Minulta on usein kysytty, kuinka jaamme Insinöörin kanssa raha-asiat vanhempain- ja hoitovapaiden aikana joten tässä tulee! (Toinen toiveaihe olisi ”kuka teillä jää kotiin lasten kanssa” mutta koska en tiedä vielä lopullista vastausta siihen en vielä vastaa, periaatteena että mieluummin kummatkin!)
Meillähän on mahdollisimman helppo tilanne: a) olemme hyvätuloisia ja b) tulomme ovat lähes täysin samankokoiset. Meillä ei kummallakaan ole kallista harrastusta, tai muita vain itseemme liittyviä menoja. Ostamme itsellemme aika vähän ja olemme monesta kulutuskohteesta samaa mieltä. Meillä on paljon vipuja kuten lainanlyhennys ja hyvät työpaikat. Toisin sanoen, meillä on paljon vapautta, joustoa ja mahdollisuuksia joista olemme myös perin kiitollisia.
Näillä lähtökohdilla voin siis kertoa mahdollisimman tasa-arvoisen ratkaisumme joka on helppo tehdä ilman vaikeita keskusteluita: (Melkein) kaikki puoliksi!
Olemme jo lähes seurustelumme alusta, viimeistään ensimmäisestä yhteisestä asuntolainasta alkaen tehneet niin että kummallakin on omat rahat mutta lisäksi meillä on yhteinen taloustili (kulkee nimellä ruokatili), josta maksetaan yhteiset juoksevat kulut. Aluksi sinne meni vain muutama hassu satanen kummaltakin ja sillä ostettiin oikeasti vain ruokaa.
Sitten alkoi neliöt lisääntyä ja kenkien määrä eteisessä räjähti – kymmenessä vuodessa meille on syntynyt kolme lasta ja satoja uusia kulueriä. Ruokatili on joutunut äärimmäiseen kulutukseen kun sieltä on alettu maksaa myös ne kaikki haalarit, harrastukset ja tossut ja tilin saldo menee siksi usein vahingossa miinukselle. Kummankin sinne tallettama summa on kasvanut, varmaankin tuplaantunut.
Fiksuinta olisikin jo siirtyä siihen että kaikki rahat on vain yhteisiä, mutta toimimme edelleen niin että kumpikin maksaa palkastaan 50% asuntolainojen kuukausieristä (joita on nyt jo kolme, jännästi nekin kasvaneet), autosta ja sitten sen ruokatilin. Se mitä jäljelle jää, on omaa ja sen saa haluamallaan tavalla kuluttaa, sijoittaa tai säästää.
Siis jos jotain jää. Nyt tämän vuoden ajalta keskustelu on ollut lähinnä ”onko sulla jollain tilillä rahaa” kun olemme maksaneet tuhansia ja tuhansia euroja pihajuttuja ja viimeisiä talon laskuja (muuten: kaikki talon rakentamiseen liittyvät asiat löytyvät tästä taloprojekti -osiosta).
Isommat, yllättävät laskut maksaa yleensä se jolla on silloin rahaa ja tasaamme ne noin kahdesti vuodessa pienen tilitapahtuma + excel harjoituksen jälkeen. Tämän voisi jättää tekemättäkin sillä ne menevät usein aika lähelle toisiaan mutta mielestäni siinä on aika helppo riidan paikka kun kumpikin kokee maksaneensa toista enemmän. Helpompi olla tässäkin loogisen puolittava.
Nyt olemme syyskuusta lähtien olleet tilanteessa jossa minun tuloni ovat laskeneet merkittävästi. Palkkani on paljon pienempi jo vanhempainvapaalla (ensimmäiset 3kk kesäkuusta syyskuuhun maksoi työnantaja), lisäksi jää saamatta palkkaani kuuluvat tulospohjaiset bonukset. Huhtikuussa minä – jos olen kotiin jäävä osapuoli – tipahdan hoitorahan piiriin jolloin tulot putoavat niihin muutamaan sataseen.
Korkea aika miettiä kuinka tasaamme tämän ihanan Kolmosen aiheuttaman palkanmenetyksen.
