Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kokemuksia Gymi tunneista ja syysleiristä!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Gymi

Olen vaihteeksi kateellinen lapselleni.

Syyslomaviikolla vein Ykkösen joka aamu REDIn uudelle Gymi-salille, heitin sille hirveän määrän ruokaa jääkaappiin ja lähdin itse töihin. Siellä minä sitten istua tökötin kahdeksan tuntia samalla kuin likka pääsi vetämään Parkouria, käsilläseisontaa ja volttiharjoittelua.

Toinen meistä oli iltaisin rättipoikkiväsynytonnellinen urheiltuaan tuntikaupalla, ja toinen rättipoikkiväsynytkiukkuinen tuijotettuaan ruutua. Tasan ei käy onnen lahjat.

Hieman kateellinen olen myös siitä, että lapsi on löytänyt harrastuksen joka selvästi innostaa ja on vienyt mukanaan, tästä olen kivasti myös Kakkoselle kateellinen. Ilmoitimme kummatkin lapset Gymin syyslukukaudelle jo hyvä tovi sitten ja he ovat käyneet siellä nyt jo monella varsinaisella tunnilla tämän leirin lisäksi. Juuri nyt uskallan toivoa, että tämä olisi vihdoin se harrastus, joka jää vakituisesti perheeseemme, niin hyvältä se tuntuu minustakin!

Gymi on Suomessa kehitetty lasten ja nuorten liikuntakonsepti, jossa yhdistellään montaa eri tyyppistä taitoliikuntaa ninja -radoista voimisteluun, kässärikouluun, sirkukseen ja joogaan. Urheillaan leikinomaisesti, mutta kunnianhimoisesti. Tähän astisen kokemustemme mukaan Gymissä parasta on pienet ryhmät ja ammattitaitoinen ohjaus. Salilla ei samaan aikaan sekoile muita ryhmiä, ja REDIn sali ainakin on tosi hallittavan kokoinen. Lapset käyvät nyt sunnuntai-iltaisin yhdessä Gymi-tunnilla, jossa treenien sisältö vaihtelee kolmen viikon välein.

Kumpikin on ollut todella fiiliksissä! Taitoliikunta on ennenkin meidän perheessä ollut tykätty, mutta nyt tämä vanhempien lasten ryhmä, jossa on vähän lapsia ja erittäin hyvä (ja kuulemma tosi kiva) ohjaaja on selvästi kova juttu. Kumpikin selittää aina iltaisin suu vaahdossa kuinka makeeta on ollut oppia monkey, lazy ja monta muuta temppua, joita minä en a) ymmärrä ja b) ehkä uskaltaisi kokeillakaan.

Lapsilta parkourkin kuitenkin sujuu luontevasti, hauskasti ja leikinomaisesti. Kunto kohisee, taidot kasvaa ja aivot saavat haastetta.

Olin itse yhdellä tunnilla katsomassa ja mieli teki sanoa opettajan alkuintron jälkeen ääneen että ohhoh, aika vaikeita juttuja, mahdattekohan te uskaltaa noita kokeilla. Onneksi en sanonut sillä niin vain kumpikin siellä koko tunnin ajan ähisi, hikoili ja teki kaikkensa, niitä vaikeitakin temppuja onnistuneesti tehden. Jokaisen tunnin jälkeen ne ovat selittäneet kahta kovempaa miten hyvin tällä kertaa meni ja mitä kaikkea nyt oppi.

Se käsin kosketeltava liikunnan ja itsensä ylittämisen ilo on aivan mahdottoman ihanaa katseltavaa!
Jos jotain kadun niin sitä miksi en laittanut Kakkosta samalle leirille syysloman ajaksi. Olisi ollut yksi paikka vähemmän viedä ja hakea ja olisi sekin saanut urheilla päivät läpeensä. Onneksi seuraava oma tunti ei ollut monen päivän päässä.

Tietoa Gymistä ja tunneista

Gymillä on salit Helsingissä, Espoossa, Kirkkonummella ja Valkeakoskelle. Tunnit maksavat kertamaksuna parikymppiä ja kausimaksuna alkaen 110€ (meidän lastemme kausi maksoi 249€ / lapsi). Synttärit 12 osallistujalle ovat 249€. Lisäksi Gymi myy itse suunnittelemiaan huonekaluja koteihin.

