiintoinen.
Alvardagin ajatus lähtee siitä, että asuminen voi olla paljon nykyistä parempaa. Halvempaa, ekologisempaa, mukavampaa. Tätä ajatusta nähdään telkkarissa isosti keväällä, mutta myös ohjelmaa seuraavissa hankkeissa. Stay tuned sitten vain tämän osalta, jos maailman paras asumiskokemus kiinnostaa.

Pakko kertoa tarina kulissien takaa, työnimellä “pitääkö tuparit perua”:
Vielä muutama päivä ennen tupareita talo oli optimistisesti sanottuna vaiheessa. Toin cateringin katselemaan paikkoja ja nähdessäni talon vaiheen silloin nousi vähän pala kurkkuun. 
Portaat puuttuivat, sisäänkäyntiä ei ollut, eikä oltu varmoja saadaanko maanantaiksi vessoja toimimaan. Hyvä lähtökohta hienoille juhillle. 
Vielä maanantaiaamuna talo kuhisi työmiehiä, Genelecin kaiutinjärjestelmän asentajia, siivojia ja oli siellä yksi epätoivoinen goodie bagien pakkaajakin (minä). Yhtäkkiä, noin tunti ennen bloggaajien tuloa kuului virtuaalinen “puf!” ja edessämme oli kaunis, siisti, valmis talo, jossa rauhallisesti kuvattiin TV-ohjelman viimeistä jaksoa.
Isoimmat hatunnostot tästä extreme makeoverista menevät Laurille itselleen, joka sisusti edellisenä yönä koko 300 neliötä valmiiksi sekä raksaporukalle, joka veti muutamassa päivässä viikkojen hommat kasaan.
En vieläkään ihan tiedä miten se tapahtui, mutta hyvä siitä tuli. Ja olipa muuten hyvät juhlat. 
Edessä yksi onnellinen juhlanjärjestäjä, takana pari ihan sattumalta kuvaan tullutta julkimoa.

Tupareista täytyy kiittää ihania bloggajavieraitamme, joista moni on kirjoittanut oman kokemuksensa juhlista:  Valkoinen Harmaja, Modernisti Kodikas, Oma Koti Valkoinen, Talosta koti, Checklist, Täyttä elämää, Sisustus ja SepustusWhite and fresh – kiitos ihanista jutuistanne! Musta ovi, SharonWeekday Carnival ja kuvaajana kaksoisroolia vetänyt Mamma Rimpuilee saavat myös kiitokset mukana olosta, oli mahtavaa tutustua kaikkiin.

Kirjoituksen otsikko tuli loistavan cateringimme Jamesilta. SOUP cateringin safka oli niin hyvää ettei satapäinen vierasjoukko edes ymmärtänyt syövänsä vegaanista ruokaa; Lindauerille ja Koffille kiitos juhlajuomistamme, Jungle Juicelle loistavasta smoothiebaaarista ja Lauralle valokuvaamisesta. 

Ohjelmaa ja muita käänteitä odotellessa kannattaa katse kääntyä meidän Insta-tilin ja FB-sivun suuntaan. Kummankin tavoitteena on olla inspiroiva, innostava paikka uudenlaisesta asumisesta haaveiluun.

Tässä onkin muuten sitten hyvää sitä omaa pikku taloa suunnitella. Melkein riittää budjetti näihin uusiin haaveisiin. 


Kaikki kuvat paitsi viimeinen: Laura Satamo, tuo ihana rimpuileva mamma. 

PS. Koen tarpeelliseksi kertoa, että tämän tekstin kirjoittamisesta ei ole maksettu. Olen toki töissä Alvardagilla, oma lehmä ojassa vahvasti siis.

9 Kommentit

  • Satu

    Aivan sairaaaaaaaan upeita materiaaleja ja yksityiskohtia. Hyväksyisin 😀

    Mutta siis millä tavalla edullisempaa asumista – elinkaarikustannuksilta? Koska ei tuon näköistä varmaan ihan jyskien ja ikeoiden budjetilla saa…

  • Valeäiti

    haha joo LOL ei, tämä ei ollut se edullisemman asumisen talo 😉 Muissa tulevissa jännissä jutuissa on sitten aika eri meininki mm. talojen suunnittelun ja rakentamisen tehokkuuden osalta. Elinkaarikustannukset toki joo, koska tulevista hommista tulee älykkäitä nollataloja, jotka mahdollistaa myös tehokkaan asumisen.

  • MäSäMutsi

    Kyllä mä ehkä tuolla voisin asua ?

  • Valeäiti

    Mä voisin ehkä kans jos olis ihan ihan pakko.

  • MäSäMutsi

    Joo, ihan vasta pakon edessä… ?

  • Soile

    Siis vieläkin ihan pilvissä leijailen ja kiitollisena kiitän tuhannesti kun sain kutsun ja kunnian olla paikalla tutustumassa tosiaankin yhteen upeimmista taloista, jonka olen nähnyt. Innolla odottelen tv-ohjelmaa, jossa pääsen sitten ikäänkuin uudestaan taloon sisälle.

  • Satu

    Hööhh. No voi harmi. Mä olisin niin mielelläni siirtänyt tämän jonnekin tänne meille merenrantaan… Mutta ehkä säästän vielä hetken 🙂

  • Valeäiti

    Ihan pikkuinen hetki varmasti riittää! 😀

  • Valeäiti

    Kiitos sulle Soile kun pääsit kaukaa tulemaan, oli kiva tavata! 🙂

Tämän viestin kommentit on suljettu.