Laivalle vauvan kanssa – sekalaiset vinkit!

Huomaamattamme meistä on tullut vakiintuneita risteilijöitä. Luulen että lasten saamisen jälkeen ollaan käyty vähintään kerran vuodessa Tukholman risteilyllä. Ne on ihan parhaita! (eikä olla saatu kuin muistaakseni kerran joku tauti tuliaisena, joten turhat norohuolet pois!)

Mikä voisi olla parempaa kuin suljettu purkki, jossa siirtymiä viihdykkeestä ja tekemisestä toiseen ei juuri ole eikä ulkovaatteita tarvitse pukea (halleluja!). Siellä on loputtomasti välkkyviä juomia ja tanssivia maskotteja, ohjelmaa, ruokaa ja menoa. Bonuksena pilkkopimeä hytti, jonka paras ominaisuus on koko perheen nukuttava white noise.

Ikuisesti jatkuvat, pehmeällä matolla päällystetyt käytävät riittävät viihdyttämään taaperoita ja isojen lasten kanssa voi jo antaa enemmän vapauksia saavuttaen jopa tilanteen jossa istut itse rauhassa ravintolassa ja lapset on jossain keskenään. Poissa mutta ei kaukana, itsenäisesti mutta ei vaarassa.

Ah, risteilyt. Parasta 18-vuotiaana, parasta lasten kanssa! Älköön näiden kahden risteilymatkustajan tiet koskaan kohtaa!

vauvan kanssa laivalle

Nyt tuli pitkästä aikaa todettua että jo vauvan kanssa matkaaminen on yllättävän mukavaa, vaikka alkuun tuntuu että onko se taas vain arkea eri olosuhteissa. Mutta ei se ole!

Tässä sekalainen seurakunta omia vinkkejäni laivamatkailusta vauvan kanssa. Jos tulee jotain muuta kysyttävää niin kysy ja editoin!

Vinkkejä laivalle vauvan kanssa

Hytin vettä voi juoda. Tämä on yleisin kysymys jos seuraamiani FB-ryhmiä on uskominen. Vettä voi siis juoda ja hytissä on kertakäyttömukeja sitä varten. Hanasta tulee kuumaa ja kylmää, veikkaan että maidonkin saisi lämmitettyä hanan alla riittävän lämpimäksi minigrip-pussissa (tosin protip: opeta vauva juomaan myös kylmää tai taskulämmintä maitoa!)

Termari pelastaa monta ruokintatilannetta matkalla! Pyydä vaikka baarista kiehuvaa vettä termariin. Saat sillä termarin omassa kupissa vesihaudutettua maidot kuumiksi ja valmistettua vaikka puurot hytissä.

Pieni tilkka fairya omassa purkissaan ja sappisaippuan pala auttaa joka reissussa.

Viihdy! Laivat on kuin tehty lapset edellä: joka paikassa on välineistöä ja jeesiä, lasten omia aterimia ja piirustusvälinettä. Alle viisivuotiaat syö ainakin Siljan buffetissa ilmaiseksi, ja usein lapsille on todella tuntuvat alennukset myös muista ruoista.

Kaikki ruoat kannattaa kummassakin yhtiössä ostaa etukäteen niin niistä saa alennusta.

laivalle vauvan kanssa

Syöttöuoleissa löytyy, ja ystävällinen tarjoilija toi rimpulalle lautasliinapaketin ekstratueksi

Kumpikin laivayhtiö tarjoaa myös kanta-asiakasohjelman johon kannattaa liittyä. Se käytännössä mahdollistaa ikuisen alen: aina kun käytät korttiasi laivan ostoksissa, bonukset kertyy ja saatat saada kotiin uuden alekupongin, jolla seuraava risteily on taas halpa tai ilmainen.

Halpaa risteileminen ei kuitenkaan ole: koska joudut syömään parin vuorokauden kaikki ruoat ulkona, monta sataa kuluu vaikka ei ostaisi tuliaisia. Ja ostatte kuitenkin jotain tarpeetonta, kuten välkkyviä juomia!

Jos keli on raju, pysyttele laivan alimmissa kerroksissa ja tai laivan keskellä. Perä ja keula takaavat pahimmat höykytykset. Tällä kertaa olimme tosi myrskyisällä menolla liikkeessä ja jouduimme koko perhe mennä tunniksi hyttiin makoilemaan (makuuasento kropalle helpoin) ja äänikirjaa kuuntelemaan. Oksuilta kuitenkin vältyttiin!

