Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Bugaboo Fox kokemuksia 3kk kohdalla – ostaisinko ne vielä?

Aika tilittää kokemuksia meidän Bugaboo Fox vaunuista!

bugaboo fox

Aloitetaan vuodesta 2010, jolloin olin ostamassa Ykköselle ekoja vaunuja ja ihmettelin (kateellisena) miksi ihmiset maksaa rumista laatikkomaisista vaunuista reilusti enemmän kuin paremmin toimivista muista vehkeistä. Todellisuudessa olisin varmasti ostanut itsekin Bugaboot jo silloin jos vieterihissiimme olisi sellaiset mahtuneet.

Ensimmäisten, tosi pienten vaunujen (I´coo muistaakseni) jälkeen ostimme Phil&Ted Vervet ja BabyJoggerin matkarattaat, joita myös käytettiin sisarusrattaina (selkäosa alas ja lapset peräkkäin istumaan). Lopulta Kakkoselle hommattiin vielä hetkeksi Brion Spin rattaat viimeisiin kärryttelyvuosiin ja välissä oli myös Thulen pyörävaunu jota pystyi myös juoksurattaana käyttämään. Olemme pärjänneet mielestäni aika vähillä vaunuilla suhteessa käyttövuosiin!

Tällä kertaa ajattelin että kun pienen kerrostalon tai pienen sisaruksen rajoitteita ei ole, ostan juuri sellaiset kuin haluan ja että teen taustatyöni huolella.

Valeäiti bugaboo fox Valeäiti bugaboo fox

Sitten ostin hetken mielijohteesta Bugaboot Foxit Lapsimessuilta kuin olivat hyvässä alessa. Että niin huolella se sitten meni. Syytetään hormoneja!

Olin toki ostosta ennen jo rajannut kenttää ja löytänyt muutaman ison kriteerin itselleni: vaunujen pitää olla kevyet, sillä mun selkä ei kestä nostelua kynnysten ja rappusten yli jos vaunut painaa liikaa. Haluan rullailla niillä vaivatta kaupungissa, bussissa ja metrossa. Niiden pitää pärjätä täällä metsäisessä maastossa ja kestää koko vaunuiän käytön kopasta rattaisiin ja mielellään juoksuunkin. Niiden pitää olla kauniit ja saavat mielellään olla käytetyt.

Olin jo päätynyt käytettyihin Bugaboo Buffaloihin, mutta mietin uskallanko vieläkään tähän Bugaboo huumaan lähteä. Merkin FB-ryhmä tuntui olevan täynnä ongelmia, reklamaatiota ja hajoamisia. Jälleenmyyntihinnat oli myös huimia: 800-900€ jo vuosia vanhoista vaunuista! Samalla harkitsin Emmaljungan Super Viking -vaunuja, ja etsin kumpiakin käytettyinä kuumeisesti kunnes tein tämän ex-tempore ostokseni.

Valeäiti bugaboo fox Valeäiti bugaboo fox

Bugisten jälleenmyyntihintoja seuranneena mietin ostaessani että -20% uutena ostetuista voi olla ihan hyväkin kauppa ja ostin vaunut siltä istumalta, siinä värissä missä sattuivat olemaan. Vaunut oli kevyet, mutta isorenkaiset; kauniit ja monikäyttöiset. Lisäosiensa kanssa Bugaboot ovat kuin Applen tuotteita: riisuttuja design-malleja johon saa melkein mitä vain (kalliita) lisäosia.

Niinpä meiltäkin löytyy jo käytettynä ostettu juoksurunko, johon saa siis rattaidemme istuimen kytkettyä.

Olen nyt käyttänyt vaunuja päivittäin kolme kuukautta ja uskallan jo koskea niihin laskematta kuinka monta euroa jälleenmyyntiarvosta nyt lähti. Aika arvioida, mitä tuli ostettua!

Valeäiti bugaboo fox

Bugaboo Fox kokemuksia lähiössä

Siihen tarkoitukseen, joihin rattaat alunperin tarkoitinkin, Fox toimii loistavasti: ne kulkevat kuin unelma kaupungissa päällystetyillä teillä ja ovat superkätevät julkisissa kulkuneuvoissa. Aisa menee pieneen kasaan nopeasti ja vaunut kääntyy vaikka yhdellä kädellä miten päin vain, niitä voi helposti nostaa tarvittaessa.