Mallimme on aina ollut ja tulee varmaan nytkin olemaan tämä: Se mitä kotona oleva palkassa menettää, pistetään puoliksi ja töissä käyvä maksaa kotona olevalle sen. Eli jos menetys on vaikka tuhat euroa kuussa, töissä käyvä maksaa automaattisesti joka kuukausi 500€ kotona olevalle. Näin kumpikin menettää saman verran rahaa. Muut tulot kuten Insinöörin mahdolliset bonarit tai minun blogipennini ovat kummankin omia, niitä ei puolitella.
Tällä saman verran vähentyneellä rahamäärällä maksetaan sitten edelleen puoliksi kaikki kulut, kuten aiemminkin. Tosin tällä mallilla meiltä loppuu tosin sitten tasapuolisesti rahat jossain kohtaa hoitovapaata, joten tälläkin kertaa hyödynnämme myös lainanlyhennysvapaita.
Meidän mallissamme kotiin jäävän tilanne on aina ollut aivan yhtä hyvä (tai huono, eh) kuin töissä käyvällä ja joudumme yhdessä miettimään kuinka rahat saadaan riittämään, eikä vain kotiin jäävä.
Tämä on musta hyvä malli vaikka jää silti hitusen epäreiluksi kotona olevalle, joka menettää myös eläkkeet, mahdolliset bonukset yms. Koska tarkoitus ei kuitenkaan ole olla vuosikausia kotona, pidän tätä ok ratkaisuna. Nyt kummallakin on omat rahat ja perheen yhteiset kulut menevät edelleen yhteiseltä tililtä.
Toimiva malli olisi myös miettiä niin päin että kumpikin saa saman verran rahaa: laittaisimme kaikki talouteen tulleet rahat yhteen pinoon, jakaisimme siitä kummallekin taskurahan per kuukausi (jos mahdollista) ja kaikki muu olisi yhteistä, siten myös yhteisen keskustelun alla. Tässäkin tosin korvaamatta jää kotona olevan eläke ja mahdollinen palkan / aseman nousu.
Koska meidän perheen kulutasot ovat nousseet nyt talon myötä niin rajusti, luulen että tämä yllä mainittu malli saattaa olla meille nyt parempi. Katsotaan!
Oli malli mikä tahansa, mulle on tärkeää itsenäisyys myös rahan suhteen. Haluan tietää että mulla on edes vähän omaa rahaa jonka voin käyttää ihan mihin lystään ilman toisen mielipiteitä. Minusta on myös viisasta rakentaa itselle oma taloudellinen elämä, johon tukeutua jos sattuu jotain todella inhaa ja yllättävää.
Tämä tarkoittaa sijoittamista ja säästämistä, erityisesti nyt kun rahaa on vähemmän. Siksi aloitin parin kympin rahastosäästön automaattisena kuukausiveloituksena hetki sitten ja siirsin kaikki viimeiset sataset säästötililtäni Nordnetin arvo-osuustilille. Avioehto on edelleen myös toiveissa, mutta ei olla saatu aikaan.
Malleja on monta ja kaikki valitkoon sen mikä omalle perheelle parhaiten sopii. Mutta kehotan laskemaan ihan tosi tarkkaan auki, pitääkö vanha kunnon ”puoliso saa isompaa palkkaa joten minun kannattaa jäädä kotiin” paikkansa. Muista ottaa eläkkeet, verotus ja kulut huomioon – ja erityisesti kokemus ja elämä. Olisiko kotona oleminen ehkä jotain niin ainutlaatuista että se kannattaa kummankin kokea, vaikka maksaisi enemmän? Siis jos talous ylipäänsä sen kantaa, tietysti.
Loppuun vielä yksi fun fact: laskin että ensimmäisen vuoden aikana minun kotona oloni tulee maksamaan noin 20.000€ menetetyissä palkkatuloissa. Hän on kyllä sen arvoinen ja enemmänkin.
Viimeinen yli-ihana kuva lahjakkaan Dorit Salutskij:n ottama, päässä Myssyfarmilta saadut myssyt <3
Muut kuvituskuvat: syy ruokatilin jatkuvaan miinustilaan.