Leikkipaikat on beeeeest! Vaikka niissä toki on paljon lapsia, meteliä ja menoa, niissä on ihan hulluna tekemistä kaiken ikäisille ja tarjoiluja myös aikuisille.

Tavallista hyttiä isommat perhehytit on tosi hyviä mutta kalliita. Emme ole vielä koskaan satsanneet siihen vaan tungemme reilusti kaikki samaan tavalliseen hyttiin. Tällä kertaa meitä oli jo viisi ja hyvin mahduttiin. Siljalla menemme yleensä hytillä nimeltään “promenade” (ikkuna kävelykadulle), Viikkarilla “A-hytti” on vastaava, jossa myös ikkuna (merelle).

Kuulin yhden yksin lasten kanssa matkustaneen äidin saaneen vaihdettua oman hyttinsä tyhjilleen jääneeseen invahyttiin laivan infopisteestä, tätä voi aina toki kysyä!

Siljan promenade-hytit sisältävät hauskan syvän ikkunalaudan johon mahtuu vaikka kaikki lapset ihmettelemään alla olevan ostoskadun elämää. Tässä on vauvan hyvä hengailla myös ja tästä näkee keikat jopa paremmin kuin alhaalta (musa kuuluu hyttiin).

laivalle vauvan kanssa

#TB Kakkonen vuonna 2013

Ykkönen ja ystävänsä 2013

Laivalle vauvan kanssa

Rankempien huudien mujer, 2020

Jos meri- tai ostoskatumaisemalla ei ole teille väliä, alempien kerrosten hytit ovat tosi hyviä myös: niissä ei keikuta lainkaan niin paljon jos kova tuuli osuu kohdalle, ja siellä se moottorin luoma white noise on vielä parempi. Niissä tosin on myös joskus enemmän party meininki, ainakin jos 18-vuotiasta minua on uskominen.

Tavallisissa hyteissä on väistämättä ahdasta. Pakkaa kaikille oma reppu joka mahtuu kunkin sänkyyn ja valitse kevyimmät (matka)rattaat. Meidän bugaboo Foxit mahtui hyvin vielä hyttiin kääntymään vaikka kaikki sängyt oli alhaalla, mutta ei siitä samaan aikaan paljon ohi liikuta. Yöksi taitoin rattaat aina kasaan (ja piilotin osia sänkyjen alle tai viereen), jotta päästään hytistä pois tarvittaessa (juu kyllä hieman se Dennis-myrsky sai näitä asioita miettimään)

Rattaita saa myös laivalta lainaksi, mutta suosittelisin kyllä ottamaan omat mukaan, sen verran paljon tarvitset ihan siirtymissäkin rattaita. Rattailla saa ja kannattaa mennä ihan joka paikkaan laivalla!

Kaikille kannattaa varata sisäkengät! Lapsille tossut on kevyet tepasteltavat, aikuisten jalat voi Tukholma-päivän jälkeen kaivata toisia kenkiä.

Infopisteestä saa lapsia varten vuoteisiin lisälaitoja ja pienen matkasängyn vauvalle. Matkasänky kannattaa varata hyttiin jo matkaa varatessa niin se on siellä valmiina, kumpaakin lisävarustetta on laivalla rajallinen määrä eli ehdottomasti kannattaa varata ne etukäteen! Laivan matkasänky on tavismatkasänkyä kapeampi, omaa ei kannata roudata mukaan.

söder kartta söder kahvila

Tee hytistä teille sopiva, siirtele sänkyjä! Alasängyistä toinen siirtyy jolloin saat tehtyä alas parisängyn.

Laivan oma matkasänky oli hyvä (sen mukana tulee petivaatteet), mutta koska nukumme yleensä perhepedissä, käytimme lopulta sitä vain lukittamaan “parisänkymme” paikalleen ja nostimme sen patjan sänkyjemme väliin mahdollista koloa tasoittamaan.

Vaipanvaihto onnistuu esimerkiksi laivan yleisissä vessoissa ja leikkihuoneissa, joissa on muistaakseni paremmat hoitohuoneet. Me tosin vaihdoimme kaikki neljä kakkavaippaa ihan onnistuneesti omassa hytissämme. Hyvin mahtui.