Tunteja on lapsille ja aikuisille, monenlaisille eri ikäryhmille. Tunneille voi osallistua myös kertakäynnillä, mutta tietysti kokonaiselle kaudelle ilmoittautumalla mahtuu aina varmasti mukaan. Päiväleirejä on 6-13-vuotiaille aina koulujen loma-aikoina. Ykkösen leirillä oli lapsia koko ikäkirjon edestä ja se meni tosi hyvin. Jokainen urheili omien taitojensa mukaan ja päivittäisen lepohetken aikana kaikilla oli itselleen sopivaa tekemistä. Leirillä oli mahdollista olla 8.30-16.30, mikä oli iso helpotus meidän töiden järjestämisen kannalta!

Huomasin myös tätä juttua kirjoittaessani että Gymillä on myös iltapäiväkerho koululaisille, tämä olis ihana Kakkoselle ensi vuonna jos saisin sen sinne jotenkin toimitettua!

Tämän syksyn jatkan vierestä ihastelua ja kuskailua. Pitää varmaan itsekin jotain tuntia kokeilla ennen kuin lasten habat kasvaa omaani vahvemmaksi (ketä tässä huijataan, meni jo).

Lue myös:

Liesi ja liesituuletin samassa paketissa – esittelyssä keittiömme keskipiste

Yhteistyössä: Siemens

On aika esitellä meidän keittiön sankari.

Lol, ei. Mutta! Minä ja jopa Insinööri teemme nykyään lähes mielellämme ruokaa. Ehkä se on uutuudenviehätystä, ehkä se on nämä valoisat illat tai ehkä se on kunnolla toimiva liesi. Tekniikan ihme, joka jaksaa hämmästyttää joka ikinen käyttökerta. Tässä Siemensin liedessämme on sisään rakennettu liesituuletin, joka vetää alaspäin kaiken höyryn.

siemens induction air kokemuksiasiemens inductionair siemens induction air kokemuksiasiemens liesi kokemuksia

Liesi on Siemensin InductionAir -sarjan kalliimpi versio, tuttavallisemmalta nimeltään comfortDesignEX877LX33E. Sillä on myös pikkusisko, jonka lempinimi on comfortDesignED877FS21E.

Itse liedessä tykkään erityisen paljon siitä ettei kattiloille ole valmiita alueita, vaan jutut vain asetetaan tuohon päälle ja liesi tunnistaa mitä kohtaa pitää lämmittää. Moni muukin toiminta on itse asiassa automaattista tuulettimesta alkaen! Tykkään myös siitä että liedessä on valmiina ajastin. Ehkä tämä on täysin normaalia kaikissa uusissa laitteissa, mutta mulla se kyllä kirvoitti onnen kiljahduksen kun ei tarvitse enää muualle laittaa ajastinta päälle.

Laitteen keskeinen ominaisuus eli ruoan valmistus menee juuri niin kuin pitääkin tämän hintaluokan laitteissa. Liesi on herkkä, nopea ja monipuolinen. Se kiinnostavin ominaisuus – tuuletin – toimii ällistyttävän hyvin. Sen verran hyvin että kuivamausteiden kanssa pitää olla tarkkana, ettei tuuletin nappaa niitä mukanaan. Joskus osa höyryistä jää kyllä yhtäkkiä johonkin omaan pyörteeseensä eikä menekään tuulettimeen. Silloin tehon nostaminen tai kannen asettaminen vinoon höyryä ohjaamaan hoitaa homman himaan.

siemens inductionair kokemuksia

siemens induction air kokemuksia

Tuulettimeen osuu viikottain nestettä, pastaa…ja pacman?

Iso positiivinen yllätys on ollut se, että höyryä ei tule naamalle (no daa-a voisi fiksumpi sanoa) – kokatessa kaikki todella menee alaspäin eli kokin ei tarvitse väistellä kuumaa höyryä ja pyyhkiä tasaisin välein rillejään. Tietysti myös kun pään kohdalta uupuu se vanha kupu niin naamakaan ei enää törmäile äkkiä ilmestyviin metalliesineisiin..kaverille kävi kerran niin.

