Ihana ihana ystäväni kävi tänään puoliyllätysvisiitillä. Mikä sivumennen mainittuna johti siihen, että häntä odotti pari keskeneräistä kakkajuttua, kaksi pientä nakupelleä sekä niiden meikitön äiti ja suorastaan räävitön keittiö. Tilanteen tasaamiseksi tämä tosiystävä hoiti itselleen nenäverenvuodon ja liittyi vanutupot nenässään oudon näköisten ihmisten koplaamme.
Anyway. Ystäväni tehdessä lähtöä kysyin, onko siellä vielä lämmin. Mietin siinä mielessäni riittääkö Kakkoselle yhdet housut ja laitanko itselleni karvaiset vai karvattomat saappaat villatakin ja toppiksen kaveriksi.
Ymmärsin puhuvani hieman eri kieltä, eläväni aivan eri planeetalla (tai ainakin elämää) villakangastakkisen (!) ystäväni kanssa, kun hän vastasi:
Tosiaan, toiset eivät välttämättä tarvitse pipoa. Toiset eivät hengaa ulkona työkseen.
Huhtikuussa minäkin aion liittyä heihin. Kauniissa vaatteissa ja korkeissa koroissa kulkeviin. Paleleviin, mutta tyylikkäisiin.