Hytissä on yöllä aivan todella pimeää. Jos ei tuule kovasti, jätä vessan ovi vähän raolle ja valo sinne päälle niin näet vaikka imettää. (Tuulella ovi paukkaa auki ja kiinni eikä ole ihan best.)

Siljalle knoppivinkki: sushi&co raflasta saa samat pikkusyötävät kuin viereisistä paljon ruuhkaisimmista kahviloista. Sushi oli tosi hyvää ja edullista!

Buffetista löytyy hyvin syötävää niin maidottomalle, kasvisruokailijoille kuin lapsillekin. Myös kolmoselle löytyi hyvin sormiruokailutavaraa ja syöttötuoli. Erään seuraajan allergikkolapsi oli myös kysyttäessä saanut omia spessuruokia ❤️

Buffet on tavallaan tosi helppo kun se on jo lähtökohtaisesti kaaottinen sotku, mutta usean pienen lapsen kanssa matkatessa muut raflat voi olla sinulle jopa rennompia. Buffetissa olet jatkuvasti hakemassa lisää ruokaa jollekin, muissa ravintoloissa voit ihan vain istua ruokaa odotellessa (eikä pöydällä ole viittä ylimääräistä lautasta). Ensi kerralla aion jättää buffan väliin jos muu seurue suostuu.

Jos kuitenkin menette buffaan, kannattaa ehkä valita ensimmäinen kattaus (viiden aikoihin) mutta varmista että teillä on jotain iltapalaksi mukana (tai ostatte jotkut pienet jutut vielä kahvilasta). Ekan kattauksen jälkeen ehtii sitten vielä sekoilla muumidiscot / Ville Vikingit, juoda välkkyviä juomia ja katsella laivan show:ta. Eikä kukaan meinaa nukahtaa kesken alkupalojen. Muuuutta jos olette iltavirkkuja, tee toisinpäin. Ohjelmaa ja tekemistä riittää kyllä kaikkina kellonaikoina!

Ohjelmaa kannattaa kuitenkin kuikuilla etukäteen jaettavista lehtisistä, muuten voit helpolla missata kasvomaalaukset ja muumi-tanssitukset! Siljalla on myös mini-versio midnight showsta, joka oli kiva näiden isojen lasten kanssa juuri ennen hiljaiseen hyttiin hiipimistä.

Siitä buffasta vielä: Jos samalla reissulla on monta perhettä eri varauksilla, kannattaa mennä heti laivan lähdettyä buffetin tiskille pyytämään pöytien sijoittamista toistensa vierelle. Kun sulla on ruoat maksettuna ja varaus tehty, voit vain marssia kaikkien jonojen ohi ruoka-ajan koittaessa!

Tähtää buffan aamiaiselle kasiksi tai puoli kympiksi, muut ajat siinä välissä saat jonotella. Huom: Siljan laivoilla on kesäisin toinen buffet konferenssiosastolla, jossa samat ruoat ja paljon vähemmän ihmisiä!

Siljan spa-osasto on nykyään tosi freesi ja mua harmittaa ettei taaskaan menty sinne. Ensi kerralla tullaan Tukholmasta etuajassa kotiin ja tähdätään kolmeksi spahan!

Samoin haaveilen Viikkarin Grace-laivasta, mutta sitä varten pitää ensin hilautua Turkuun.

Kun laiva saapuu satamaan, ihmiset tykkää mennä sumppuna jonottamaan. Älä sinä tee sitä. Pakkaa kamat valmiiksi hyttiin odottamaan ja heitä koko seurue tyhjään perä- / keulabaariin viimeiselle välkkydrinkille. Kun maihintulosta on mennyt noin vartti ja laiva alkaa tyhjetä, kipitä hakemaan kamasi pois hytistä ja poistu laivasta voittajana.

Ruotsiin matkustaessa ei tarvita passia, henkilöllisyystodistus (ajokortti, virallinen henkilökortti) ja lapsille kelakortti riittää. Tarkista täältä mitä tarvitaan!

