Kaupallinen yhteistyö: HopLop
“Mitäs huomenna kalenterissa? Ai niin joo, ne Ykkösen kaverisynttärit.”
Näin. Ihan muutaman minuutin ajan olin sitten valmistautunut näihin synttäreihin, varannut huoneen ja merkannut kalenteriin. Ollaan pidetty kolmesti aikaisemmin synttärit muualla kuin kotona ja aina mietin että seuraavatkin näin. Vanhempana sitä tarvitsee vain maksaa varausmaksu, printata valmiit kutsukortit ja odotella vastauksia. Lopulliset vierasmäärät ja ruokavaliot kerrotaan HopLopille kun meiliin kilahtaa tästä muistuttava meili – itse ei oikeasti tarvitse muuta muistaa kuin kutsua ihmiset.
Mutta: Silti musta tuntui että siellä HopLopissa me ollaan käyty jo turhankin paljon muiden lapsia juhlimassa. Kun tuli kysely tästä yhteistyöstä vastasin kohteliaasti että mun pitää kyllä ensin tsekata lapselta haluaako se edes juhlia synttäreitään HopLopissa kun jokaisen koulukaverin synttärit tuntuu siellä olevan.
Arvaatte jo toki mikä oli vastaus mutta yllättävintä oli se että tämä yhdeksänvuotias oli kuulemma aina haaveillut HopLop-synttäreistä! Siinä missä me aikuiset olemme mielestämme jo turhankin monta kertaa seisseet kahvikuppi kädessä teemahuoneessa, lapset eivät näemmä koskaan kyllästy HopLopiin.
Jotain HopLopin ikuisesta lumosta kertoo sekin, ettei kukaan jättänyt bileitä väliin. Siis todellakaan kukaan. Me kutsuttiin 18 vierasta sillä ajatuksella että muutamalle ei käy kuitenkaan. Siinä sitten roudattiin viime tipassa vielä paria ylimääräistä tuolia huoneeseen koska kaikki tulivat sittenkin.
Ja minä kun ajattelin että ysiveet (ja vanhemmatkin, paikalla oli kaksi 11-vuotiasta) ei mitään sisäleikkipuistoja jaksa. Kyllä ne vaan hitto vie jaksaa. Se oli sentään muutos, että tyypit ei enää ihan yhtä paljon juosseet pitkin värikkäitä putkia vaan keskittyivät enemmän yhteisiin peleihin ja laitteisiin.
Tai jos totta puhutaan, en minä tiedä mitä ne siellä teki. Minä istuin sohvalla ja juorusin kälyni kanssa, välillä näin vilaukselta jotain lapsia. Ainakin ihan jokaisella oli naama punaisena ja tukka märkänä illan päätteeksi. Ja tarkoitan todella illan päätteeksi, sillä ei ollut kaukana etteivät vartijat hätistelleet meitä pois kun vielä kasilta porukka pelasi täysillä ilmalätkää ja ajeli autoilla.
Toinen muutos olikin se että nämä ihanat ihmisentaimet ovat oppineet puristamaan kaikesta saamastaan ihan kaiken irti. Kun kerroin että juhlahuone menee vartin yli kuusi meiltä pois (eikä edes mennyt kun muita varauksia ei illalle ollut), viisi tytöistä seisoi pöydän ääressä vielä kymmentä yli. Ihmettelen, ettekö mene leikkimään jo? “Me syödään koko rahan edestä”.
Ok.
Hetkeä myöhemmin (syötyään riittävän kalliilla) sama porukka seisoi kourapelin edessä. Ne käytti kaikki saamansa poletit pehmolelujen naaraamiseen.
Koko rahan edestä kato.
HopLopin synttärikonsepti on muuttunut hiukan sitten viime näkemän. Entisissä juhlissa bileiden alku on ollut aikamoista sekoilua kun lapsia on yritetty naarata kaikkia ensin kasaan, sitten juhlahuoneeseen ja vasta sitten vapautettu lauma leikkimään. Nyt homma toimii niin että kassalla huikataan kenen synttäreille ollaan tulossa, saadaan leima käteen ja sitten leikkimään!
Mikä parasta, kassalla annetaan myös jättimäinen säkki juhlakalun vanhemmille kaikkia niitä lahjoja varten, jonka saa viedä kotiin. Pieni mutta mukava apu iltaan.
Juhlahuone aukeaa nykyään vasta puoli tuntia leikkimisen jälkeen, jolloin tyypit jaksaa jo rauhoittua ruoan ääreen. Ruokakin on kokenut pienen muutoksen ja snack-menussa on nyt lihapullia ja nakkeja, kurkkuja ja porkkanoita. Meidän sankarimme on kasvissyöjä, joten hän sai oman erillisen kasvispulla- ja kasvisnakkiannoksen. Olivat kuulemma oikein hyviä.
Vinkkinä muuten: Jos valitset pakettiisi ruoat, kannattaa kertoa siitä kutsutuille! Itse olen kerran syöttänyt lapset hirveässä kiireessä Mäkkärin autokaistalla matkalla HopLopiin tarhapäivän jälkeen vain huomatakseni että perillä oli lämmin ruoka tarjolla myös.
Me juhlimme synttäreitä Disco-huoneessa joka sai “cool” äännähdyksiä vierailta, mutta pieneltä vauvalta itkun karkaamaan. Hän sai paeta violettia valoa ja pimpelipom-musiikkia rintarepun suojiin. Huoneessa olisi saanut soittaa myös omaa musaa, mutta armon synttärisankarimme piti tästä HopLopin tasaisesta äänimatosta josta itse sanoin että “tältä voisi kuulostaa helvetissä” (toim. huom. tähän liittyi myös sekoilevien lasten äänet). Huvinsa kullakin.
Pelattuamme läpi kaikki poletit, syötyämme aivan kaikki ruoat ja jätettyämme jälkeemme sotkun jonka nähdessään kaikki aikuiset huokaisi “onneksi näitä ei järjestetty kotona”, oli vihdoin aika poistua puistosta. Onnellisena, hikisenä ja kassi täynnä lahjoja. Ykkönen oli näistä synttäreistä ikionnellinen, eikä ihme. Mukana oli kaikki kaverit ja ihanat serkutkin, äitikin innostui pelailemaan ja ruokahuolto toimi.
Sitä muuten vielä laskeskelimme muiden vanhempien kanssa, että nämä synttärit on jo melkein samassa hintaluokassa kuin kotona järjestettävät. Kun arkena synttärit saa alle 15€ / lapsi, siitä tulee pienemmällä porukalla helposti jo hyvin sama hintataso kuin kotona, tai ainakin niin vähän kalliimpi että se kirjaimellisesti maksaa vaivan.
Ja sillä aikaa kun joku toinen palvelee sitä lisää mehua vaativaa hyeena-laumaa, sinä voit siemailla ilmaista, valvojille suunnattua kahviasi. Ennen kuin hyökkäät lasten hylkäämän pöydän kimppuun ja syöt kaikki loput karkit, sipsit ja popcornit.
Koko rahan edestä kato.
Käytä etukoodia LYSTISANKARI varatessasi lasten synttärit HopLopiin. Etukoodilla sankari saa lahjaksi ikioman HopLop Lystipassin, jolla pääsee juhlavasti sisään vaikka joka ikinen päivä, koko kuukauden ajan. Etukoodi ei ole voimassa Keravan, Riihimäen ja Rovaniemen HopLopeissa.