Ai vitsi miten ihana seikkailu tämä on ollut! Makaan hytissä jalat kipeinä kävelystä, syön suklaata ja kuuntelen toiselta puolelta Nelosen unista tuhinaa, toiselta Kolmosen pyörittämää Oktonautit-maratonia.
Menossa on perheen kesäloman kolmas viikko, ja vietetään sitä osin aivan eri osoitteissa. Kakkonen ja Insinööri ovat kahdestaan kalareissulla keski-Suomessa (olivat saaneet taimenen!), Ykkönen ystävänsä mökillä ja minä pienten kanssa Tukholman risteilyllä rakkaan ystäväni ja hänen kolmen pienen kanssa.
Jännitin vähän etukäteen tätä reissua, koska vaikka tiedän selviäväni mistä vain, tiedän myös, että mulle tavallisetkin asiat voi joskus olla kuormittavia jos ei ole yhtään hengähdystaukoja, reissun seikkailut etenkin. Mutta kaikki on mennyt super hyvin! On ollut oikeastaan tosi ihanaa olla tämmöinen tiivis kolmikko, nukahtaa sylikkäin hytissä, valkata karkkeja taxfreessä ja hakea jonossa ruokaa buffetissa.
On tämä myös ollut välillä raskasta kun eräs kaksivuotias on ollut koko kehon voimalla kaksi. Nelonen on ollut vähän yllättävänkin työllistävä, sillä on yhtäkkiä paljon kaikenlaista räyhäenergiaa ja se JUOKSEE PAKOON mua jatkuvasti mikä on hiukan raskasta. Tukholmassa se juoksi (oikeaan suuntaan tosin) ekat kaksi kilometriä kunnes pakotin sen vaunuihin. Sydän ei kestänyt enää metroasemalla kahta irrallaan juoksevaa varsaa.
Se myös puri mua tänään, en enää muista miksi mutta täysin alakynnessä olen!
Ystävä reissussa pelastaa kyllä kaiken. Vuorotellen vahditaan toistemme laumaa kun käydään vaikka vessassa ja lasketaan päitä: useimmiten niitä on löytynyt tarvittavat viisi kappaletta, kerran kuusi kun hissistä lähti meidän mukaan joku tuntematon nelivuotias, oli ilmeisen hyvä meno meillä kun halusi mukaan lyöttäytyä!
Ihaninta on se ettei olla tehty mitään. Me vain ollaan, kävellään, syödään. Ei ole mitään stressiä tai aikatauluja, Tukholmassakin mentiin vain metrolla syömään ja leikkimään Vasaparkenista aika lailla sattumalta löytyneeseen ihan upeaan asukaspuistoon.
Kohta on lähdettävä taas sekoilemaan jonnekin laivan käytäville, ja sitten huomenna taas kotiin kikkailemaan ja suuria kalastajia odottamaan. Perjantaina Turkuun ystävien luo ja ehkä Muumimaailmaan, sunnuntaina juhlitaan Kolmosen 5v synttäreitä (!!) ja enempää ei olekaan vielä suunniteltu.
Päivä ja jäätelöannos kerrallaan.
Ps. Mun loman piti kestää vielä tämän viikon mutta nyt tuntuu että haluan pidentää sitä! Ei kiinnostaisi yhtään palata Instaan, enkä halua avata kirjan tiedostoa. Katsotaan miltä näyttää ensi viikolla mut toistaiseksi siis aivan loistava fiilis ja yllättävän ihanaa olla ”yksityisesti” hetken, ilman mitään päivitettävää. Myös Julia on nyt IG-lomalla ja päivittää kuitenkin blogia joten kysymys sinne Julia: miltä tuntuu ekat päivät ilman Instaa?
pps. Blogissa on kommentointi auki ekaa kertaa vuosiin, joten antaa palaa 🩷