Ja mitä siellä Tukholmassa sitten tehdään? Tässä erittäin tiiviisti muutama idea:

Tekemistä Tukholmassa lasten kanssa

Leikki-ikäisille Skansen / Junibacken, Wasa-museo tai Djurgården. Isommille Tekniska Museet tai Tom Tits Experiment (muista tirskahtaa nimelle!) junamatkan päässä Tukholmasta. Alle vuoden ikäiset saattaa suostua vielä istumaan rattaissa kivasti eli voit viedä ne kanssasi vaikka kesäiselle kävelylle Söderiin ja Fotografiskaan. Abba-museoa on kehuttu kovasti myös, sielläin voi rattaissa yksi mennä aikuisten mukana!

Sitten se “Söder”, eli Södermalm. Inhoan epämääräisiä “mene Söderiin!” vinkkejä joten yritän antaa täsmäiskun. Alue ei ole suuri eikä selkeä, mutta eniten löydät ehkä nk. Sofo-alueelta (tässä kartta). Kokeile mennä vaikka kaduille Nytorgert / Bondegatan, Kocksgatan. Grandpa on hipstereitä innostava liike, Delivore ihana vegaanikauppa- ja kahvila, Meatballs for the people oli herkullinen lounaspaikaksi. Ehdottomasti vilkkaampi alue kesällä!

Metrolippuja varten kannattaa varata SL:n oma sovellus, jolla välttää sekä jonot että ruotsin sönkkäämisen!

Niin kuin kaikki asiat vauvan kanssa, vaikeinta on päättäminen ja etukäteisvatvominen. Ota paljon wet wipeja ja rento asenteesi mukaan niin kivaa siitä tulee!

Yhden perheen vinkit Kalifornian lomalle

Minulta kysytään usein vinkkejä Kaliforniaan. Mutta kun ei mulla oikein ole! Me asutaan aina suvun luona Aliso Viejo nimisessä kaupungissa, lähiössä. Kuljemme autolla perheen tutuille paikoille, melko kaukana turismista. Tuskin kukaan samaa settiä tulee tekemään.

Mutta ehkä sinäkin saavut joskus eteläiseen Kaliforniaan, tai jopa Lagunaan, ja ehkä osaan kertoa niistä kuitenkin jotain?

Osaan kertoa että In-n-out:ssa on parhaat burgerit, Trader Joe’s on loistava ruokakauppa ja outlet-hinnoilla toimiva Nordström Rack takuuvarma shoppailukohde, samoin kuin ”Premium Fashion Outlet” kylät, joita löytyy vähän joka paikasta.

Rannoista Laguna on kiva ja tunnelmallinen ”kaupunkibiitsi” jossa on paljon (kalliita) palveluita, Newport beach ikoninen ja siinä on hyvä, pitkään loiva ranta mutta se on myös usein tosi täynnä ja siellä tuulee joskus kovasti. San Onofre sekä Dana Point on surffareille hyviä ja Doheny paras yhdistelmä kaikkea – kauniit maisemat, hyvät palvelut ja kelpo surffi.

Ilman autoa on tosi hankala matkustaa täällä, mutta jos autoilu maistuu sillä saa paljon lisää nähtävää! Ykköstie on todella kaunis ja menee legendaaristen Santa Monican ja Malibun kautta joten Losiin lentävän kannattaa ehdottomasti ajella ykköstä ylös San Franciscoon ja olla siellä muutama päivä. (Tässä vinkkejä SanFraniin – huomaa että vain juntit sanoo nykyään ”Frisco”!)

Etelään San Diegoon ja Lagunaan päin ajettaessa Ykköstien varrella on toisaalta paljon todella kauniita paikkoja ja rantoja, pysähdy ainakin Carmel-By-the-Seassa ja Santa Cruzissa. Näillä suunnilla on myös jättimäisten punapuiden kaunis luonnonpuisto Sequoia Park. Toisaalta sieltä pohjoisesta, sisämaasta löytyy Yosemite. Kaikki käynnin arvoisia.

Harkitse myös matkaa itään! Sieltä löytyy uskomaton Grand Canyon, Palm Springs, Zion ja Vegas. Meidän reissun koko tarina vinkkeineen tästä.

Huvipuistoista Disneyland on kuulemma kiva, ja Six Flags kuulemma todella kova, nämä molemmat enemmän isojen lasten kanssa tehtäviä juttuja, joten en osaan niistä enempää sanoa. Sen voin sanoa että Kalifornian Legoland ei missään nimessä ole hintansa arvoinen. Se oli laiskasti suunniteltu, ja siellä oli liian vähän kivaa tekemistä yhtään isommille lapsille.

