Rakas Kolmonen,
Täytit tänään 4, onnea!! Kirjoitinkin ikäsi tuohon numerona, koska opin tänään että tunnistat nelosen jo aivan helposti, varmaan muutkin numerot jo osaat!
Luin sulle eilen iltasaduksi viime vuoden kirjeen, jotta muistaisit mikä tämä synttärikirjehomma oikein on. Luulen että viime vuonna et ehkä jaksanut sitä ihan kuunnella, katsotaan miten käy tänä vuonna!
Sinä kyllä olet tosi kärsivällinen ja jaksat keskittyä pitkiäkin aikoja. Saatat puuhailla itseksesi jotakin tosi vaikeaa piirtämistä tai askartelua, etkä hermostu vaikka se tuntuisi alkuun vaikealta.
Olen viime aikoina ihaillut taitoasi leikkiä yksin, keksit tosi hauskoja leikkejä ihan itseksesi! Välillä keksit myös aikamoisia tempauksia, joiden jälkiä saakin sitten hetken siivota, mutta mihinkä minä niitä vanhoja meikkejä edes olisin tarvinnut.
Viihdyt myös hyvin muiden seurassa ja saat ystäviä helposti, usein vähän itseäsi vanhemmista lapsista.
Oletkin tosi kivaa seuraa varmasti ystävillesi, sillä olet hauska, menevä ja myös huomaavainen. Jaksat hyvin sopeutua kaverinkin toiveisiin, etkä ihan helposta kiukustu.
Kiukkuaminen on tietysti täysin sallittua, ja sitä käy meille kaikille! Sinulla on mieletön taito tunnistaa kun sinua kiukuttaa, ja usein myös tiedät itse syyn. Usein paremmin kuin minä, aikuinen.
Olen aivan ihmeissäni siitä miten hienosti sanoitat omia ja usein muidenkin tunteita. Se lienee syy siihen ettet vieläkään joudu juuri koskaan sille sellaisella ”punaiselle alueelle” mistä ollaan juteltu.
Silloinkin kun sinua kiukuttaa oikein super sika paljon, pystyt vielä kuuntelemaan kun sinulle puhutaan ja keksimme yleensä yhdessä keinon jolla tilanne saadaan paremmaksi.
Pientä veljeäsikin sinä lohdutat heti kun se menee ihan makkaraksi kiukusta, yrität saada sille paremman mielen. Yleensä myös onnistut, koska sinä olet ihaninta mitä hän tietää!
Meistäkin olet ihaninta mitä on.
Tänä vuonna olet kasvanut hurjasti pituutta ja taidot sen kuin vahvistuvat. Opit melkein jo uimaan Espanjassa, kun tajusin ottaa sinulta kellukkeet pois ja lähdit sukeltamaan kuin mikäkin saukko! Tsup vain!
Pyöräilynkin opit heti kun uuden pyörän sulle hankimme, ja kaikki muukin tuntuu vain onnistuvan sinulta nopeasti kuin vain kokeilet. Se varmaan johtuu siitä että jaksat niin kärsivällisesti yrittää ja harjoitella.
Minusta ihaninta on jutella sun kanssa – kerrot niin hauskoja juttuja ja mietit niin viisaasti asioita! Etenkin sitä rakastan kun aivan spontaanisti sanot kauniita asioita. Yksi päivä ajelimme kolmistaan autolla ja olimme aivan hiljaa. Kun kysyin miten menee, sinä kerroit minulle paijaavasi veljeä takapenkillä, että se saisi unta. Sitten kuulin sinun sanovan Neloselle
”Ei mitään hätää Nelonen, sä et jää yksin. Mä olen aina sun kanssa”.
Tiedätkö, tuo on kauneinta, mitä toiselle ihmiselle voi sanoa. Antaa lupaus siitä että seisoo rinnalla, tuli mitä tuli. Sanot myös joskus minulle aivan yhtäkkiä arkisten touhujen lomassa että ”äiti mä rakastan sua tosi tosi paljon!”
Kaiken saman haluan sanoa myös sinulle syntymäpäivänäsi. Rakastan ja me rakastamme sua tosi tosi paljon, enemmän kuin taivaalla on tähtipölyä ja rannalla hiekanjyviä!
Ja sinä et jää koskaan yksin, me olemme aina sinun kanssasi.
Minun pieni yksisarviseni: flamenco-tanssija, pyöräilymestari, piirtäjäihme, kikattaja, tramppahirmu, rikkaruohon metsästäjä, keittiökaveri ja uskomaton sanoittaja – ONNEA! Olet maailman ihanin
!