6.55 herään, aurinko paistaa silmään. Olen nukkunut sohvalla koska Ykkösellä oli kaveri yökylässä mikä luonnollisesti tarkoitti sitä että myös Kakkosen pitää saada erikoisjärjestely, mikä luonnollisesti tarkoitti sitä että minä nukuin hänen kanssaan sohvalla. Onneksi on iso sohva.
7.15 Kolmonen herää yläkerrassa. Miksi se herää aina kovaa itkien? Onneksi hän muuttuu aina hetkessä aurinkoiseksi ja ottaa nytkin kaiken irti siitä että äiti ja veli makoilee sohvalla uhreina. Päivän eka imetys tuleekin sitten heti tässä koska en jaksa kieltäytyä maanittelevan tiikerin otteista.
9.15 lähden sovitusti ulos treenaamaan kaverin kanssa vaikka päähän sattuu ja tuntuu oudon väsyneeltä. En tajua sitä taaskaan vielä tässä mutta loppupäivä paljastaa että on migreenipäivä. Kolmonen nukahtaa ajallaan eli 9.30 paikallaan oleviin vaunuihin. Teemme kivan ulkotreenin kaverin pihalla. Lähetän Kakkoselle kuvan jättimäisestä trampoliinista ja saan sen sillä houkuteltua mukaan. Se suhaa pyörällään hetkessä paikalle ja leikkii heränneen Kolmosen kanssa trampalla kun me vielä treenaamme loppuun.
Sillä aikaa Ykkönen ja yökyläkaveri hengailevat meillä keskenään, syövät aamiaista toivon.
10.30 Saan viestin naapurilta “lähtisikö Kakkonen meidän kanssa uimaan Altaalle?” No todellakin! Nyt tuli kiire! Lähdetään äkkiä kilsan päähän kotiin, pyörällä ja juosten. Pakkaamme uimakamat ja saatan Kakkosen kaverinsa luo, pääsevät liikkeelle 11 aikaan. Kolmonen kitisee jotain vaunuissa ja tajuan että sillähän on jo karmea nälkä. Annan sille tavarakorista löytyneen smoothien eli se puristaa sen kaiken päälleen.
11.30 Syödään lounasta, ah kerrankin valmista sellaista eli eilistä lämmitettynä.
12.45 imetän Kolmosta sohvalla. Ykkönen ja kaverinsa ilmestyvät jostain leikkiensä syövereistä, eivät vieläkään halua lounasta – söivät aamiaista siinä juuri ennen 11.
13.15 Kolmonen nukahtaa yksin ulos liikkumattomiin vaunuihin, luksus joka on näemmä palannut elämäämme! Käyn suihkussa ja teen vähän töitä. Syön sunnuntaisen synttärikakun jämiä, vaikka juuri tästä kaikesta sokeriöveristä tuntuu tulevan outo, päänsärkyinen ja nestehukkainen olo. Aamulla päätin että tänään loppuu sipsit ja karkit. Mutta kun niitä on vielä jäljellä!
14.15 Kolmonen herää. Yritän hetken nukuttaa uudestaan ja jatkan samalla kännykällä töitä, eli chattaan Satun kanssa meidän myyntikurssin seuraavista liikkeistä (on muuten hyvät! Kannattaa tulla!)
Iloinen Kolmonen syö banaanin ulkona. Otan puutarhaletkun esiin ja pestään vaunut yhdessä – olen koko kesän odottanut niiden pesua ja tämän päivän smoothie sinetöi homman. Rakas taaperoni pesee niin huolella että päätyy itse suihkuun tämän jälkeen. Laitan samalla koneellisen pyykkiä.
Sitten syön lisää synttärikakkua.
Yhtäkkiä alan tajuta mistä sumuinen oloni tulee: Päänsärky onkin migreeniä. Hoitona yleensä buranaa, kofeiinia ja lepoa. Vallitsevan tilanteen takia tänään vain kahta ensimmäistä.
15.38 Kuolontunnit alkaa. Nämä on absoluuttisesti pahimmat kitutunnit hoitovapaalla ja rehellisesti vanhemmuudessa ehkä yleensäkin. Iltapäivän kolmesta noin iltakuuteen kaikilla on väsy päällä. Ainakin mulla on nihkeä fiilis. On tylsää, väsyttää, ja päivää on vielä monta tuntia jäljellä. Tämä on se hetki kun ihmiset ostaa höyrypesureita, vannon.