Eläintarhoista San Diego ja Los Angeles Zoo on todella kivoja ja niihin kannattaa varata päivä tai jopa kaksi (erityisesti San Diego). Losin suunnalla Hollywood on ainakin kerran nähtävä, samoin kuin Venice Beach. Oma suosikkini on Universal Studios, joka palvelee sekä telkkarifania että huvipuistonnälkäistä. Vien omat lapset sinne vasta jossain 10v tienoilla.

Ketjuruokapaikoista kivoja ovat burgereiden ohella Chili’s ja Chipotle, kummatkin meksikolaista.

Palvelut ovat Suomea halvempia, joten kynnet voi laittaa loman kunniaksi (minä ja Ykkönen koko hoito + geelit mulle sormiin 75$) – mutta muista laskea mukaan aina verot ja tipit. Veroja ei yleensä ilmoiteta hinnoissa vaan ne tulevat päälle vasta kassalla, ja tippi on noin 20% loppusummasta vielä päälle.

Käteistä tarvitaan vähemmän kuin joskus ennen mutta kannattaa sitä mukana pitää. Usein tipit maksetaan käteisellä.

Reissubudjetin on oltava melko tuhti. Päivittäiseen syömiseen saa perusperhe äkkiä 150$ kulumaan, majoitukset ovat tyypillisesti vähintään saman verran per yö (Grand Canyon et al 300!) ja auto usein myös alkaen satasen per päivä.

Ostoksissa keskityn itse yleensä urheiluun. Outleteistä kengät ja Lulu Lemonista tai Athletasta vaatteet. Victoria’s Secretin kamat ovat hintansa arvoisia. Elektroniikka on täällä halvempaa mutta muista ettei vehkeet välttämättä toimi Suomen verkossa (tarvitset jykevän muuntajan) ja esim konsolipelit ovat maarajoitettuja.

Siinä se! Muista hymyillä, tervehtiä ja kysyä aina ”how are you” kaikilta, käyttää aurinkorasvaa (vähintään 50), myös pilvisellä säällä ja ottaa paljon kuvia. Ihan heti ei ole ehkä seuraavaan reissuun varaa mutta on se sen arvoista!

Lue myös: 

Roadtrip eteläisessä Kaliforniassa – Palm Springs, Grand Canyon, Horseshoe bend, Zion ja Las Vegas!

Teimme Kalifornian reissullamme roadtripin, joka oli mielestäni melko lailla pööfekt – paria ihan pientä miinusta lukuunottamatta, jotka selviävät pian. Tässä pitkässä venähtäneessä tekstissä kerron kaikki käänteet! Ota tämä lukukokemus hyvänä kestävyysharjoituksena, kuvaamani matka sisältää paljon puuduttavaa autossa istumista.

roadtrip kalifornia

Lähdimme reissuun eteläisestä Kaliforniasta perheemme luota, Laguna Beachin läheltä. Koko homma lähti purkautumaan isäntäperheen ideasta viettää yhteinen viikonloppu Palm Springisissä, josta he vuokrasivat meille talon.

(Reitti toimii ihan yhtä hyvin Los Angelesista tai San Diegosta ajettaessa, matkaa vain tulee 1-2 tuntia lisää lenkin molempiin päihin.)

Lähdimme matkaan perjantaina aamupäivästä ja palasimme kotiin keskiviikkona illalla. Lopussa tuli ehkä turhan kiire, joten samaa suunnitteleva voi harkita jättääkö jotain pois vai lisäisikö jonnekin yhden yön – esimerkiksi St.Georgeen jolloin Zionille jäisi enemmän aikaa. Samoin Grand Canyon olisi kyllä kaivannut kahta yötä, erityisesti ilman lapsia reissatessa.

Sitten matkaan!

Perjantai: Design-fanin päiväuni Palm Springs.

En ollut ihan intopiukeana Palm Springsistä, etenkin kun kuulin että perille on luvattu 46 astetta lämmintä. Ihmettelin, mitä ihmettä siellä oikein tehdään sen uima-altaalla läähättämisen lisäksi? Samana päivänä satuin lukemaan Dwell-designlehteä, jossa oli iso artikkeli Palm Springsistä.

