Tietoa mainostajalle ›

”Sitten kun perunat on kypsiä”

8 Permalink

Vietimme itsenäisyyspäivän Mukkilassa, Insinöörin vanhempien luona. Kuten aina, juhlissa oli summittainen alkamisaika ja löyhä vieraslista. Ne tulevat ketkä pääsevät ja yleensä vielä vähän päälle. Nämäkin juhlat kestivät suunnilleen kahdesta (ensimmäiset tulivat toki jo puolelta) noin kuuteen (viimeiset lähtivät toki yhdeksältä) ja taas kaikkea ruokaa jäi valtavasti yli.

Aluksi joimme glögit kauniisti valaistussa navetassa, esittelimme tämänkertaisen sekalaisen seurueen toinen toisilleen ja kuuntelimme tarinoita läpi vuosikymmenten. Lauloin kälyni kanssa Finlandian ja Kakkonen veti koko Joulu on taas -biisin yksin kaikkien edessä.

Otimme piparia ja joulutorttua. Jollei kahvia olisi ollut jatkuvasti pannuissa ja termareissa, joku olisi varmasti sanonut ei mua varten tarvitse keittää ja juonut sitten vielä neljännen kupillisen. Juhlaväki oli enemmän hiljaa kuin äänessä, kahvejaan siemaillen ja kuulumisia vaihtaen. Silloin tällöin koko seurue oli hetken jos toisenkin yhdessä hiljaa.

Mukkilan juhlissa ei ole koskaan kiusallista hiljaisuutta, mutta näissä voisi olla kiusallisen puheliaita ihmisiä.

Vaikka tavallaan jokin kuviteltu amerikkalainen puoleni välillä haluaisi rikkoa sitä tasaista tyyntä, jonka vallassa juhlimme, rakastan kuitenkin syvästi meitä suomalaisia kaikessa eleettömyydessämme.

Ne ne vasta juhlat ovatkin kun pöytä notkuu tauotta. Ensin vähän suolaista suupalaa, sitten välikahvit, jos sitten vähän lisää taas kaloja ja keittäisinkö kuulkaa kahvit? Ei mua varten tarvi keittää, mutta jos sinäkin kerran. Oikeissa juhlissa illallisen aloitusajankohdaksi sovitaan se kun perunat ovat kypsiä.

Suomessa on monta korjattavaa asiaa, mutta kyllä mä sanon että tämä ihan tavallinen vakaa kansa on ainutlaatuinen. Mestariteos, jota ei tarvi apgreidailla. Kerroin sen Hollannista tupsahtaneelle Slush-tutullekin: Varaudu siihen, että suomalaiset eivät käytä ylisanoja tai hukuta sinua aplodeihin. Mutta jos suomalainen sanoo, että tämä oli hyvä niin se todella oli hyvä.

Täytyy kyllä sanoa että nämä itsenäisyyspäiväjuhlat olivat taas oikein hyvät.

JAA
  • 16
    Shares
8 Permalink
8 Comments
  • Mrs G
    joulukuu 8, 2017

    Ruoka on silloin hyvää kun sanotaan ”ei oo pahhoo”. Tämä on meidän oma heitto mitä mun jo kuollut isukki käytti. Kuvaa hyvin tätä syvällistä mielialaa tällä pohjoisen kansalla.

    • Valeäiti
      joulukuu 8, 2017

      Totta! Hyvin sanottu! 😂

  • Tarja
    joulukuu 8, 2017

    <3 Kuulostaa tutulta ja näin se on! Ja jos joku muuttuisi, se olisi pilalla.

    • Valeäiti
      joulukuu 8, 2017

      Kyllä näin on. Vanhassa on parempi pysyä!

  • Sanna / Kototeko
    joulukuu 8, 2017

    Olipa ihanasti kirjoitettu. Minä arvostan kyllä suuresti tuota suomalaista vähäeleisyyttä ja suoruutta, hassua kursailua ja hiljaisia hetkiä, joista kukaan ei vaivaannu. Aina aika ajoin oon miettinyt sitä perisuomalaista vaatimattomuutta, joka on pahimmillaan alemmuudentuntoa. Hienoimmillaan kuitenkin aitoa piittaamattomuutta sen suhteen, että itseään tarvitsisi jotenkin alleviivata. Itse kipuilen aika useinkin sen ristiriidan kanssa, mitä some ja bloggauskin tuovat mukanaan. Siinä maailmassa ja muutenkin erityisesti nuorempien parissa on nykyisin tosi paljon vallalla ajatus siitä, että jokaisen pitäisi olla jotain ja jokaisen elämässä tulisi tapahtua jatkuvasti somekelpoisia asioita. Että ei riitä, että on vaan. Semmonen itsensä plussaaminen. Sitä on nykyisin niin paljon. Meni jo ehkä vähän sivuun aiheesta, mut jotenkin tuo tuli nyt vain mieleen. Noita asioita oon itse funtsannut bloggarina paljon. Niin paljon kun kuitenkin tästä lajista pidän. Mukavaa viikonloppua! 🙂

    • Valeäiti
      joulukuu 9, 2017

      Ymmärrän tän ajatuksen hyvin! Kun se kaikista tavallisin elämä on usein oikeasti sitä ihan parasta ja tavoittelemisen arvoista, mutta some ei ehkä ihan sitä näytä. Bloggaamista en itse näe sen suhteen ristiriitaisena, koska mulla tässä hommassa on aika reilusti arki ja todellisuus mukana myös. Vaikka toki tännekään ei ihan kaikki asiat tule ja just ne ei-somekelpoiset ehkä jää pois.

      Kivaa viikonloppua sinnekin!

  • Anu/ Konalla
    joulukuu 10, 2017

    Ihanan kuuloiset juhlat! ’Kun perunat on kypsiä’ kuulostaa aivan äidiltäni, samoin se, että pöytä notkuu ja yli jää ja ne tulee, ketkä pääsee. Me pidettiin täällä myös ihanat ja tunnelmalliset juhlat. Ja mitä suomalaiseen luonteeseen tulee, niin on siinä todellakin omat ihanat puolensa. Hyvin huomaa myös sen, että meidän läheisimmät ystävät täällä eivät juuri perusta turhasta small talkista eivätkä ylisanoista, vaikka amerikkalaisia ovatkin. Jännä, että heti tunsimme syvää yhteyttä heidän kanssaan 😄

    • Valeäiti
      joulukuu 10, 2017

      Juuri tuo kaiken löysyys! Tulee jotka tulee ja ruokaa on. Rakastan sitä, samalla tiedostan etten ikinä itse pääsisi samaan kun suunnittelen asiat kuoliaaksi ja yritän olla niin kamalan järkevä kaikessa. Yleensä kuitenkin noilla tuppaa asiat menemään paljon helpommin ja paremmin kuin mulla ylisuunnitelijalla 😀 😀

      Small talk on välillä ihanaa, niin kuin jossain business jutuissa kun on pakko verkostoitua ja oikeaakaan puhuttavaa ei voi olla. Mutta heti kun on enemmän ystävä kuin tuttava siitä tulee musta aika raskasta.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.