Vaunut on tosi kevyet ja nyt se ulkomuoto alkaa miellyttää minuakin. Rungon suunnittelu on virtaviivaista, eikä turhia osia (kuten heijastimia, eh) ole.

Jousitus on melko olematon. Renkaat on isot juu, mutta ei nämä mitkään maastokärryt ole. Niillä pärjää kyllä hiekkateillä ja sorassa, juurakossakin vähän mutta koko vaunukoppa hytkyy siinä sitten aika lailla ja ranteissa asti tuntuu tien kuopat.

Mutta: Runko tuntuu heiveröiseltä, erityisesti aisan kohdalta. Pelkään että jonain päivänä se ottaa ja napsahtaa rikki, aisaan en uskalla ladata paljon yhtään painoa kun tuntuu että se raksauttaa rungon keskeltä rikki. Ehkä kuvitelmaa vain, jota korostaa Facebook ryhmistä opitut ongelmat.

Valeäiti bugaboo fox

Kokoon taittaminen ja avaaminen on kyllä juuri niin työlästä kuin pelkäsinkin. Kyllähän sen oppii ja se onnistuu, mutta osat ovat aika jäykkiä ja vaativat sormilta paljon. En tiedä saanko näitä enää talvikohmeessa kasaan.

Tavarakori on ok tilava mutta vaunujen kanssa vielä hankala kun koppa tulee niin lähelle verkkoa. Sinne on siis vaikea tunkea kamaa. Tosin, se ei myöskään niin helpolla sotkeennu kun ei ole ihan avoin lava.

Kuomu on tosi hyvä, sillä se tulee niin pitkälle eteen että se sulkee vaunukopan hyvin. En ole tarvinnut sitä perinteistä vaunuverhoa ollenkaan! Kuomun venyvä trikoinen kangas oli alkuun minusta hiukka outo, mutta ei siitä mitään haittaa ole toistaiseksi ollut. Keltainen väri on pirtsakka ja erottuva mutta myös kaikki pörriäisten mieleen. Kesällä siinä oli välillä kymmeniä pieniä kärpäsiä samaan aikaan. Plussana: Myös vauva rakastaa tuota väriä ja jaksaa hereillä katsella kuomuaan.

Valeäiti bugaboo fox

Parasta vaunuissa on niiden keveys ja lisäosien valtava määrä. Esimerkiksi vaunukoppa irtoaa rungosta tosi helposti ja sen voi nostaa turvakaaren muodostamasta kahvasta jos nukkuvan vauvan haluaa siirtää johonkin. Samoin toimii muuten myös ratasversiona, näin kun vanha Bugis-fani Minttukin Lintsillä nukkuvan Myyn sillä nosti!

Se vaunukoppa muuten on aivan älyttömän suuri, vauva vie siitä alkuun ehkä kolmanneksen. Siispä se on loistava jemma. Laitan sinne kaiken ylimääräisen jonka haluan olevan käsillä helposti.

Vaunujen mukana tuleva sadesuoja on huono vaunukopan kanssa; se ei peitä itse koppaa lainkaan. Ratasversiona se varmaankin toimii hyvin kun ei ole niin paljon kastuvia osia mutta tähän ekaan vaiheeseen ostin Elodie Detailsin ison suojan kokonaan peittämään.

Design-vaunuissa ei tietenkään ole myös mitään rumia heijastimia. Liimasin runkoon polven korkeudelle ja eteen Ipanaisesta ostamiani mustia tarraheijastimia, toivottavasti toimivat hyvin.

Mietin tätä juttua kirjoittaessani, ostaisinko vaunut nyt uudestaan. En ole ihan varma, koska selvitystyöni jäi hieman kesken. Periaatteessa joo, pääsääntöisesti olen ollut ihan supertyytyväinen näihin nyt. Kuivilla kaduilla vaunut toimii kuin unelma.

Talvi vähän jännittää. Kun isompi sora ja juurakko tuntuu jo epämukavalta, miten mahtaa loskamössö maistua? Katson kateellisena naapurin superjousitettuja Briolla isolla alaosallaan – niillä varmaan kelpaa rullata kauppaan talvellakin.

Samoin ratasosaan siirtyminen on jännä paikka, Bugaboo-vaunuissa kun on aika omintakeinen istuin. Ehkä palaan näihin kumpaankin tilanteeseen sitten kun sen aika on.