Voi pojat. Koko kaupunki on rakennettu keskelle aavikkoa jonkun päähänpistosta ja suunniteltu kerralla samaan mid-century modern tyyliin. Tyyliä voisi kuvata myös Mad Men -suuntaukseksi, sillä se on tismalleen sellainen ihana värikäs, graafinen, särmä 50-luku jota ihanimmissa TV-sarjoissa nähdään. Ja koko kaupunki noudattaa samaa tyylisuuntaa!

roadtrip palm springs roadtrip palm springs roadtrip palm springs roadtrip palm springs roadtrip palm springs roadtrip palm springs

Saavuimme AirBnb-kohteeseemme perjantaina kolmelta iltapäivällä ja pakahduin. Toki myös siitä että se luvattu 40+ astetta piti ihan paikkansa, mutta myös siitä miten kertakaikkisen cool talomme oli. James Bond kertaa Mad Men kertaa hipsteri kertaa värikkään uniikit lumihiutaleet – äääääh se oli vain niin kertakaikkisen makea etten saanut edes hyviä kuvia otettua!

Johtuu myös siitä että oli hypättävä altaaseen jossa oltiin seuraavat päivät non-stop, päivälle leikkien, ja keskiyöllä margaritaa imaillen tähtitaivaan alla.

Itse kaupungissa ei ole kovin paljon nähtävyyksiä, mutta upeassa arkkitehtuurissa ja shoppailussa löytyy. Samaa tyylisuuntaa pursuavat sisustus-, taide- ja vintagekaupat ovat takuuvarma lompakon nujertaja jos olet yhtään tähän suuntaan kallellasi. Me tuhlasimme enemmän kuin ajattelimme ja ostimme kaksi alkuperäisteosta talolla näkemistämme julisteista.

Palm Springs on ehdoton kohde design-tyypeille! Mutta aivan hiton kuuma siellä on.

Eikä silti niin kuuma kuin reissumme ainoassa melkein-flopissa, joka tulee myöhemmin.

Sunnuntai: Grand Canyon

Lähdimme Palm Springistä jo ennen aamuyhdeksää ajamaan kohti Grand Canyonia. Reissu oli mieletön ja kaiken ajamisen väärti. Tässä tekstissä on kuvailtu tarkemmin miksi juuri sinun kannattaa sinne mennä, kiinnostuneille vielä alla muutama käytännön vinkki.

Ensinnäkin, koita saada huone Red Feather Lodgesta, se on kuulemma kiva. Kaikki hotellit maksavat paljon, joten 300€ ei kannata maksaa meille jääneestä Holiday Innistä mikrovalmisteisine aamiaisineen ja kosteine lattiamttoineen. Toisekseen, jos aiot koko lomasi aikana käydä yli kahdessa kansallispuistossa, osta itsellesi annual pass (70-80€), sillä pääsee nopeiten puistoihin ja säästää hiukan (normaalisti yksi auto + ihmiset on 35€ per puisto).

Me saavuimme kanjonille alkuillasta. Ajoimme puistoon viiden aikaan sisään ja se oli oikein mainio aika – pahimmat ruuhkat olivat jo menneet ja auringonlaskuun oli vielä hyvin aikaa. Jätimme auton parkkipaikalle B Yavapai Lodgen luo, jossa söimme myös ihan kelpo ruoan. Tästä kävelimme suoraan reunalle ja jatkoimme reunan viertä Yavapai viewpointille, jossa katsoimme myös auringonlaskun.

Maanantai: Loput Grand Canyonista, Horseshoe Bend & Antelope canyon (älä tee näin, vaan niin kuin myöhemmin kerron)

Seuraavana päivänä paikalle kannattaa saapua ennen klo 11, jotta saa vielä auton parkkiin parkkipaikka A:lle, josta pääsee näkemään South Rimin kuuluisimman kohdan Mather Pointin. Se on ihan hyvä nähdä mutta ei ansaitse paljon aikaa osakseen, vielä on parempia näkemättä!

Mather pointista ajoimme Desert Viewpointin suuntaan, joka oli omalla tavallaan kaikista vaikuttavin. Siellä todella näkee kuinka valtava kanjoni on, ja lisäksi siellä on hyvät palvelut – kattava gift shop upeine Navajo-tuotteineen. Jos sulla on pari tonnia ylimääräistä, täältä kannattaa ostaa ryijyt kotiin.

