Olin jo päättänyt etten kirjoita tästä. Miksi tuhlata omaa kallisarvoista aikaa toisista valittamiseen? Ellei siksi että alkaa jo kyrsiä niin paljon, että kirjoittaminen saattaa olla ainoa tie ulos.
En usko blogiuhkailuun tai somekanavien kautta haettuun parempaan palveluun, joten en nyt ala ketään tässä nimittelemään. Mutta voi saatana sentään miten huonosti voi asioita hoitaa.
Tämän kuun vaihteessa piti talon runkotoimituksen olla tehtynä: ikkunat paikallaan, katto pään päällä, eristeet ja tuulensuojalevyt laitettu. Siis elokuun lopussa. Tätä kirjoittaessa on syyskuun toiseksi viimeinen päivä, ja toimituksesta puuttuu edelleen merkittävä määrä tekemisiä – ja suurin osa niistä on tehty väärin.
Ei siinä vielä mitään. Ymmärrän, että joskus tulee virheitä. Ymmärrän, että joskus asiat myöhästyy. IT-alalla työskennelleenä ymmärrän ja hyväksyn jopa sen, että työt teetetään alihankintana, ja että alihankkijakin vielä alihankkii osan töistä.
Mutta sitten kuuluu jumalauta sentään sen alkuperäisen myyjän kantaa vastuuta niistä tekemisistä.
Lyhyt oppikaava talomme ongelmista menee näin: Talovalmistaja on ottanut hommaa tekemään rakennusfirman, joka ei ole koskaan ennen tehnyt ko. firman taloja. Rakennusfirmalle toimitetaan talovalmistajan toimesta puutteelliset suunnitelmat. Rakentaja rakentaa väärin, koska eivät tiedä oikeatakaan tapaa. Talovalmistaja ei suostu neuvomaan rakennusfirmaa, koska kyllä nämä pitäisi osata.
Lähetämme päivittäin 10-15 kohdan puutelistan väärin tehdyistä asioista. Minä kiitän onneani että Insinööri on niin noheva ja tarkka, sillä hän bongaa senttimäärien heitot ja puuttuvat villat. Ilman näitä huomioita meillä olisi käsissämme hometalo.
Me reklamoimme, tietysti, jatkuvasti. Yleensä reklamaatioon ei vastata. Reklamoimme vastauksen puutteesta. Saamme paskan vastauksen ja lopulta jopa syytteitä siitä että itse asiassa nämäkin ongelmat ovat meidän syytämme. Insinööri, joka on maailman kaikkeuden laupein mies, laittaa jossain kohtaa luuria korvaan kun ei enää jaksa kuunnella.
Vakiovastaukset talotoimittajalta menevät näin:
”Olen lomalla, palaan asiaan 4.10.”
”Tulin juuri lomalta, en tiedä tapauksestanne mitään.”
”Olen lähdössä lomalle ja tänään on paljon muuta hoidettavaa”
”En voi vaikuttaa asiaan”
Vastuun ottamista, anyone? A N Y O N E ??
Me jätämme maksamatta laskut, sillä hommia ei ole tehty. Tästä seuraa se, ettei talotoimittaja maksa rakennusfirmalle, joka on nyt sitten ihan pulassa. Ikkunat he kantavat käsin paikalleen (=naarmuttivat karmit mennessään), koska nosturi olisi maksanut liikaa.
Me olemme niin helvetin kypsänä, ettei mitään rajaa. Odotamme kuin kuuta nousevaa päivää, jolloin talotoimittajan osuus loppuu ja saamme jatkaa hyvän urakoitsijamme kanssa. Sen päivän luvattiin niin hienosti tulevan viime viikon perjantaina.
Ketä yllättää, ettei mitään tapahtunut?
On tässä kuussa jotain edistystäkin tullut. Valitsimme lattian, kuukausien pähkäilyn jälkeen. Kellarin lattia valettiin, katto tuli ja ikkunat asennettiin. Ei tietenkään kaikki, koska olohuoneen rivi on liian vaikea asentaa eikä kukaan oikeastaan tiedä miten se pitäisi tehdä. Talotoimittajan rakennesuunnittelija tietää, mutta ei suostu kommentoimaan asiaa. Talotoimittajan pääsuunnittelijan keksimät ratkaisut eivät kelpaa rakennusfirmalle. Liian vaikeaa kuulemma.
On vaikea kuvailla miten ärsyttävää tämä on menemättä ihan yksityiskohtiin. Asiat eivät ole mitenkään kovin pahasti vialla, eikä se oikeastaan nyt niin paljon edes haittaa että on pieniä ongelmia ja viivästymisiä, onhan ne aina saatu hoidettua. Eniten ketuttaa tämä tajuton vastuun ja kiinnostuksen puute talotoimittajan puolelta. Kun on aivan se ja sama miten hommat menee, asiakas se siellä vaan valittaa. Valittakoon. Ei se alan jättiläistä hetkauta.
Asiakaslähtöisyys, not for everyone.