Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Talon sisustus: kurkistus lastenhuoneisiin

Minulta pyydettiin lasten huoneiden esittelyä. Nauroin ja ajattelin etten todellakaan esittele, koska niitä ei ole mitenkään laitettu. Sitten tajusin että sepä on juuri se esittelyn aihe!

Olen nähkääs tehnyt kaksi isoa linjausta taloon muuttaessamme: en sisusta enkä siivoa lasten huoneita. Ensinnäkin, kummatkin tehtävät ovat mahdottomia, kuten jo vuonna 2016 olen huomannut. Toisekseen, lapset alkavat olla niin isoja että oikeasti haluan heidän jo ottavan itse vastuuta käyttötavaroiden säilyttämisestä fiksusti.

Kolmanneksi ”käyttötavarat” ovat hyvin erilaisia minun mielestä ja lasten mielestä. Kun minä näen kasan ruokakauppakuljetuksen pahvilaatikoita, jotka pitäisi litistää ja viedä pois, Ykkönen näki kaksi nukkekokoista kerrossänkyä. Ne olivat vuoden hänen lattiallaan. Kunnes vaihtuivat nuken rattaisiin – kertaa neljä.

Kun minä näin lehtien välissä tulevia mainoksia, Kakkonen näki julisteen.

Miten sisustat huonetta, jonka oleellisena osana on neljä pahvilaatikkoa tai kauko-ohjattavan auton kuva? Et mitenkään, niin. Hoitakoon sen siis itse. Huoneissa on tarkoituksella kauniit ovet, joilla suljen kaiken niiden takana olevan kauheuden pois omista silmistäni.

Päätöstä ehkä lujitti se hetki kun Insinööri antoi lasten itse päättää minkä väriset pöydät heille tehdään ja Kakkonen valitsi kirkkaan turkoosin. Sitten oli vielä se episodi kun osallistin lapset julisteiden valintaan ja Ykkösen seinälle päätyi vesibongimainos.

Tässä siis suuressa ensiesittelyssä lastemme huoneet! Ensin Ykkösen huone, jossa tärkeimpänä elementtinä on nuket:

Työpöytä on itse tehty Ikea-hack: pöytälevynä on sävyyn vahattua vaneria suoraan rautakaupasta ja jalkoina Ikean laatikosto sekä pukkijalka. Hylly on vanha Lundia, joka siirtyi pois työhuoneesta ja kaappien ovet kummassakin huoneessa myös Ikeasta.

Korkkioviin ajattelin lasten voivan kiinnittää omia julisteitaan, mutta ovi on kyllä niin kovaa kamaa että pitää vielä kokeilla meneekö perinteinen korkkitaulunuppi siitä edes läpi.

Mattoja ei kummallakaan ole, koko talon läpi jatkuva Timberwisen lattia on niin kaunis (ja mukava) ettei ole tarvittu. Sänkyinä on käytettynä ostetut Muuramen Jollat ja verhoina Ikean pimennysverhot. Julisteet Deseniolta (saatu), ja todella ihan ite he ne valitsivat.

Ykkösen huoneessa peilit ja legosäkit etsivät vielä paikkaansa, nukkekamat neiti on itse asettanut leikkeihin sopivilla tavoilla. Sopivia hyllyyn meneviä säilytyslaatikoita löytyi Claes Ohlsonilta.


Kakkosen huone on oikeastaan vain nukkumapaikka. Siinä missä Ykkönen sentään joskus omassaan leikkii kavereiden kanssa (tai lukee kuten ihan naurettavan idyllisesti näissä kuvissa, mikä tuuri!), Kakkonen ei vietä aikaa huoneessaan juuri ollenkaan. Poikkeuksena hetket, jolloin menossa on monen päivän Lego Boost -rakennusurakka. Silloin huoneessa kävely on omien jalkapohjien vastuulla.

Kakkosen huoneessa on paljon enemmän pientä, epämääräistä ja mihinkään kuulumatonta sälää kuin Ykkösellä, mikä varmaan tekeekin huoneesta vähän epäviihtyisän. Tosin hän kirjoitti ahkerasti erilaisia otsikoita koko huoneen täyteen Dymolla kun muutimme taloon: tarroitettuna löytyy ”kauppa leikit”, ”hauskat leikit”, ”brio juna rata” ja ”hatchimalsit ja muut”.

