Irtokarkkiteorioita

Tyyppi, joka iskee käden pussiin ja syö mitä vastaan sattuu tulemaan: välinpitämätön ihminen, joka ei ota mitään vakavissaan. Sukat lojuu lattialla ja kaapin ovet jää auki.

Valikoi karkkinsa huolella, ehkä jopa pari suupalaa eteenpäin: normaali, hieman neuroottinen järjestyksen ihminen. Hyvä maku.

Syö karkit vain tietyssä järjestyksessä ja huolehtii jo täyttövaiheessa että hedelmä- ja salmiakkimerkkarit menee tasan. Koska ne syödään pareittain (samoin kuin Ranskan pastillit väreittäin): Neuroottinen sääntöhullu, ei osaa valita ruokaa ravintolassa eikä syö punajuurta yhtäaikaa porkkanan kanssa.

Mitä enemmän salmiakkia pussissa, sitä sarkastisempi ihminen.

Uhoaa syövänsä nääääin ison pussin, ostaa alle sata grammaa ja puolet jää syömättä: tekopyhä teeskentelijä, joka piereskeleekin vain vessassa.

Luulee ostavansa vähän, pussi painaa yli puoli kiloa: ei osaa päättää muistakaan asioista elämässään, vaikeus hillitä itseään. Nollasta sataan tyyppi, joka on joko absolutisti tai herää sunnuntaisin pöydän alta.

”En oikeastaan syö irtokarkkeja ollenkaan”. Epäilyttävä, epäluotettava epäihminen. Vältä. Saattaa myös olla salaa puolen kilon tyyppi.

Supersiistit tyypit lähettää tuoreelle äidille postitse ison säkin hyviä (ks. seuraava kohta) irtokarkkeja.

Tosiystävän tai elämäsi rakkauden tunnistaminen on helppoa: hän osaa valita sinulle sopivan kokoisen (tai liian ison) pussin oikeita karkkeja.

Hyvän itsesuojeluvaiston omaava ihminen osaa myös pitää näppinsä erossa sinun karkeista yhteisessä pussissa. Eikä esim syödä raskaana olevan naisen kumpaakin pusuhuulta.
.