Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Toukokuu 2018: Hei me muutetaan!

Toukokuun 28. päivä avaamme oven kaupungin tarkastajalle, joka syynää huolella koko talon läpi. Saamme muutaman moitteen ja korjauspyynnön, mutta viesti on silti selvä: saamme muuttaa suunnitellusti seuraavana viikonloppuna.

HURRAA!

Huhtikuun lopussa ei olisi ihan helpolla uskonut että talo on kuin onkin muuttokunnossa (en sentään kehtaa sanoa valmis, koska sitä se ei kyllä ole). Silloin talossa on vielä tosi moni asia vaiheessa portaista laatoituksiin ja sähkötöihin. Niin vain kaikki kuitenkin laitetaan huippu-urakoitsijoidemme toimesta kuntoon. Joka päivä talo edistyy huimasti, jopa minä huomaan eron!

Rakennusliike Pumaran, Spigotin sähkökavereiden ja B-designed:in puusepän lisäksi Insinööri pääsee toden teolla hommiin toukokuussa. Kavereineen hän kokoaa kaikki kaapistot valmiiksi: vaatekaapit makkareihin, eteiseen säilytystilat, kodinhoitohuoneen koko toisen seinän. Lähes oikein jokainen ja hirveällä raivolla kaikki valmiiksi. Hyvä pojat!

Viimeisten päätösten lista ruksiutuu päivä päivältä tehdyksi: kummin päin lamput – no vaikka noin. Mikä postilaatikko – vaikka tämä. Leveä vai kapea lista peittämään tuuletusrakoa – ihan sama kun se ei peity kuitenkaan.


Taloon tulee upeat mustat väliovet (joissa ekstratoiminnallisuutena ääntä eristävä kumikynnys – todella kova!), jotka tekevät kokonaisilmeelle yllättävän paljon. Listoja, spottivaloja ja katkaisimia ilmestyy joka huoneeseen ja kaikki laatoitukset saadaan loppuun. Myös kylpyhuoneiden kalusteet kootaan ja kiinnitetään.

Suurin pähkäily on ehkä kellarin lattia, joka ei ensimmäisen lakkauskerran jälkeen vakuuta. Lattianhan oli tarkoitus “jäädä betonille”, mutta koska pintaan tulee joka tapauksessa kirkasta lakkaa, lattia ei todella näytäkään betoniselta vaan sävy muuttui ruskeaksi. Teimme pikapäätöksen: lisätään pinnoitteeseen aavistus vaaleaa. Ja kas, nyt se onkin täydellinen “raaka” betonilattia!

Toukokuussa taloon tulee myös ulko-ovi, lukko, ovikello, postilaatikko, katkaisimet, pistorasiat – kaikki. Muuttotarkastusta edeltävänä perjantaina käymme talolla ensi kertaa niin että kaikki raksakamat on siivottu pois. Tunne on aivan ällistyttävä. Ensimmäistä kertaa koko projektin aikana tämä tuntuu talolta, jopa kodilta. Ihan kuin olisi asuntomessuilla!



Kuljen pitkin huoneita ja ihastelen kaikkea valmista. Kokeilen valoja, liesituuletinta ja hanoja. Tsekkailen ratkaisujamme ihan uusin silmin. Valtaosa toimii juuri niin hyvin tai paremmin kuin olimme ajatelleet. Osa on tietoisia kompromisseja, kuten meidän kylppärin liian kapea allastaso – eli liian pieni allas jossa naaman pesu tulee olemaan haastavaa. Samoin keittiöön valitut vetimet ovat ainakin nyt juuri niin epäkäytännöllisen tuntuiset kuin pelkäsinkin: raskaita ovia on tosi vaikea avata pienellä nupilla. Tämä on onneksi helppo muuttaa jos ratkaisu oikeasti vaivaa.

Kuun viimeisellä viikolla jännätään edelleen lisälainaa, pakkaillaan kamoja hissukseen ja hoidetaan yksi oksennustauti – oikeastaan tätä kirjoittaessani en vielä tiedä onko se ohi, vasta eilenhän Ykkönen oman vuoronsa hoiti. Tämä kaikki niiden perinteisten kevätjuhlien ja opelahjojen lisäksi. Viimeisenä iltana ennen muuttotarkastusta istumme yli puolenyön tekemässä veroilmoitusta ja keräämässä kuittia, ohjekirjaa ja takuulappua joka ikisestä koneesta, ruuvista ja materiaalista mitä talossa on. Huh mikä homma tässäkin.

Kuukausi on kaikkinensa ehkä projektin rankin, kun paineet kasaantuu yhtäaikaa joka suunnasta. Insinööri ei enää nuku enkä minä kovin helpolla hymyile. Me jopa riitelemme keskenämme, mikä on todella poikkeuksellista. WhatsApp:ssa, tietenkin. Mut hei, Ihan sama jos vaikka pää vähän ämpärissä käykin tai itken joskus lenkkivaatteet päällä GT-lasiini, me muutetaan! Me nukutaan tuolla jo neljän yön päästä!