Juuri nyt sanoisin että ostaisin edelleen nämä, jos alennuksella saisin. Täyteen hintaan en ehkä pystyisi, hinnassa on niin paljon brändilisää jota en ole valmis itse maksamaan (ymmärrän toki nytkin maksaneeni sitä, antakaa ristiriitani anteeksi! Syytetään hormoneja!).

Valeäiti bugaboo fox

My day: Päivä kaksikuisen vauvan kanssa

Minua kiinnostaa aina kauheasti muiden vauvojen päivärytmit (en tiedä miksi), joten ajattelin jakaa yhden päivän meidän arjesta nyt kun rytmiä alkaa jo täälläkin näkyä! Aion tehdä tämän saman muutaman kuukauden välein, jotta itsekin näkee miten arki ja elämä tässä vauvavuoden myötä muuttuu.

Tässä siis yksi vuorokausi kahden kuukauden ikäisen vauvan kanssa!

Päivä vauvan kanssa: 2kk

päivärytmi 2kk vauva

Aloitetaan edellisestä illasta ja yöstä. Kolmonen menee suoraan tissiltä (tutti ei kelpaa yhtäkkiä, ehkä vatsavaivojen takia. Söin pari päivää sitten vahingossa maitoa) hieman ennen yhdeksää nukkumaan. Yö on vähän normaalia huonompi. Tavaksi tulleen kello kahden ja kuuden syöttöjen lisäksi vauva herää neljältä, ja ensimmäinen syöttökin on jo puoli kahdelta. Neljältä syötän sen saadakseni itse taas unta, mutta kuudelta saan sen sentään rauhoittumaan pystyasennolla ja seuraava syöttö on vasta 7.20. Tähän me yleensä heräämme mutta nyt jatkamme kumpikin unia herätäkseni 8.10 Kakkosen ulvontaan. Ah, ihanat aamutoimet käynnissä siellä!

Aamu

Autan Kakkosen matkaan ja Kolmonen herää vasta 8.45, paljon myöhemmin kuin yleensä. Teemme aamutoimet, hänelle pesut ja puhtaat vaatteet, mulle aamiainen. Kolmonen seurustelee iloisena sitterissä kunnes väsyy ja siirtyy 9.30 tissin kautta ekoille unille. Minä kirjoitan blogia.

10.20 Kolmonen heräilee, vatsa vaivaa. Vaipassa pörisee, mennään vaihdolle. Seurustellaan super iloisen ja juttelevan tyypin kanssa, puhtaaseen vaippaan tulee toinen satsi. Leikkaan vauvan kynsiä ja laitan pyykkejä (ne voi tehdä liikkumatta hoitopöydän luota) ja hassutellaan – kunnes sitten loppui jaksaminen. Tyyppi väsyy ja alkaa raivota. Pesen hampaani vauva kainalossa ja puen sille seuraavan kerroksen vaatteita.

Väy-väy-väy-väsyitkun saattelemana puen Kolmosen karvahaalariinsa ja villamyssyynsä ja syötän alakerran sohvalla vaunujen vieressä.

Klo 11 syötän vauvan ja se nukahtaa, taas rinnalle. Siirrän sen vaunuihin ja vaihdan omat vaatteet.

11.30-12.50 olemme ulkona kävelyllä, vauva nukkuu koko matkan.

Kotiin tulemme ninjamoodissa – yritän pitää mahdollisimman vähän uusia ääniä enkä riisu vauvaa. Se jää viileään kellariin nukkumaan ja minä hiivin yläkertaan. Lämmitän itselleni samantien lounasta koska arvaan että kohta se herää ja pitää heti syöttää ja hoivata. Avaan myös tietokoneen jos saisin pari roikkuvaa sähköpostia samalla kirjoitettua.

Vaan kuinkas kävikään, tyyppi nukkuukin reilusti ja posottaa pitkät unet! Ehdin kirjoittaa kaikki rästisähköpostit, jesss!

Ykkönen tulee kavereineen koulusta vartin yli kaksi. Reipas kolmosluokkalainen herättää ja riisuu vauvan, sillä mun on pakko syöttää se jo ettei syöttöväli paisu liikaa yli kolmen tunnin (tämä oli suositus unikouluttaja Sleepy.fi:n Marialta livessämme).

Seuraavat kolme varttia hengaamme. Vaihdan vaipan ja kevennän sisävaatteita, makoilemme yhdessä olkkarin matolla, imuroin pari minuuttia ja hän saa hetken maha-aikaa lattialla. Tyyppi on tosi iloinen ja puhelias, kunnes käy taas niin sanotut kissanpennut ja uni alkaa painaa aivan yhtäkkiä kesken parhaan leikin. 15.15 pakkaan väy-väy-vauvan vaunuihin ja suuntaamme bussiin. Hän nukahtaa 15.30 bussissa tutti suussa, mahtavaa että tutti kelpaa taas!

