Tänään oli kaunis päivä, huomasitteko? Oli aurinkoa, oli lämpöä, oli päivässä lämmenneen ikkunankarmin tuoksu nenässä vielä illalla ikkunaa avatessa. Niin, ikkunakin piti oikein avata kun oli niin lämmin.
Kerrankin maailma oli yhtä mieltä kanssani siitä että riskinotto kannatti. Päätin jo viime viikolla että tiistaina mennään Korkeasaareen, ja olipa hyvä päätös. Ostin liputkin etukäteen ja pakkasin laukut valmiiksi. Oltiin kymmeneltä portilla tyhjässä saaressa ja nähtiin kaikessa rauhassa apinat, leijonat, karhut ja muut. Niin ja kahdeksan päivää vanha serkkupoika, jonka hullu äiti jaksoi lähteä meidän seuraksi. Aika ihana ruttunaama siinä ihmetteli aurinkoa ja sukulaisiksi kutsuttuja eläimiä.
Heitettiin päälle vielä yksi keikka sen toisen ihanan tuoreen luo, kummityttöä nuuskuttelemaan ja iltapuistoilemaan. Tultiin kotiin leipomaan Insinöörille muffinsseja. Se paukkaa ovesta muutaman minuutin päästä sisään.
Blogikin tuli tässä kirjoitettua, vaikka päässä pyörii jatkuva tyhjän paperin kammo ja ei mulla ole mitään asiaa. Hetikohtavielätänään varaan meille vielä matkan Tallinnaan, mutta jos nyt ensin vähän viiniä ja Insinööriä.
Tänään oli kaunis päivä. Huomasitko?
Lomahaasteesta päivä 25/30 suoritettu, thank god. Haasteessa kirjoitan loman aikana (3.8. saakka) vähintään yhden kirjoituksen per päivä.