Kaupallinen yhteistyö: 1Komma5°Suomi
Rakennutimme tämän upean talomme melkein neljä vuotta sitten. Niiden tuhansien ja tuhansien päätösten joukossa oli monta ekologisuutta liippaavaa, jotka pyrimme budjetin ja tontin rajoissa tekemään mahdollisimman vastuullisesti. Satsasimme esimerkiksi maalämpöön ja -viileään, vaikka sen poraaminen ei ole mitään halpaa hupia. Se oli kuitenkin järkevintä tehdä siinä samassa konkurssissa.
Sen sijaan myöhempiä aikoja (ja rahoja) varten jätimme silloin pari isoa hankintaa tekemättä: sähköauto ja aurinkopaneelit. Kummallekin rakennettiin kuitenkin varaus, koska tiesimme haluavamme ne. No, sähköautoa ei ole vielä saatu koska jossain välissä teimmekin ihan toisenlaisia päätöksiä ja neljän hengen taloa asuttaakin nyt kuusi. Hybridin sentään saimme!
Aurinkopaneelien aika tuli viime kesänä kun sain yhteydenoton Solar Agelta, nyt nimeltään 1Komma5°. Turkulainen firma, jolla oli takana lähes tuhat asennusta, paljon tyytyväisiä asiakkaita ja hinku kasvaa pääkaupunkiseudulla.
Sovimme tapaamisen elokuuhun ja jotenkin kaikki tuntui niin helpolta että päätimme siltä istumalta tehdä tämän isomman investoinnin. Pari viikkoa myöhemmin paneelit oli jo asennettu ja sähköä alkoi virrata omasta takaa.
Voin käsi sydämellä sanoa että tämä oli helpoin, mukavin ja nopein iso investointi jonka olen ikinä tehnyt! Siksikin kiva päästä kertomaan teille tästä enemmän. Tällä kertaa tekstin kirjoittamiseen osallistuu isosti Insinööri, joka on todella yllättäen ollut melko innokkaasti käsi sovelluksella (Fronius Solar.Web) tsekkaamassa päivittäistä sähköntuotantoa.
Päivittäinen sähköntuotanto on muuten ollut yllättävän hyvä! Tästä lisää alempana.
Mitä pitää ottaa huomioon omaa aurinkovoimalaa tilatessa
Aurinkovoimalan voi asentaa mihin vain taloon, uuten tai vanhaan, mutta kaavamääräykset kannattaa tsekata, niissä saattaa olla jotain rajoituksia. Meillä esimerkiksi oli kaavassa tai rakennustapaohjeessa erikseen maininta, että lappeen suuntaiset paneelit ovat sallittuja. Tämän ansiosta vältyttiin toimenpide/rakennuslupa-asioilta kokonaan, muissa kohteissa saattaa joutua luvat hakemaan.
Alalla perusperiaate näyttää olevan, että pyritään mitoittamaan voimalan koko niin, että mahdollisimman suuri osa tuotetusta aurinkosähköstä kuluu suoraan omaan käyttöön. Tällöin taloudellinen hyöty maksimoituu kun ei tarvitse maksaa veroja tai siirtomaksuja. Me ei kuitenkaan ohjeistuksia kuunneltu vaan laitettiin maksimit, niin paljon paneeleita kuin katolle mahtuu. Paneeleista 18 laitettiin katon “paremmalle” puolelle lounaaseen ja 10 koilliseen päin.
Jos ei saada itse käytettyä kaikkea tuottamaamme sähköä, me myymme ylijäämän (myyminen menee ilman siirtomaksuja), jolloin sen sähkön tuotanto on pois jostain saastuttavammasta sähköntuotannosta. Lisäksi on niin monta tarinaa siitä, että ensin hankitaan suositusten mukaan ja sitten parin vuoden päästä lisää. Miksi ei ottaisi saman tien niin paljon kuin mahtuu? Ajattelimme myös asennustyön olevan iso osa kustannuksista, joten on järkevää mieluummin hoitaa kerralla kuntoon ettei tarvitse uudelleen tulla hommiin.
Minusta myös visuaalisesti on paremman näköistä vetää koko katto samalla paneelilla kuin muutama hassu siellä täällä. Meillä taisi olla suositus 16 paneelia, mutta asennutimme 28. Maximum force!!
Jos haluaa optimoida paneelien asentamista etukäteen, niin meidän talossa katolla olevat piiput järjestettiin jo suunnitteluvaiheessa siten, että paneelien määrän saa aikanaan maksimoitua. Talon harjakaton aurinkoisempi, lounaaseen päin oleva lape saatiinkin kokonaan piiputtomaksi, jolloin paneeleita mahtuu parhaaseen suuntaan maksimimäärä (ja edelleen: näyttää paremmalta!).
Miten 1Komma5° aurinkopaneelit asennetaan omakotitaloon?