16.00 matkaamme bussissa koulusta haetun veljen kanssa, ja vauva herää. Shit. Ihan liian lyhyet unet näkyy fiiliksissä ja loppumatkan tunnelmat kaikuu bussissa kaikkien iloksi. 16.20 olemme kotona ja syötän beben. Alkaa joka maanantainen stressi; puoli tuntia aikaa saada väsynyt ja vastusteleva Kakkonen syötettyä ja puettua vaikeisiin futiskamoihin (ne sukat, hrrr). Onneksi Insinööri tulee normaalia aikaisemmin auttamaan, sillä minä istuin sohvalla yhden kanssa eikä pelkkä ääniohjaus olisi millään riittänyt (pue. nyt. ne. sukat.).

Jossain vaiheessa sekoilumme keskeltä lähtee Ykkönen vähin äänin ja hyvissä ajoin omalle tanssitunnilleen. Tunnollinen raukka, jää välillä ihan paitsioon näiden kahden vaativamman välissä.

17.00 pojat ovat vihdoin ulkona kotoa, lämmitän itselleni eilisen noutoruoan jämät Kolmonen kainalossani.

17.30 kolmonen nukahtaa syliin. Otan tämän itselleni taukona, katson telkkaria näiden lyhyempien unien ajan. Joo elikkäs ajassa 17.38 se onkin sitten taas hereillä. Äh. Tyyppi on kyllä aika tyytyväinen. Istuu sylissä ja pureskelee mun sormea. Nytkö ne hampaat jo alkaa kiusata?

Kymmenen yli kuusi annan tyypille vähän lepoa. Eli imetän. Vauva nukahtaa rinnalle melkein samantien ja nukkuu vihdoin lähes tunnin. Seitsemän aikaan se herää supertyytyväisenä syliin hengailemaan – kunnes jotain tapahtuu. Insinöörin sylissä alkanut kitinä yltyy jäätäväksi huuudoksi joka ei mene millään ohi. Ollaan ns. tiloissa.

Ehkä vatsakipuinen, ehkä yliväsynyt, who the hell knows. Siellä se kuitenkin huutaa pää punaisena eikä mikään kelpaa, ei äiti ei isi ei tutti eikä tissi, ei kanniskelu, vaipanvaihto tai hieronta. Huulet täristen hän raivoaa kun kapaloimme hänet ja yritän vielä kerran syöttää. Kahdeksalta illalla se lopulta onnistuu ja pieni paketti simahtaa rinnalle silmät vielä itkusta turvonneina.

Nostan vauvan syötön jälkeen pystyyn koska maito on taas mennyt sisään noin sekunnissa. Jaaaa sen seurauksena hän on taas hereillä ja jää sänkyyn pyörimään. Huudan insinöörin neidin seuraksi ja menen itse suihkuun.

Sama rumba jatkuu. Sängyssä väännetään yliväsynyttä kitinää joka rauhoittuu vasta rinnalla, johon nukahtaa heti. Ja heti kun yrittää siirtää, se herää. Lopulta syötän vielä kerran varttia yli yhdeksän ja nyt odotan kunnolla syvää unta. Livautan tutin sopivassa kohdassa tissini tilalle ja saan vauvan unten maille kunnolla. Menen sanomaan isoille lapsille vielä hyvät yöt, ja siirryn alakertaan hyvin ansaitulle kaljalle. Katson vihdoin sitä telkkaria ja menen siksi liian myöhään nukkumaan, mutta tämä pieni oma hetki teki kyllä hyvää.

Yöllä vauva herää keskiyöllä (outo aika) syömään, syötän kummaltakin puolelta ja voitan sillä viisi tuntia yhtenäistä unta meille kummallekin, vauva kainalossani.

Semmoinen päivä oli eilen! Paljon hymyjä mutta myös paljon itkua ja loppujen lopuksi aika paljon vauvassa kiinni olemista. Vaikka unitunteja tuli tosi paljon vuorokauteen (17,5/24), kyllä mun päivästä iso osa meni vauvan hoitamiseen silti. Kiva päivä mutta myös kivaa että tänään vuorossa oli kaupunkipäivä ystävän seurassa.