Tosin, jos Navajo-jutut kiinnostaa, varaa käteistä ja osta suoraan paikallisilta viimeisen näköalapaikan kohdalla, joka koittaa laakson pohjalla juuri ennen kanjonin alueelta poistumista.

Ajomatka Matherista kohti Horseshoe bendiä on tosi kaunis ja tosi kuuma. Varaa kameraan tilaa, paljon vettä (ainakin 2 litraa per henkilö) ja kärsivällinen kuski, jota ei haittaa jatkuvat ”ooo pysähdy tähän haluan kuvan!” -huudot. Auto kannattaa aina välillä parkkeerata näkymien vuoksi, siis varaa myös aikaa reissuun.

Me saavuimme Horseshoe Bendille aivan kertakaikkiseen väärään aikaan, kolmelta iltapäivällä. Kuumuus oli kammottava, ja vei minut lievän lämpöhalvauksen partaalle. Lapsia ei olisi edes pitänyt päästää tänne jälkikäteen ajateltuna mutta onneksi meillä oli niin paljon vettä mukanamme että saimme heidät sentään pidettyä hyväkuntoisina. Se vaati tosi monta litraa vettä.

Nyt neuvoisin että tänne kannattaa ajaa Pagen kaupungista aamulla – nähtävyys on niin lähellä kaupunkia että hyvin ehtisi. Itse nähtävyys on hieno ja kävelymatka alas joelle kestää “vain” vartin verran – ja takaisin puoli tuntia koska kuolet kuumuuteen.

Rehellisesti, en muista tästä kauheasti mitään muuta kuin maanisen tarpeen selviytyä takaisin autolla. Nappasin kaksi kuvaa ja talsin takaisin. Olihan se toki upea paikka!

horseshoe bend

horse shoe bend

Mulla tulee kuuma tästä kuvasta, kun muistan miten hirveää se oli. Huh.

Pienen traumaitkun jälkeen ajoimme loput viisitoista minuuttia Pagen kaupunkiin, jossa meillä oli ihan kiva hotelli (La Quinta Inn, ketju) sekä kanjoniretki (Antelope Canyon Photo Tours) varattuna. Saavuttuamme tuskaisen hikisinä hotelliin tajusimme, että meillä on kova kiire retkelle, joka siis oli varattava etukäteen että sinne ylipäänsä pääsee.

…Ja sitten tajusimme että tässä välissä olemme ylittäneet taas pari osavaltiota ja aikavyöhykettä. Retki meni jo?

Saatuamme selville, että varaamamme opasfirma toimii samalla aikavyöhykkeellä emmekä olekaan tuntia myöhässä, tajusimme olevamme joka tapauksessa puoli tuntia myöhässä – paikalla olisi pitänyt olla 45 minuuttia ennen retken alkua. Hyppäsimme autoon ja kaahasimme pihaan 10 minuuttia ennen retken alkua.

Paitsi että olimme väärän firman pihassa.

Pagessa toimii 5 eri yritystä, jotka vievät turisteja tähän samaan pieneen kanjoniin. Me selvitimme minuuteissa mikä omamme nimi lopulta oli (verkkosivuillaan on vain pari eri versiota) ja löysimme perille 4 minuuttia ennen retken alkua. Täysin nääntyneinä, stressipäänsärky tykyttäen ja lasten autoistuimet kainalossa pääsimme sittenkin retkelle mukaan. Maksettuamme toki ensin kevyet 200 dollaria tästä ihmeestä.

Kanjoni oli kaunis, mutta tässä kohtaa päivää en ehkä ihan osannut nauttia siitä täysin rinnoin. Rinnat oli tyhjennetty. Tai siis. Joo.

Eikä asiaa auttanut se että kuuman päivän päätteeksi myös oppaamme oli burnoutin partaalla ja mokasi retken täydellisesti. Valitti väsymystään, ei kertonut mitään taustatietoja ja suoritti koko homman alle tunnissa kun keston piti olla puolitoista.

Vituttaa, sillä tässä meni paljon rahaa melkein hukkaan. Uskallan silti suositella firmaa, koska sieltä saa hyvät neuvot kuvien ottamiseen (tai oppaan joka ei jaksa odottaa turistia vaan ottaa osan kuvista puolestasi..) ja sukulaisillamme oli ollut täällä aivan superhyvä opas.

antelope canyon antelope canyon antelope canyon

Illasta sen verran että sain tämän jälkeen La Fiesta Mexicana nimisessä paikassa ruokaa ja ennen kaikkea tosi ison margaritan. Ihanan ison margaritan.

