Ei viikkoa ilman muutoksia talon suunnitelmiin. Tällä kertaa muutamme vaatimattomasti koko pohjan kahdessa eri kerroksessa. Muutoksista tulossa tarkempaa kuvausta tässä heti lähipäivinä kun saamme asiaan lopulliset (hehe) päätökset tehtyä.
Ensin pari sanaa jatkuvan suunnittelun hauskuudesta.
Minä kun jotenkin luulin että tämä soutaahuopaa olisi loppunut rakennusluvan kohdalla, mutta eheheeiiii. Ollaan pyöritetty suunnitelmia sen maagisen lapun jälkeen vielä kymmeniä kertoja, pohdittu takkaa ja ikkunoita, portaita ja saunoja.
Vankat mielipiteemme muuttuvat suunnilleen samaa tahtia nousevien kellarin seinien kanssa.
En edes uskalla arvata kuinka mones tämä nykyinen ”lopullinen suunnitelma” on (noin kahdeksas, ehkä kymmenes) tai kuinka paljon olemme investoineet arkkitehdin kanssa työskentelyyn (varmaan kolme kertaa suositeltuun nähden). Uskon silti, että tämä kaikki on hyvästä.
Nyt ymmärrän kun sanotaan, että siihen suunnitteluun kannattaa varata kunnolla aikaa. On ihan hirveän vaikea kuvitella etukäteen, miten elämä pyörisi parhaiten kokonaisessa talossa. Ymmärtäminen vaatii monta pyöriteltyä suunnitelmaa, lehtien selailua ja käyntiä muissa taloissa: Kavereiden luona, messuilla, jne. Tuttavien kokemukset ja suositukset ovat ihan kullanarvoisia!
Meillä on nyt alkamassa toinen vuosi suunnittelua ja edelleen mieli muuttuu ja ajatukset tarkentuu. Tavallaan onneksi emme rakenna elementeistä: jos meillä olisi elementit jo valmistuksessa, emme voisi tehdä mitään muutoksia. Toisaalta olisimme päässeet eteenpäin paljon nopeammin ja jatkuvalle suunnittelulle olisi tullut jokin pistekin.
Koska päädyimme precut-valmistustapaan, muutoksia voidaan tehdä lähes loppuun asti. Voimme todeta rungon pystytyksen aikana, että jätetään sittenkin väliseinä pois ja lausahtaa kesken perustusharkkojen ladonnan, että tuohon kohtaan kellaria tulee ehkä sittenkin ikkuna.
Sivumennen sanottuna, kirvesmiehemme osti eilen ”alligaattorisahan”, jolla voi sahata pois jo tehtyä harkkoseinää. Taitaa hänkin ymmärtää millaisille asiakkaille rakentaa.
Jossain kohtaa meidänkin on toki tultava sellaiseen pisteeseen, jossa olemme tyytyväisiä suunnitelmiin ja hommat saa edetä ilman jatkuvia muutospyyntöjä.
Asuntomessujen höyryillä tehdyt muutokset alkavat kyllä tuntua aika viimeisiltä. Talo alkaa pikku hiljaa olla taas sellainen, joka täyttää kaikki toiveemme.
Jos vain sulkee silmänsä alati kasvavilta kustannuksilta voi tuntea varsin hyvää oloa siitä että talosta tulee joka kierroksella parempi, enemmän meille sopiva.
Tavallaan tietysti toivoisin että kohta olisi jo viimeinen kierros.