No, ainakin nopeasti. Taisi mennä muutama tunti koko hommaan 1komma5° tyypeiltä.
Katolle tulee paneelit ja kiskot joilla paneelit kiinnitetään katon pintaan, alas tulee invertteri ja lisäksi vielä tulee kaapeleita ja katkaisijoita paneeleiden ja invertterin väliin. Invertteri on ison tyynyn kokoinen laite, joka muuttaa paneeleista tulevan sähkön tasavirrasta vaihtovirtaan eli kodinkoneille sopivaksi. Invertterin voi asentaa sisään tai ulos, meillä se on rappusten alla.
Meille oli vedetty aurinkopaneelien kaapelit katolta sähkökaapille jo talon rakennuksen yhteydessä, mutta kaapelit saadaan helposti jälkikäteenkin vedettyä siististi vaikka julkisivun pintaa pitkin putkessa tai julkisivumateriaalin alla alas invertterille.
1komma5° asensi voimalan “avaimet käteen”, meidän ei tarvinnut tehdä muuta kuin osoittaa invertterille asennuspaikka ja näyttää mistä sähkökaappi löytyy. Tai no yksi viesti piti laittaa sähköyhtiöön, kun tehtiin sähkönmyyntisopimus.
Paljonko sähköä tulee aurinkopaneeleilla – entä jos tulee liikaa tai liian vähän?
Sähköä tulee kesällä paljon ja talvella vähän. Eli tavallaan sitä tulee juuri väärään aikaan. Paras tuottavuus tulee kevättalvella, kun on vielä kylmä mutta aurinko paistaa jo hyvin. Tällöin aurinkosähköä voi käyttää talon lämmitykseen. Jos aurinkopaneelien päällä on lunta, niistä ei tule lainkaan sähköä. Meidän paneelit ovat puhdistuneet jyrkällä katolla heti kun on pari päivää plussaa.
Nykytekniikalla aurinkosähköstä saa hyödyn irti vaikka aurinkosähköä tulee “väärään aikaan” eli juuri silloin kun on lämmintä tai ei olla kotona käyttämässä sähköä. Ylimääräisen sähkön voi myydä sähköyhtiölle pörssihintaan ja ostaa takaisin kun itse tarvitsee. Myynti ja osto tapahtuu täysin automaattisesti invertterin toimesta sen mukaan miten paljon sähköä tulee paneeleista ja miten paljon sähköä käytetään talossa.
Sähkön pörssihinta ilmoitetaan vuorokausi etukäteen ja hintaa on helppo tarkastaa kännykällä esimerkiksi Fingrid-sovelluksella. Tyypillisesti pörssisähkön hinta on korkealla päivisin ja matalalla öisin. Aktiivinen hintahaukka välttääkin omaa sähkönkäyttöä kun aurinko paistaa ja hinta on korkealla. Nyrkkisääntö: myy päivällä kalliilla ja osta takaisin yöllä halvalla.
Tuuliset päivät kuitenkin sotkevat hinnan ennustettavuutta, tuulisena päivänä on tuulisähköä tarjolla reilusti jolloin pörssihinnat pysyvät alhaalla päivälläkin.
Esimerkkinä tältä viikolta, keskiviikkona sähkön pörssihinta oli päivällä valoisaan aikaan aurinkoisena päivänä 15-36c/kWh ja seuraavana yönä aamuyöllä alle 2c/kWh viiden tunnin ajan. Tuona päivänä meidän voimalasta myytiin sähköä 3-7 euron arvosta, kun yöllä saman määrän takaisin ostaminen olisi maksanut 40c+siirtomaksu+verot, aika lähelle 1 eur.
Aurinkosähköjärjestelmään voi liittää akun, jota voi ladata päivällä ja käyttää illalla/yöllä, mutta akku on ylimääräinen kallis laite joka kuluu, joten sähkön myyminen pörssihintaan näyttäisi olevan paljon kannattavampaa, ainakin se on helppoa, täysin automaattista.
Miltä aurinkopaneelit näyttää – pilaako ne talon?
Mua jännitti tietysti paljon, että meneekö meidän tarkkaan suunniteltu minimalistinen talomme pilalle näistä mötiköistä. No ei mennyt! Valitsemamme paneelit ovat todella mustat, kaikkia saumoja myöten ja sulautuvat siten hyvin kattoomme. Ei niitä oikeastaan huomaa ellei erikseen katso.
Aurinkopaneelien hinta ja takaisinmaksuaika
Tällä hetkellä suositusten kokoinen aurinkovoimala omakotitaloon maksaa “kymppitonnin” ja takaisinmaksuaika on “noin 10 vuotta”. Takaisinmaksuaikaan vaikuttaa todella paljon paneelien suunta ja paneeleihin osuvat varjot. Meidän katolle paistaa esteettömästi lähes koko päivän, joten takaisinmaksuaika saattaa laskea seitsemään vuoteen. Asennuksesta saa kotitalousvähennystä!
