Me ollaan Insinöörin kanssa erittäin huonoja matkaoppaita. Meillä on tapana tupsahtaa paikkaan kuin paikkaan nenä ojossa ja silmät auki, ja ihmetellä että mihis nyt. Satun tuntemaan moniakin perheitä, joissa asiat hoidetaan hieman toisin: on tuijoteltu Lonely Planeteja viikkotolkulla, kerätty tietoa netissä ja varailtu ravintoloita. On jopa tehty asiasta PowerPoint -esityksiä (näiden ihmisten kanssa emme ehkä ole enää ystävä). Ei meillä. Me lähinnä satutaan seikkaillen kokemaan asioita, ja yleensä jotkin jäävät näkemättä. Ollaan opittu lohduttamaan itseämme että “pitää kato ensi kertaankin jättää jotain”. Odotan edelleen sitä seuraavaa kertaa, kun näemme sittenkin Grand Canyonin.
Tällä kertaa mekin saatiin vähän puhtia itseemme, ja eräänä jet lagisena aamuna käytin nelisen tuntia matkan suunnitteluun. Jos ollaan rehellisiä, googlasin huonolla menestyksellä kaksi tuntia, laitoin yhden statuksen Facebookiin hetkeksi ja viimeisen tunnin aikana lähinnä tein matkasuunnitelmaa saamieni vinkkien pohjalta. Tämän nähtyään Insinööri repesi:
Ilmeisesti matkasuunnitelman tekeminen oli sen mielestä omituista. Ainakin ruoan ympärille suunniteltuna. Omistuista tai ei, se kannatti! Matka oli erinomainen ja nähtiin tosi monta sellaista asiaa, jotka haluttiinkin. Suurin kiitos tästä täytyy kuitenkin antaa ihanalle ystävälleni Emilialle, joka on koonnut aivan mielettömiä “paikallisen asukin oppaita” muutamasta jenkkikaupungista. San Francisco – edition napsahti sähköpostiini juuri kun olin saanut tuon ylläolevan surkimuksen aluille. Siitä alkoikin menestys, jonka nyt tässä osittain jaan. Seuraa meidän vinkit neljän (kröhöm, viiden) päivän kaupunkilomaan San Franciscossa ja sen lähialueilla. Tulossa paljon tekstiä ilman elävöittäviä kuvia. Oletko valmis?
Näin rakentui meidän reissumme. Vertailun vuoksi tiedoksi, että matkustajina oli kaksi epäkulturellia, puolilaiskaa nautiskelijaa, jotka käyttää rahansa mieluiten ruokaan ja vaateostoksiin.
1. Päivä / Perjantai – tulopäivä:
- Ajomatka Laguna – SF. Matkan piti kestää kuusi tuntia, mutta pissoineen, burgereineen, bensoineen ja ruuhkineen siihen meni melkein kahdeksan.
- Check-in hotlaan: me valittiin melko hieno The Warwick (490 Geary, n. 150$ / yö), joka oli hyvällä paikalla Union Squaren takana ja kaikin puolin hyvä. Okei, huoneessa haisi vähän pissa, mutta muuten.
- Nopea iltaruoka “jossain”: mentiin yhdelle harkintakaljalle keskelle pahinta turrerysää, jonka aikana löydettiin TripAdvisorista meksikolainen Colibri (438 Geary), joka oli hyvä ja kohtuullista hintatasoa.
2. Päivä / Lauantai – kaupunkiturrepäivä:
- Aamiainen / brunssi Ironside – ravintolassa (osoite 680 2nd street). Bottomless Mimosat (Apple oli oma suosikki!) ja hävyttömän hyvä kaurapuuro.