Vauvan päivärytmi 2kk kohdalla:

Imetyskertoja vuorokaudessa: 10
Vaipan vaihtoja: 8? 10? En pysy laskuissa mukana.
Vauva nukkui päiväunia: Viidet: 1h + 3h + 30min + 8 min + 50min + yöunet noin 12h = 17,5h vuorokaudesta.
Päivän aikana kertyi askeleita: 10 195
Suoritetut kotityöt: Yhdet pyykit pesty, minimaalinen imurointi
Oma fiilis: 8/10, illan itkut verotti kokonaisuutta

vauvan päivärytmi 2kk

Täydellisen äitiyslomapäivän resepti

2 Permalink

Ah, maanantai! Muu perhe töissä ja koulussa, minä ja Kolmonen kotona yksin ilman yhden yhtä ohjelmanumeroa. Mitä siis tehtäisiin?

Kuinka sattuukaan, olen kehitellyt täydellisen äitiyslomapäivän reseptin. Tämän saa kopioida! Ainesosiksi tarvitaan tyhjä talo ja vauva.

vauva 1kk

Hyvä päiväohjelma äidille äitiyslomalla:

  • Vähän lepoa (ainakin yhdet päikkärit, torkahdus lasketaan)
  • Vähän liikuntaa (kävely, venyttely)
  • Vähän omaa projektia, mulla blogihommia
  • Vähän jotakin mitä huvittaa (Netflix, lehdet, vauvakirjan täyttö)
  • 1 hyödyllinen teko kotona (pyykit pyörimään, tiskarin tyhjennys)
  • 1 sosiaalinen teko (vie naapuri lenkille, soita jollekin!)
  • Paljon vauvaa.

Todellisuudessahan näitä ei kaikkia koskaan ehdi tehdä vaan ehkä 1-3 asiaa listalta mahtuu päivään – listan viimeinen bonuksena aina mukana. Se viimeinen kohta myös hämärtää ajantajua, sitä ei ihan huomaakaan miten paljon aikaa menee paljon nukkuvankin vauvan hoitoon.

Mietin eräänkin päivän jälkeen taas että miksi en ehtinyt tänään(kään) tehdä ruokaa perheelle valmiiksi (se olisi ollut päivän 1 hyödyllinen teko) mutta selväähän se on kun vähän laskee:

Eka tunti syötiin aamiasta ja lähetettiin lapsia kouluun. Seuraavat 1,5h olimme kävelyllä (check kohta 2!), sitä seuraava tunti taas ruokailua – sekä minun että vauvan. Sitten kolme varttia blogipalaveria (video) ja taas seuraava tunti syöntiä ja yliväsyneen vauvan (se palaveri herätti) nukuttamista. Kaikissa väleissä oli vartista puoleen tuntiin kakkavaipparumbaa ja imettämistä. Sitten kello olikin kolme ja lähdin hakemaan yhtä kotiin.

Koska näinä jopa uskomattoman vapaina ja ”vastasyntynyt nukkuu melkein koko vuorokauden” päivinäkin aika kuitenkin loppuu kesken ja käytettävissä olevien tuntien määrä on arvaamaton, pitää priorisoida. Kannattaa valita mitä haluaa yhden päivän aikana saavuttaa ja mitä voi jättää tekemättä. Itsehän olen välillä aika monta päivää ilman suihkua, koska se ei nouse listallani yli levon tai kirjoittamisen. Jollekin toiselle tämä olisi katastrofaalinen järjestys.

Priorisointi on siis jokaiselle henkilökohtainen asia, mutta yhden vinkin annan: tee se mitä haluat (tai pitää) sinä päivänä tehdä aina ekana, heti aamusta. 

Yleensä melko pian heräämisen jälkeen vauva ottaa unet, mutta itse et pysty vielä nukkumaan päikkäreitä kahvin potkiessa vauhtia elimistöön. Siksi juuri silloin kannattaa meikata, kirjoittaa, lukea, urheilla, venytellä, tehdä jotain itselleen. Loppupäiväksi ja iltapäivän loputtoman pitkiin tunteihin jätetään sitten ne asiat mitä vielä vauvan salliessa ehtii, tai mihin riittää yksi käsi.

Ja tästä seuraa toinen tärkeä vinkki: Siivous tulee aina vikana. Sen ehtii tehdä vaikka vauva sylissä tai sitten illalla.

..tai sitten puolisosi saa itse valita milloin siivoaa.

2 Permalink