Ps. Tämä ei suinkaan tarkoita että tonttipäiväkirja loppuu. Ennakoin että hommaa eli kirjoitettavaa riittää vielä noin vuodeksi. 

Huhtikuu 2018: Vuokrasopimus irtisanottu!

Nyt on näin että me irtisanoimme juuri vuokrakämppämme sopimuksen ja varasimme käyttöönottotarkastuksen maanantaille 28.5. Tämä tarkoittaa sitä, että muutamme taloon alle kuukauden päästä.

Tai sitten ei!

Samaan aikaan lähetimme myös pankille nöyrän pyynnön saada lisää lainaa. Tai oikeastaan tuplasimme pyynnön, jonka jo ennen pääsiäistä teimme. Tätä kirjoittaessani en vielä tiedä mitä pankki vastaa eli saadaanko taloa edes valmiiksi. Edessä on siis jänniä viikkoja.

valeäiti tonttipäiväkirja valeäiti tonttipäiväkirja valeäiti tonttipäiväkirja

En jaksaisi oikein pureutua tuohon budjettiasiaan sen tarkemmin, se on niin ärsyttävää. Se on noloa, huolestuttavaa, inhottavaa ja tavallista. En usko kenellekään olevan edes hyödyksi jos avautuisin nyt tarkasti siitä miten ja miksi tähän päädyttiin, jokainen rakentaja tulee tekemään omat virheensä. Sitä paitsi itkin tätä jo ihan riittävästi. Ehdin yhden illan aikana mennä sellaisiin syövereihin ajatuksissani että fiilikset olivat jo melkein sen toisen huhtikuun luokkaa, sen jolloin päätimme myydä edellisen tontin pois.

Keskitytään siis hyviin asioihin, sillä niitähän huhtikuussa riittää!

Huhtikuussa saamme yläkerran kylppäreihin lopulliset laatat. Sekoilumme ja tuskailumme laattojen kanssa kannatti, sillä lasten kylppäristä tuli todella hyvä ja meidän kylppärin lattia on aivan tolkuttoman kaunis. Kannatti taistella sen puolesta. Sen sijaan meidän kylppärin seinän saumoissa kävi kuitenkin jotain outoa. Sauma on sittenkin liian sininen suhteessa laattaan, joka muuttui nyt sitten sauman vaikutuksesta kellertäväksi. Murr. Ei näy kuvissa, mutta tuntuu aivoissa asti ketutuksena joka kerta kun kylppäriin astuu.

valeäiti kylpyhuone valeäiti kylpyhuone valeäiti kylpyhuone valeäiti kylpyhuone valeäiti kylpyhuone

Se on totuttava vain tai sitten ”maalattava” saumat joskus eri väriseksi. Tai pidettävä katse lattiassa, sillä se on edelleen ihan <3.

Ja lattiasta puheen ollen, huhtikuussa saamme myös parketit melkein koko taloon. Ne on niin ihanat että halkean! En keksi yhtään mitään mitä haluaisin niissä muuttaa. Lattia on jokaisesta näkökulmasta, kaikissa valoissa ja jokaisella askeleella kaunis, mukava ja kaiken kaikkiaan rakastettava. Jopa PuMaRa, urakoitsijamme hullaantui:

”En oo koskaan laittanut näin hyvälaatuista parkettia paikalleen. Yhtäkään lankkua ei oo pitänyt heittää pois ja tuntuu tukevalta.”

puulattia timberwise puulattia timberwise puulattia timberwise puulattia timberwise puulattia timberwise puulattia timberwise

Että semmoiset terkut Timberwiselle!

Huhtikuussa asennetaan myös keittiö. Rakastan sitä ihan yhtä paljon kuin lattioita! Tarkkaan valitsemamme harmaa on i h a n a  ja superkorkeat (122cm) yläkaapit todella vaikuttavat. Saarekkeen ja seinän välissä on hyvin tilaa ja suunnitelmamme vaikuttaa kaikin puolin hyvältä. Keittiö on samaan aikaan elegantti ja eleetön ja toisaalta kotoisa. En malta odottaa että keittiö on kokonaan paikallaan!

Huomaan myös että Pirjo oli oikeassa suositellessaan meille Asennusliike Pähkinää keittiöhommiin – ei ole muuten milliäkään vinossa yksikään ovi, koolaus tai peitelevy.

keittiö blaukeittiö blau keittiö blau

Teemme myös viimeisiä päätöksiä; valitsemme seinävalaisimia ja tilaamme eteiseen kiinteän penkin portaat tehneeltä puusepältä (B-Designed). Pitkän pähkäilyn jälkeen tilaamme Blau:lta vielä kylpyhuoneiden ja kodinhoitohuoneen kalusteet. Saadaan juuri sellaiset kuin halutaan, kohtuullisella hinnalla. Erityisesti lasten kylppärin pyykkiratkaisut lämmittävät mieltä, siitä tulee tosi hyvä!

Löydämme samaan kylppäriin sopivan kokoisen ja näköisen kylpyammeen Tori.fistä ja roudaamme sen kahdestaan Insinöörin kanssa olkkariin pölyttymään.