- Pyörät alle ja turreksi! Hyvässä pikku mimosapöhnässä vuokrattiin Bay Area Bike -pyörät suoraan kadulta: kortti sisään ja PIN-koodilla kaksi kelpo pyörää alle. Näillä hurauteltiin rantaa pitkin mahdollisimman pitkälle, eli sen kuuluisan Pier 39:n eteen. Ihmeteltiin hetki hyvin tuotteistettua turistimeininkiä ja sitten tehtiin hyvä päätös – mentiin kaljalle! The View – baarista sai hyvää olutta ja ikkunasta näkyi suoraan merileijonien mestoille. Samasta näkymästä tsekattiin myös Alcatraz ja Golden Gate. Monta kärpästä yhdellä iskulla.
- Merileijonat: no mentiin me nekin katsomaan. Oli aika veijareita, kyllä niitä (kaljapäissään) jaksoi aika kauan ihmetellä. Etenkin sitä yhtä, joka kuivatteli ensin vartin ja sitten tipahti vahingossa uudestaan veteen. Voi sinua pikku läski.
- Coit Tower ja Lombard st: käveltiin Coit Towerin näköalatornille (1Telegraph Hill Boulevard), mutta jätettiin yläkerta tsekkaamatta kun kuultiin puolen tunnin jonosta. Sen sijaan käveltiin jokin aika ympäri ihania ultrajyrkkiä katuja, joiden varrella oli aivan mielettömiä pieniä taloja. Lombard street ja Greenwich st ovat tähän tarkoitukseen hienoja. Kävely päättyi Lombardin varsinaiseen turrepäähän: hiton jyrkkään ja kiemuraiseen katuun. Kokemuksen arvoinen!
- (Tässä välissä piti olla Cable Car kyyti, mutta ks. alla)
- Paluu bussilla no: 30 China Townin nurkille ja siitä kävellen kohti Union Squarea parin vaatekaupan (Huivi! hanskat! Saakelin San Siperiacisco) ohi. Hotellille hetkeksi lepuuttamaan jalkoja.
- Überillä (thanks Oscar!) siististi, nopeasti ja tyylikkäästi Bar Agricola:an dinnerille (355 11th Street). Jalassa Minna Parikat, suussa lohta ja silmissä punaista. Melkein nukahdin pöytään, joten en osaa sanoa oliko ruoka hyvää. Miljööstä kymmenen pistettä! Jos menet, pyydä pöytää “pihalta”.
3. Päivä / Sunnuntai: Autopäivä. Muir Woods, Viinitilat ja Golden Gate.
- Aamiainen ihanassa Marinan kaupunginosassa, vielä ihanammassa ravintolassa The Grove (2016 Fillmore street). Cinnamon roll oli päänkokoinen ja kreisihyvää.
- Ajomatka Muir Woodsiin jättiläismäisiä punapuita katsomaan. Nähtiin hienot matkamaisemat ja hitosti autoja, mutta ei punapuita. Ks. alla.
- Ajomatka viinitiloille: käytiin maistelemassa Taittingerin skumpat + pinot noirit maistelumenulla: 30$ viiden n. 10cl lasin maistelut (Domaine Carneros, 1240 Duhig Road, Napa), sekä tsekkaamassa vuoden viinitilaksi valittu V.Sattui (näin meidän kesken v***sti sattui), osoitteessa 1111 White Lane, Saint Helena. Kaksi täysin eri maailmaa: ensimmäinen oli maltillisesti luksus hienolla miljööllä ja hienostuneilla mauilla, toinen oli viinien Disneyland satoine ihmisineen ja liukuhihnamaistatuksineen. Kumpikin täysin suositeltava, ja melko lähellä toisiaan.
- Ajomatka takaisin kaupunkiin auringonlaskuksi. Jonotettiin aika todella monen muun kanssa sille viimeiselle exitille ennen Golden Gatea, josta pääsee kukkulaa ylös hyvälle näköalapaikalle. Ehdittiin juuri ennen auringonlaskua ja kamerassakin riitti akkua muutamaan eeppiseen turistikuvaan. Hieno näky, suosittelen!