Syön seisaaltani välipalapatukkaa keittiössä ja juon pikakahvia. Täällä on todella sotkuista mutta en jaksa tehdä sille mitään.
Myös Kolmonen syö välipalapatukan, eli se kävelee se kädessään ympäri kämppää ja sekoilee. Iloisena ja söpösti. Mutta sekoilee. Kerään voimia lähteäkseni sen kanssa vielä ulos.
16-17 puistossa sekä matkalla sinne. Täällä hän on niin onnellinen. Se syö soraa (vähän vain), touhuaa, keinuu, liukuu, kävelee, sekoilee. Minä katson meilejä ja instaa aina kun taapero keskittyy soraan tarpeeksi pitkäksi aikaa. Mutta myös leikin ja hassuttelen, huom huom! En ole läpeensä mätä!
Kotoa löytyy retkiltä palannut Kakkonen kaverinsa kanssa pleikkarin äärestä ja Ykkönen omista leikeistään. Keitän koko porukkaa varten lisää spagettia eilisen kastikkeen kaveriksi. Keittiössä on lounaan jäljiltä ruokaroiskeita ja täällä haisee kakkavaippa. Roskis pitäisi tyhjentää. Laitan siis roskiskaapin kiinni. Tiskikone on sentään käynnissä, en muista milloin sen tein. Päänsärky alkaa olla luokkaa “menen tähän nyt vain nukkumaan, pärjätkää te”.
Insinööri on työpäivänsä päälle vanhempieni luona muuttopuuhissa.
Tämmöisinä hetkinä todellakin muistan miten ja miksi aloitin blogin aikanaan. Tämä teksti tässä näin antaa juuri nyt merkitystä ja tavoitetta päivälleni. Vähän surullista mutta nyt on näin.
Ruokaa tehdessä katse osuu synttärijuhlakarkkeihin. No jos nyt vähän.
Syömme jälkiruoaksi kakkua, minä en ota. No otanpas.
18.00 Isot vie Kolmosen hetkeksi trampalle. Kuulen ulkoa natinaa, sekä trampan että lasten. Kolmonen onneksi kiljuu onnellisena.
19.05 imetän Kolmosen, se nukahtaa. Vaan eipäs nukahdakaan. lasken sen sänkyyn ja se herää johonkin ja kiljuu. Odotan minuutin, pari sohvalla, kuulostelen asettuisiko se itsekseen. Haluan vain olla hetken silmät kiinni. Makaan sohvalla ja isot lapset nojailevat tylsistyneinä, passivoituneina sohvaa vasten. Kielsin niiltä kaikki laitteet ja tietenkään he eivät sitten voi tehdä mitään.
Kolmonen huutaa itkuhälyttimessä. Juuri kun ajattelen että on pakko nousta uudelleen nukuttamaan, Insinööri tulee ovesta sisään. Se painuu suoraan yläkertaan nukuttamaan ja minä kerään kiitollisena hetken voimia.
19.30 Kolmonen karjuu edelleen ja isot ovat edelleen tylsistyneen löysiä. Kakkonen ehdottaa että lähdettäisiin futiskentälle vähän potkiskelemaan. Tartun harvinaiseen ehdotukseen salamana, tällä saan korvattua koko päivän poissaolevan meininkini! Ja kivaa meillä onkin. Pitkästä aikaa kolmistaan hassuttelemassa, sekoilemassa ja vähän hengästymässä. Kakkonen sai vain kahdesti pallosta naamaan ja vain kerran Insinööri palautti meidät maan pinnalle kertomalla että koulurytmiin pitäisi päästä.
21.30 kirjoitan tätä loppuun ja olen loppu. Migreeni alkaa vetää naamaa alaspäin niin etten enää kauaa voi pitää silmäluomia auki. Isot sekoilee vieläkin iltapalapöydässä, mulla on nälkä ja lattialle kaatui juuri puoli litraa vettä. Ykkönen haluaa kuulemma tänään vuorostaan nukkua sohvalla ja Kakkonen haluaa nukkua kellarissa. Minä haluan lähinnä nukkua.
Ja ehkä vähän vielä syödä kakkua.