Taloon asennetaan autotallin ovi sekä tekninen tila (omat lämmöt päällä!). Sirkkeli laulaa ja kaikkialla tuoksuu puu. Nyt touhutaan!

Vaikka kuun lopussa budjettikriisi painaa vähän mieltä, on fiilis tietysti ensisijaisesti melko riehakas. Vuosi sitten vappuna me skoolasimme tontilla rakennusluvalle. Kaksi vuotta sitten istuimme pankissa myymässä edellistä tonttia, pettyneinä ja kaihoisina. Kolme vuotta sitten möimme oman omistusasuntomme. Mitähän ensi vappuna tapahtuu?

Ehkä myydään silloin tämä talo kun rahat on niin loppu. Ahahahaha ei helevetti en kestä.

Lue myös:

Maaliskuu 2018: Pinnat valmiiksi ja pinnat kireällä

No nyt alkaa tapahtua niin paljon ettei meinaa muija pysyä mukana!

Kaikkiin yläkerran seiniin tulee maaliskuun aikana lopullinen maalipinta, kattoihin myös. Olohuoneen pilarit koteloidaan ja vessan eteen tehdään pieni väliseinä. Nyt kun näen sen livenä, tajuan pyytää kunnolla: haluan tähän kiinteän hyllyn. Toivottavasti tämäkin muutos ehtii vielä mukaan.

Pähkimme valaisimia, teemme viimeisetkin valinnat keittiöön ja laitamme koko roskan vihdoin tilaukseen. Tilaamme väliovet ja tajuamme tehneemme sen hieman myöhään, sillä toimitusaika on monta viikkoa ja menee toukokuun puolelle. Emme siis tule muuttamaan taloon ainakaan vappuna, sillä ovet pitäisi ensin olla toimitettuna ja asennettuina. Mutta hei, me sentään puhumme muutosta! Se on tapahtumassa vielä joskus!

Piharakennukseen tulee ovet ja ikkunat. Tuijotamme kivaa päätyikkunaa ja tajuamme sen menevän vielä useaan kertaan rikki etupihan futispeleistä. Etupihasta puheen ollen, Insinööri laskee julkisivun huonolaatuiset laudat. Niitä on ainakin 120. Onneksi näyttäisi siltä että ne saa kuntoon hyvällä hionnalla eikä kaikkia tarvitse vaihtaa. Toivottavasti, sillä tästäkin korjaustyöstä saadaan tietysti riitaa aikaan (kuka maksaa ja kuinka paljon).

Tontille saapuu paljon kiinnostavaa tavaraa: kylppäreiden laatat, ihanat lattiamme, ovia ja ikkunoita, maalia..Tässä alkaa olla jo tekemisen meininkiä! Tuijotamme yhden illan ajan uusia laattojamme ja valitsemme ladontaa (vielä kerran, koska jo tehtyjä päätöksiä on kiva kumota). Päädymme klassiseen tiileen ja toisaalla pystyladontaan.

Suurin edistys tapahtauu kylppäreissä: huoneet vesieristetään ja lasten kylpyhuoneen seinät laatoitetaan ja saumataan. Tästäpä se kriisi sitten saadaankin aikaan.

Huomaamme, etteivät äärimmäisen tarkkaan, pitkään ja tuskallisesti tehdyt valintamme toimi. Laatat eivät sovi keskenään yhteen. Tähän on monta eri syytä, jotka nyt kaikki ymmärrän.

Seinän valkoinen laatta ei tietenkään ole ihan valkoinen, vaan hieman harmaa, vihertävä sellainen. Ainakin jos vertaa valittuun lattiaan, joka on sinertävä harmaavalkoinen. Pari viikkoa sitten tekemäni pikapäätös (“laitetaan nyt vaan ne mustat saumat”) osoittautuu myös huonoksi. Seinä näyttää kyllä upealta graafisella tiililadonnallaan, mutta nyt sen kanssa ei voi laittaa marmoria jäljittelevää mosaiikkilattiaa jossa on miljoona saumaa ja paljon eri sävyjä.

Melko kusinen paikka. Laatat on jo ostettu ja toimitettu, niihin sitä paitsi upotettiin melkoinen summa. Seinällä on jo yhdet laatat saumoineen. Vaihtoehdoiksi jää kärvistellä vähän huonojen valintojen kanssa; kokeilla eri saumavärejä toiseen kylppäriin tai ostaa täysin uusia laattoja ja käyttää huonot valinnat saunarakennukseen tai niellä tappio.

Palataan siis tähän vielä myöhemmin.

Iloisiin uutisiin! Kuun loppupuolella taloon syntyy ensimmäinen kokonaan valmis nurkka: rappusten ylin ikkuna ja sitä ympäröivä seinä on smyygeineen päivineen valmis. Aivan todella pieni alue ja detalji, mutta silti niin iso asia että se toukokuinen muutto alkaa tuntua todelta.

Siis tämän vuoden toukokuu. Aikamoista!