- Ehditiin vielä Fillmore streetin (kalliisiin ja) ihaniin putiikkeihin piipahtamaan, ennen kuin…
- Viimeisenä jännittävä seikkailu muutaman korttelin päässä hotellilta. Auto nosti vihdoin öljyisen keskisormensa pystyyn ja haistatti meille pitkät. Screw you guys, I’m (not) going home. Tutustuttiin paikalliseen tapaan ostaa jäähdytysnestettä, syötiin yksi jäähdyttelyä odotteleva illallinen lähellä olleessa thaikkuravintolassa ja lopulta ajettiin (onneksi alamäkeä) viimeisillä höyryillä parkkitalon turvaan yöksi.
4. päivä / Maanantai, jonka piti olla kotimatkapäivä: yllättävä shoppailupäivä ja Highway 1 alku.
- Auto heti aamusta ihanaan Aldo’s Garageen huoltoon (jos autosi ikinä hajoaa San Franciscossa, vie se tänne näiden maailman mukavimpien kroatilaisten autolääkäreiden hoitoon!) ja kaupungille. Syötiin hyvä aamiainen vastaan tulleessa Lori’s dinerissa (500 Sutter st) (suositus: pannukakut joo, Egg’s Benedict ei) ja ostettiin viidet kengät. Ihan oikeasti. Suositus Conversen kaupalle (838 Market st) ja Westfield Mallille (865 Market st)
- Iltapäivällä lupa poistua kaupungista henkiin herätetyn auton kanssa! Kumit alle ja kohti Highway 1:a ja huikeita maisemia. Ajeltiin auringolaskua vasten Santa Cruziin yöksi.
- Veret seisauttava motellikokemus LiteTorch Innissä. Ei vahvaa suositusta. Hyvä illallinen Hula’s Island Grill and Tiki Room:ssa (221 Cathcart st). Suositus.
5. päivä / Tiistai: Highway 1, Carmel-by-the-sea ja Carmel Valley Ranch
- Mielenkiintoinen yö murhamiehiä odotellen viimeisteltiin sattumalta löytyneessä ihanassa, jo melkein autenttisessa Santa Cruz Dinerissa (909 Ocean st), jossa nautittiin noin 1800 kaloria sisältävä pannariaamiainen. Vahva suositus.
- Surffikaupunki Santa Cruzin pölyt pyyhittiin pikaisesti jaloista ja ajaa posautettiin älyttömään Carmel-by-the-sea kaupunkiin, jossa kannattaa vähän käppäillä pääkatua (6th Avenue) pitkin, mutta lisäksi ajaa autolla “Scenic road” rantaa pitkin. En voi ymmärtää että maailmassa joku rakentaa ihan oikeasti sellaisia Smurffitaloja! (Ks. seuraava postaus, johon säästän kaikki kuvat koska ei kukaan itseään kunnioittava bloggaaja voi tehdä edes näin pitkiä postauksia. Lyhennä jo nainen.)
- Carmelista ajettiin vielä Carmel Valley Ranchille kahville. Ihan kivat maisemat, mutta meidän tollomeininkiin vähän turhan fancy. Jos pelaat Golfia (ja olet varoissasi), tule ehdottomasti tänne!
- Loppupäivä ajettiin ikonista Ykköstä (Highway 1) pitkin kotia kohti. Mielettömät maisemat, merileijonia ja valaita. Erittäin, erittäin vahva suositus. Varaa koko päivä ja pysähtele reilusti kuvia ottamaan! Muista sitten puskapissalla että kaikki muutkin heiluu kamerat kädessä. Ja varmista tuulen suunta. Just sayin.
- Kotiin nukkuvia lapsia ihastelemaan. Siinä ne nyt on.
Nämä jäi näkemättä, vaikka saimme vahvat suositukset:
- Alcatraz: Varmasti hieno kokemus, erityisesti illalla ja hyvän opastuksen kanssa. Lippuja saanee myös kadulta jonottamalla mutta muutamaa viikkoa aikaisemmin netistä saa vähän halvemmalla ja ilman tuskaa. Me priorisoitiin tämä pois.