Paneelien käyttöikä on noin 30 vuotta, joten ne maksavat itsensä kolminkertaisesti takaisin. Nyt sähkön pörssihinta on ollut todella korkealla, joka lyhentää takaisinmaksuaikaa mukavasti.
Näin muutama vuosi sitten paneelitoimittajan esittelyvideon jossa luennoitsija vertasi paneeleja viisaasti osakesijoitukseen: 10 000 eur maksavan aurinkopaneelijärjestelmän tuottama säästö sähkölaskussa on tyypillisesti noin 700 eur vuodessa. Tällöin järjestelmään sijoitetun pääoman tuotto on 700 eur/10000 eur = 7%. Eikö tämä vastaa jo hyvän osakesijoituksen tuottoa?
Aurinkopaneelien vuosittaista sähköntuottoa voi arvioida usealla eri nettisivuilla, lisäksi aurinkovoimaloiden toimittajat yleensä pystyvät laskemaan teoreettisen tuoton juuri teidän katolle erilaisilla paneelimäärillä ja suunnilla. Meille esimerkiksi arvioitiin, että vuosituotto voisi olla noin 9MWh valitsemallamme määrällä, joka oli yhteensä 28kpl 390W tehoista paneelia.
Koko vuoden toteumaa emme toki voi vielä arvioida, mutta sen voimme kertoa että talvi se vasta kannattavaa aikaa olikin: marras-tammikuussa tienasimme yhteensä n. 2,5€ arvosta sähköä auringosta!
Vähän huumoria vähän, siirrytään rahakkaampiin kuukausiin:
Syyskuussa tuli 700kWh “omaa sähköä”, ja kulutus oli noin 1000kWh, joten aika hyvä osuus tuli paneeleista! Toki osan jouduimme myymään kun sähkö tuli ns. väärään aikaan mutta silti aivan ilahduttava määrä tuo. Aurinkoisen maaliskuun lukema oli peräti 844kWh (vastaavan ostaminen markkinalta olisi yli 80€) joten ei tämä mitenkään vain kesähommaa ole!
Tällä maaliskuun tasollakin meidän sähkökustannusten alentuminen voisi vuodessa olla jopa tasoa 600€, mikä on jo ihan tuntuva, realistisempaa on noin tuhannen euron taso.
Mitä huoltoja aurinkopaneelit vaatii?
Paneeleille ei tarvitse tehdä mitään, ne voi pestä jos pölyyntyvät. Lumia ei ilmeisesti kannata mennä putsaamaan, paneelit voivat naarmuuntua. Meidän ei ole tarvinnut tehdä lumille mitään, ne sulivat moneen kertaan Helsingin nollan ympärillä pyörivän talven edetessä.
Invertterin käyttöikä on noin 10 vuotta, joten se täytyy uusia suunnilleen siinä kohtaa kun järjestelmä on maksanut itsensä ensimmäisen kerran takaisin. Invertteri maksaa tonnista neljään.
Loppuarvio: Miltä nyt tuntuu, tuore 1komma5° aurinkovoimalan omistaja?
Siinä oli nyt paljon dataa ja asiaa, voitte arvuutella mitkä pätkät oli Insinöörin kirjoittamia! Minä lisään vielä loppuun että kaiken kaikkiaan ollaan oltu ihan tosi tyytyväisiä tähän ja iloisia että vihdoin saimme tämän aikaiseksi. Kaikkea ei voi ihan rahalla mitata, mutta sekin puolin näyttää yllättävän hyvältä.
Sieluissamme on rahansäästöäkin suurempi myhisteleminen menossa jokaisesta säästetystä kilowatista ja sentistä! Tuntuu jotenkin ihanalta saada edes osa sähköstä omalta katolta. Samoin kuin maalämmön kanssa, takaisinmaksuaika on niin pitkä että me emme välttämättä taloa enää silloin edes itse omista, mutta minusta on kiva ajatella että joskus vuosien päästä joku täällä asuva nauttii hyvistä ratkaisuista. Miettii että olipa hyvä kun ne edelliset oli jo nämä asentaneet.
Eniten olen yllättynyt siitä miten helppoa tämä oli. Jotenkin ajattelin paneelien asentamisen olevan Kauhea Urakka, mutta se oli sata kertaa helpompaa, nopeampaa ja kivuttomampaa kuin vaikkapa vakuutusyhtiön kilpailuttaminen – se onkin sitten seuraavana edessä, toivottakaa onnea.
Meidän naapurustosta on jo aika moni käynyt meidän kattoa ihastelemassa ja paneeleita on alkanut aika tiuhaan ilmestyä heillekin 1komma5° toimesta. Jos mietitte paneeleita itse, sanokaahan meiltä terveisiä – ties vaikka saisitte hyvän hinnan neuvoteltua!
Ilmasta otetut kuvat: 1komma5° Aurinkovoimalat