Vika palkka kädessä

Eka selfie yrittäjänä.

Nyt on kuulkaa sellainen pommi muhinut tämän naisen päässä, etten oikein edes tiedä mistä päästä aloitan sen purkamisen. Jos jotain lasten kanssa on oppinut niin sen, että kun et tiedä mitä sanoa, kerro vain välttämätön ja pitäydy tosiasioissa, joten tässä: olen irtisanoutunut päivätyöstäni ja huomisesta alkaen olen täyspäiväinen yrittäjä. Siinä, nyt se on totta. Tämä ei ole myöhäinen aprillipila, vaan tämä on ihan oikeasti minun ja perheeni elannon puolittaminen, kunnes toivottavasti pian minäkin alan taas kantaa korteni kekoon. Henkistä pääomaa kartutan kyllä jo nyt enemmän kuin ennen, sen huomaa jo pelkästä päätöksenteon tuomasta keveydestä.

Voitte ehkä kuvitella, ettei päätös ollut helppo. Mulla on (oli!) tosi hyvä työ: osasin hommani, tykkäsin tehtävistäni ja sain siitä hyvää palkkaa. Ennustekin oli loistava, siinä putkessa olisi vain hiukset heiluneet asemasta toiseen edetessä. Elämässä on kuitenkin järkipäätöksiä ja tunnepäätöksiä, ja tämä meni nyt vahvasti viimeksi mainitun laariin. Oli vain vahva tunne että tämä on tehtävä.

Se mitä se ”tämä” on, selvinnee myöhemmin. Joko se on täysi katastrofi ja kinuan takaisin palkkatöihin järkeni ja rahani menettäneenä, tai sitten rakennan Suomen hienoimman digitaalisia palveluja rakentavan toimiston, jonne kaikki haluaa töihin ja joka tekee minusta rikkaan ja onnellisen. Kummassakin tapauksessa olen jo nyt varma että tämä on ollut yksi elämäni parhaista päätöksistä. Päätöksenteko kesti kuukausia ja niin sen kuuluukin. Heti kun sen sain tehtyä, tunsin että päätös oli oikea, ja ehkä ainoa mahdollinen. Mun on nyt tehtävä jotain omaa, näin se vain on.

Astelin muutama viikko sitten Patentti- ja rekisterihallitukseen vähän hermostuneena. Ihan kuin olisi ylioppilaslakkia hakemassa. Laitoin tiskiin huolella laaditut paperit ja jännitin lisää. Yhtäkkiä kädessäni oli kauniille leimapaperille painettuna Y-tunnus. Mun ikioma Y-tunnus. Tänään saan viimeisen palkkakuittini ja sitten hypätään. Uuteen, arvaamattomaan ja aivan sairaan siistiin elämänvaiheeseen. Tukka hulmunnee tässäkin sokkelossa.

Tästä alkaen voitte kutsua mua Rouva Hallituksen Puheenjohtajaksi.

Ps. Kuvassa mulla ON vaatteet päällä. Lisäksi mulla on päässä Myssyfarmilta (kirjaimellisesti, tuolta pellon laidalta) saatu uutuusmyssy, luonnonväreillä värjätty ”Sukeltaja” (uudistuvassa nettikaupassa syyskuussa) sekä ne uudet ihanat prillit, jotka sain Oopperan Optiikalta. Ne ovat Vera Wangin uutuudet ja aaaaaiva ihanat. Ja isot. Mut ihanat.