Kakkosen huoneessa minun on vielä joskus pyörrettävä päätökseni ja siivottava se kertaalleen kunnolla. Teen sen heti kun herraa itseään alkaa kiinnostaa tavaroiden järjestely samalla tavalla kuin siskoaan.

Yksi asia, joka meiltä jäi talonrakennuksen aikana budjettisyistä pois oli lastenhuoneiden parvet. Niille on varattu kattorakenteisiin jo kiinnikepaikat, ja portaidenkin paikat on mietitty. Tähän seuraavassa kuvassa näkyvään koloon vaatekaappien päälle saa kummallekin puolelle halutessaan tehtyä aika leveänkin nukkumaparven.


Lapset haikailevat kovasti parviensa perään, mutta emme ehkä ole vieläkään valmiita toteuttamaan niitä. Niistä tulisi kyllä varmaan tosi hienot ja ihan toimivatkin, mutta kyllä ne tuolla tosi ylhäällä nukkuisi. Ehkä en halua vielä ihan näin pieniä kapuamaan pystysuoria tikkaita melkein kolmen metrin korkeuteen?

Luulen että aloitamme irtokalusteilla. Olemme sopineet että se joka suostuu ottamaan Kolmosen huonekaverikseen sitten joskus, saa parven.

Niin, Kolmosellehan ei varsinaisesti ole huonetta talossa. Hupsista.

Alkuun hän saa nukkua meidän makkarissa vieressämme ja myöhemmin siirtynee tuohon yläkerran aulaan nukkumaan. Mutta sitten ensi kesänä pitää jo miettiä miten homma hoidetaan niin ettei valo ja äänet herätä pientä jatkuvasti. Jotenkin näen kuinka ensi kesänä shoppaamme kahta eri parvisänkyä lastenhuoneisiin.

Ja niitä sänkyjä lapset muuten eivät saa ihan itse valita.

Lue myös: 

Eteisen muodonmuutos: Tee-se-itse vaneripenkki (Ikea-hack) ja uudet ovet!

Eteisen kaapin ovet saatu: Doorie

Esittelyssä elämämme ensimmäinen Ikea-hack! Meidän talon Pinterest-osastolla on ollut jo pari vuotta taulu nimeltä “eteinen”, jonka keskiössä on penkki. Sellainen kaunis puinen, jossa olisi paljon tilaa pukea kenkiä ja säilyttääkin niitä. Tilaa on: eteisemme on avara ja siitä aukeaa hienosti näkymä rappusia ylös. Tämä oli muuten sellainen asia, josta olimme aluksi aivan varmoja – toisella tavalla. Että meidän eteinen sitten aukeaa suoraan olohuoneeseen niin että vieraat näkevät suoraan koko talon. Ei ainakaan kellariin eteistä!

Käytännössä rinnetontti pakotti eteisen kellariin ja olen tosi iloinen että niin kävi. Nyt eteinen on sujuva osa autotallia sekä takana häämöttävää kodinhoitohuonetta. Nämä kaikki tilat ovat toisiinsa yhteydessä ovin ja rajua menoa kestävällä betonilattialla. Suomeksi: voimme mellestää kaikkine kurinemme, pyörinemme ja ostoksinemme rauhassa tässä kerroksessa ja vasta kun vaatteet on saatu tapeltua pois päältä nousemme rauhassa kauniiseen olohuonekerrokseen. Menneisyyden minä oli siis tässä asiassa totaalisen väärässä.
ikea-hack: penkki eteiseen

Eteisen penkkinä Ikea-hack: vanerilla päällystetty Bestå

Siitä penkistä siis. Visio oli alusta asti selvä joten pyysimme rappusia toteuttaneen puusepän tarjoamaan myös sen tekemisen. Valitettavasti kustannus karkasi aivan käsistä. Pelkkä penkki olisi maksanut reilusti pari tonnia ja kun budjetti oli jo nelinkertaistunut rappusissa, jätimme sen väliin. Tämä masensi koko eteisen suunnittelun pitkäksi aikaa ja rahapulassamme ostimme vain tilaan Ikean kaapistot ajatuksella että ovet sitten joskus.