Tiistai: Zion (melkein) ja Las Vegas

Pagesta ajoimme Zionin luonnonpuistoon, jonne olisi näin jälkikäteen ajateltuna kannattanut varata vielä enemmän aikaa. Me ehdimme vain ajaa puistoon sisään ja ihastella upeita maisemia, kunnes ukkonen yllätti meidät ja tajusimme lisäksi olevamme aika myöhään Vegasissa jos jäämme puistoon kikkailemaan.

Jouduimme siis tyytymään vain huippukauniiseen ajomatkaamme ja jättämään kävelyt toiseen kertaan. Tämä harmittaa aika paljon nyt kun mietin, koska me olisimme kävelleet upean Emerald Pools reitin kauniine vesiputouksineen tai dippaileet välillä vuoristojokiin uimaan Riverside Walkin varrella.

zion

Jos menet, varaa Zioniin mieluummin koko päivä eli lähde meitä aikaisemmin liikkeelle, heti aamusta.

Saavuimme illalla Las Vegasiin, jossa kirjauduimme hulppeaan MGM Grandiin. Se maksoi 150€ / yö ja siellä on 5 altaan uima-allasosasto, eli melko passeli lapsille.

Las Vegasista kannattaa ottaa huomioon muutama asia. Ensinnäkin, sen päätarkoitus on saada ihmiset känniin, bailaamaan ja pan- pelaamaan. Lasten kanssa joutuu vähän suunnittelemaan kuinka reissunsa haluaa tehdä, jotta siellä on kivaa. Ei siellä mitään vaarallista tai paheksuttavaa ole ja kannattaa se kerran ainakin nähdä, mutta ei se nyt mikään unelmien Bamse-kohde ole.

Täällä oli tosi hyviä vinkkejä lasten kanssa matkailuun jos tänne päädyt!

Toinen juttu on yllättävät kulut. Vegasissa yöpyminen on halpaa mutta kaikki muu maksaakin sitten, erityisesti hotelleissa, jotka pyrkivät pitämään sinut luonaan koko ajan. Kolmas asia on rööki. Kasinoissa (joita on joka hotellissa useita) saa polttaa sisällä. Jos et pidä savusta tai sen hajusta, pyyhällä nopeasti ulos stripille.

Me tsekkasimme Vegasista M&M-kaupan ja Bellagion suihkulähteet, kävelimme Stripillä illalla ja uimme aamulla hotellin hienoissa altaissa. Mitään muuta en jäänyt kaipaamaan, mutta minä olenkin jo käynyt Vegasissa aiemmin, joten mene itse se kokemaan!

Keskiviikko: Seven Magic Mountains ja pitkä ajo kotiin

Poistuessa Vegasista on vielä yksi hauska nähtävyys tien varrella, Seven Magic Mountains – seitsemän korkeaa kivistä kasattua pylvästä, jotka on maalattu värikkäästi. Pieni mutta yllättävän kiva nähtävyys.

Loppupäivä onkin sitten ajelua läpi tulikuuman Mojaven autiomaan. Me hoilasimme Suomihittejä, laskimme taas erivärisiä autoja ja muistelimme kaikkea näkemäämme.

(Mainitsinko jo, että ajoimme yli 20h autossa johon emme ensimmäiseen 19 tuntiin saaneet musiikkia toimimaan, eikä maisemia juuri ollut – ja muistinko kertoa etteivät 6 ja 8 -vuotiaat kanssakumppanit kertaakaan kysyneet kauanko on jäljellä tai natisseet? Haluan vain kertoa että niitäkin lapsia on, vaikkei so toki todelliselta tunnukaan.)

Kaikkinensa tämä oli kaiken (Insinöörin) ajamisen, rahan, hien ja stressin arvoista. Vertautuu upeudessaan viime kerran San Francisco reissuun ja Ykköstien ajamiseen, mutta kyllä Grand Canyon ja Zion vetivät tämän reissun vielä korkeammalle WOW-mittaristossa.

Haluaisin jo takaisin. Kuinka monta vuotta pitää säästää että pääsee tänne taas?