- Mama’s: Times lehden mukaan “paras aamiainen San Franciscossa”. Ei edes yritetty, koska sijaitsi pahimmalla turistialueella Fisherman’s Wharfilla ja kaikkialle muuallekin oli aina jonoa. Minähän en aamiaistani tuntia odota. Vähän harmittaa, koska pannukakut.
- Cable car: Odotettiin ensin Lombard Streetin kohdalla. Ohi meni kolme kyytiä täynnä kikattavia turisteja. Siirryttiin seuraavalle pysäkille alemmas ja alemmas, kunnes päädyttiin lähtöpaikalle, jossa kuultiin jonon mitta: 1h10min. Hell no. Ei jäänyt kaduttamaan, autolla ja kävellen koettiin samat hienot jyrkät mäet.
- Muir Woods: oltiin paikalla kymmeneltä, lähin parkkipaikka olisi ollut 2-3 kilometriä puiston alusta. Jäi kokematta. Tämä harmittaa kaikista eniten, ja menee listalle “jotain ensi kertaan kato”.
- Japantown: hyvää ruokaa olisi ollut tiedossa, mutta sitä ehdittiin saada muualtakin. Mielenkiintoinen ehdotus eräältä kaverilta, jota olisi voinut kokeilla: Korealaiset BBQ:t, joissa sinä valitset lihat ja grillaat ne itse (esim. Yakini BBQ)
- Clam chowder Bread Bowl: simpukkakeittoa leivän sisällä. Nam.
Muita vinkkejä ja huomioita:
- Hyödynnä hotellin Wi-fi aina kun mahdollista: lataa kartat ja tarvitsemasi tiedot valmiiksi, ota screenshot kännykän ruudusta tärkeimmistä jutuista.
- Lataa ja ota käyttöön Friscossa kehitetty Über tai Lyft. Ihan vain jo kokemuksen takiakin, mutta myös siksi että se on takuuvarma tapa saada taksi sinne missä olet.
- Testaa kaupunkipyöriä, busseja, sporia ja metroja. Kuskit (ja opasteet) on ystävällisiä ja saat säästettyä jalkojasi.
- Ravintoloita kannattaa tsekata etukäteen Yelp:istä ja tehdä niihin varaukset. Useimmat ravintolat on osana Open Table nettivarausjärjestelmää, joka on turistille kätevä.
- Jonottaenkin pääsee aika jouhevasti, mutta parhaisiin ravintoloihin voi olla tunninkin jono.
- Jos mahdollista, älä matkusta viikonloppuna. Kaupunki on tu-ko-ssa ja moni kiva kohde voi jäädä näkemättä silkasta jonotusajan puutteesta.
- Varaa ajomatkoihin ainakin tunti ylimääräistä aikaa, rahaa tullimaksuihin ja navigaattori.
- Kiinnostaviin kohteisiin aina heti aamusta! Kymmeneltä olet jo myöhässä.
- Viinitiloille kannattaa ehdottomasti mennä kaupallisella kyydillä, jotta itse voi keskittyä alkoholiannosten laskemisen sijaan olennaiseen. Tsekkaa esim Beau Wine tours tai googlaa ”wine shuttle Napa / San Francisco”
- Highway 1 on pitkä pätkä vuoristoa ilman palveluja: tsekkaa että mukana on vettä ihmisille ja bensaa autolle. Täällä ei ole suotavaa tarvita huoltsikaa.
- Valaiden bongausohjeita (huom: vain keksitalvella): etsi vaahtopäiden näköisiä, mutta pystympiä ja pidempään kestäviä pyrskähdyksiä. Ne on vesisuihkuja, joiden perässä saattaa jopa vilahtaa pyrstö.
Ei muuta kuin hyvää matkaa, toivottavasti sinulle osuu vähän lämpimämpi keli (ja toimivampi auto)!
JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!! Me juhlitaan Taittingerilla.
P.s. Onneksi olkoon Internet, julkaisen täällä seuraavaksi myös Emilian ohjeet sellaisenaan! Stay tuned.