80 cm leveä liesi vie työtasosta vähän normaalia liettä enemmän tilaa ja koneisto tarvitsee hiukan tilaa kaapin sisältä. Ei kovin paljon (parikymmentä senttiä), mutta on toki otettava suunnitellessa huomioon. Liesi asennettiin meille lopulta aktiivihiilisuodattimen kanssa eli sisäilmaan palauttavana sillä ilman vienti ulos muuttui mahdottomaksi vaikka kuvittelimme että suunnittelimme juuri sen  hyvin.

Keittiömme suunnittelu alkoi itse asiassa tästä liedestä! Tiesimme alusta asti ettemme halua liesituuletinta näkymää blokkaamaan, emmekä toisaalta katon alaslaskua kattoon asennettavan tuulettimen takia. Kun liesi vetää itse alaspäin, voi tilassa olla iso saareke jonka yläpuolelle saa vaikka valaisimet asennettua.

Mitä tulee siihen kysymykseen mitä päässäsi mietit – tuulettimeen roiskuvat ja lentävät asiat eivät ole ongelma. Mekanismiin kuuluu monta helposti irrotettavaa osaa ja varmistusjärjestelmää, joiden avulla mikään ruoka tai neste ei pääse liikkuviin osiin asti.

Tuuletin pitää tosin putsata vähintään kerran kuukaudessa, mikä aluksi ajatuksena vähän rassasi. Pesu on helppo tehdä: osat irtoavat helposti ja pahimmat voi laittaa astianpesukoneeseen. Tässä myös näkee lian tietysti hirmu hyvin kun tuijottelee niitä paistettuja paloja, joita vahingossa tuulettimeen viskelee. Tavallinen liesituuletin pitäisi käsittääkseni pestä ihan yhtä usein (rasva tukkii suodattiminen ja siitä syntyy paloriski) mutta sitäpä ei tule ajatelleeksi kun koko suodatinta ei yleensä näe. Liesi myös kertoo itse, milloin suodatin on syytä pestä.

Kaiken kaikkiaan liesi on kaunis, toimiva, helppokäyttöinen ja turvallinen, suosittelun arvoinen tuote! Tässä vielä sama tiiviimmin:

 Plussat:

  • Ydinfunktio. Tekee sen minkä lupaa – vetää kaiken höyryn alas lieteen.
  • Kaiken kattava automatiikka, erityisesti vapaat keittoalueet
  • Ulkonäkö. Vaikka liesi on iso, se on minusta aika virtaviivainen, kaunis jopa.
  • Käyttöliittymä. Vielä en ole ohjeita katsonut ja hyvin menee.

Miinukset:

  • Hinta ja ostaminen. Suositushinta laitteelle on kirpaiseva 4500€, mutta en usko kenenkään maksavan suositushintaa. Laitteen voi ostaa käsittääkseni vain keittiöliikkeestä keittiön ostamisen yhteydessä ja kokemukseni mukaan laitteen saa myös silloin hieman edullisemmin osana kokonaispakettia. Hintaa miettiessä kannattaa muistaa että tässä tulee kaksi laitetta kerralla: liesi ja liesituuletin.
  • Ääni. Kovimmillaan tuuletin pitää aika tiukkaa meteliä. Harvoinpa se toisaalta täysillä käy.

P.s. Tsekkaa Instagram profiilini kohokohdista ensimmäisen käyttökerran fiilikset!

Sain maailman ihanimmat vintagelasit – tule lukijailtaan löytämään omasi!

YHTEISTYÖSSÄ: Oopperan Optiikka

Minäpä annan teille rakkaat keski-ikäistyvät toverini yhden vinkin: ikänäköä voi kutsua myös aikuisnäöksi. Sen opin tällä kertaa Oopperan Optiikan Maaritilta kun uusia laseja hakemaan lähdin. Lähestyn ikä – aikuisnäköä.

Niin se vain on kahdessa vuodessa näkö mennyt taas hiukan huonompaan, mutta ei onneksi vieläkään kamalan huonoon. Lähinäkö on kuitenkin sen verran huonontunut (ja pienen näytön tuijottelu lisääntynyt), että ensimmäistä kertaa joudun käyttämään laseja oikeastaan jatkuvasti.

vintage lasit

Näöntarkastuksen jälkeen päädyimmekin tilaamaan mulle ekat piilolasit ikinä (aikamoinen trippi!) ja samalla uudet pokat. Kehysten valinta ei taaskaan ollut helppo, eikä sitä auttanut se positiivinen ongelma että löysin liian monta sopivaa mallia.

Rillit oli kaikki kauniita ja minua pukevia. Mutta aina niissä oli joku pieni juttu hieman ohi; näyttivät liian trendikkäiltä tai tekivät silmien alusista mustemmat. Liian tavalliset, liian ilmiselvät. Kirjastonhoitajat tai sittenkin liian Ozzyt. Olimme vaipua epätoivoon Maaritin kanssa.

Tai no ei Maarit, sillä hän tiesi että voi milloin tahansa etsiä juuri toiveeni mukaiset maailmalta, mutta mua vähän jo tuskastutti. Sitten kuin ohimennen Maarit heitti että pitäisikö katsoa noita vintage-versiota.

vintage silmälasit

Näiden joukossa on mun lasit! Arvaatko mitkä?

Vintage-lasit! Miten ihmeessä ne unohdinkaan! Näistähän minäkin olen alunperin Maaritiin tutustunut, kuuluisissa Oopperan Optiikan Vintage-myyjäisissä joista ostimme Insinöörin kanssa kumpikin mielettömät aurinkolasit.

Nyt Maarit kantoi silmälasikehyksiä laatikko toisensa jälkeen näytille. Hitto vie miten hienoja. Juuri sellaisia valtavia kakkuloita, joita äidilläni oli 80-luvulla, pienempiä prillejä aikaisemmilta vuosikymmeniltä, ihan tämän päivän näköisiä ja kaikkia mahdollisia värejä. Karkkikauppa, sanon.

Nykyaikaisista poiketen, näistä rilleistä ei tosiaan ihan jokainen mulle sopinut, mutta jokainen sai kyllä spontaaneja ilonkiljahduksia aikaan hulluudessaan.

vintage silmälasit

vintage silmälasit

Sieltä kaikkien kreisimpien joukosta löysin omani. Suomen Kainuussa 80-luvun lopulla Opti pointin valmistamat Cajaniat. Ihan uudet vanhat lasit, takuulla uniikit ja täynnä historiaa. Juuri minulle istuvat ja tuntuivat heti tosi omilta, vaikka moni on huokaissut jännittyneen sekaisin tuntein että ovatpa rohkeat!

vintage silmälasit

Ehkä ne ovatkin rohkeat, ainakin erilaiset kuin ennen! Kehykset ovat tosi saman tyyppiset kuin vanhat, mutta vähän ohuemmat ja lasien sisäpuolella oleva vaalea keventää niitä vielä entisestään. Mallissa näkyy kasari, mutta ei liikaa. Kyllä näillä kelpaa!

Aiomme vielä Maaritin kanssa etsiä mulle toisetkin lasit, hieman maltillisemmat metallikehykset, mutta toistaiseksi minä vain rakastan tätä punaa. Ja jos onkin päiviä, jolloin punainen ei lämmitä, voin aina taiteilla silmiini piilarit! Ihan olen jo konkari niiden kanssa!

Vintagekehykset sullekin lukijaillasta?

Maarit on kartuttanut vintage-kokoelmaansa vuosien varrella hitaasti mutta varmasti. Näistä voisi ehkä jo tehdä kokonaisen oman liikkeensä, mutta vähintään niitä kannattaa aina katsoa Oopperan Optiikassa käydessä. Nyt olisi siihen loistava tilaisuus – keksimme järjestää lukijaillan liikkeessä!

Valeäidin lukijailta (ensimäinen ikinä!) järjestetään torstaina 20.9. klo 18-20 Oopperan Optiikan liikkeessä Helsingin keskustassa. Ohjelmassa ainakin rillien ihmettelyä ja skumppaa, huonoja vitsejä ja tutustumista! Paikalle voi tietysti tulla vaikka ei rillirousku olisikaan, päätarkoitus on kuitenkin tavata teitä.

Illan aikana tutkitaan myös salaisia vintagekätköjä ja Maarit on lupaillut hyviä hintoja. Vink vink.

Mukaan mahtuu 15 ensimmäistä ilmoittautunutta, laita alle kommentti niin nappaan siitä sähköpostisosoitteesi. Huom: Ilmoittautuminen on sitova!

valeäiti silmälasit

PS. Liikkeessä kannattaa käydä muutenkin, sillä Maarit on luvannut -15% alennuksen kaikille Valeäidin lukijoille. Kohti Oopperaa siis!