Elimme siis tämän näyn kanssa ensimmäisen vuoden ajan:

Eikö ole upeat, autenttiset kuvat! Tässä heti vuosi muutosta saatiin aikaiseksi tehdä eteinen valmiiksi ja voin näyttää kauniimpaa eteistä.

Penkiksi tehtiin hieno Ikea-hack. Ostimme Bestå-sarjan tv-tason ilman ovia (yksi etupaneeli otettiin malliksi), nahkaiset vetimet ja rautakaupasta mittojemme mukaan sahattua 21mm paksua vaneria. Vaneri ruuvattiin koottuun tasoon sisältäpäin. Koko penkki käsiteltiin Osmo Colorilla (sävy koivu) ja alle tilattiin lyhyet jalat jolla penkki saadaan “leijumaan” lähelle seinää lattialistan yläpuolelle. Vetimet kiinni ja se oli siinä! Urakkaan meni kahden reippaan miehen voimin muutama ilta. Kakkonen kokosi tason ja Insinööri ruuvasi vanerin. Kustannus koko penkille taisi olla noin 250€ ja hyvin toimii.

ikea-hack: penkki eteiseen


Ikean PAX x Doorien ovet

Ison eteiskaapiston oviksi valitsimme suomalaisen Doorien ovet, jotka sovimme saavamme maksutta tätä bloginäkyvyyttä vastaan.

Olisimme toki voineet vain ottaa ja ostaa perus kaapinovet Ikeasta, ne olisivat olleet ihan ok. Mutta yksikään Ikean ovista ei miellytä silmääni, ne eivät tule alas asti sokkelia peittäen ja ne ovat sävyiltään hieman eri kuin toivoimme.

Me tiesimme haluavamme jotain klassisen herkkää sävyä, vaaleaa harmaata tai vaaleaa roosaa. Koska eteisen kaapisto on vähän joka suunnasta esillä, oli lisäksi tärkeää saada se “paketoitua” kunnolla, siis laittaa myös sivu- ja yläpeitteet. Tähän kaikkeen löytyi Doorielta suoraan tuotteet valikoimissa ja tykkäsin siitä että värimaailma oli rajattu. Hyviä, kauniita sävyjä oli valittu meille etukäteen. Saimme kotiin muutaman näytepalan, joista valitsimme Cloud-sävyn, sillä Musta ovi -blogissakin nähty ihana Mud oli yllättävän lähellä lattiamme sävyä.

Tilaaminen oli Doorien kautta helppoa. Valitset Ikean ovimallin, mitan ja värin ja tilaat. Jos valmiit tuotteet eivät ole sinulle sopivia, kannattaa kysyä mahdollisuuksia erikoistoimitukseen ottamalla aspaan eli Doorien takaa löytyvään Satuun yhteyttä. Me haaveilimme hetken vaaleasta roosasta (tulossa valikoimaan jatkuvaksi väriksi syksyllä), mutta päädyimme kuitenkin tähän klassikkosävyyn. Cloud on muuten juuri nyt -25% alennuksessa! Tuomme eteiseen väriä vaihtuvilla kasveilla (koska edelliset kuolevat meillä aina alle kuukaudessa. Hortensiat ovat maailman suurin huijaus) ja asetelmilla penkin yläpuolella.


ikea-hack: penkki eteiseen

Jos ihan rehellisiä ollaan, tuomme eteiseen väriä vaatekaaoksella joka tässä erityisesti talvisaikaan oikeasti tulee olemaan. Nyt sen siivoaminen on kuitenkin aika helppoa jo – penkin laatikot auki ja kengät sisään, toiselta puolelta vaatekaappi auki ja vaatteet lasten omiin nauloihin, pipot ja hanskat isoihin vetolaatikoihin. Tilaa on!

Ensimmäisenä asetelmana seinään pääsi viimein edelliskesän jenkkireissulta tuotu taideteos sekä Ikean peili ja pienet kukkahyllyt. Niihin vaihdan ehkä jossain kohtaa jotkut valuvat muratit, nyt siihen iskettiin kiireessä ennen juhlia pienet kasvit Iittalan Kastehelmi tuikkukipoissa – sekin toimii yllättävän kivasti!

ikea-hack: penkki eteiseen


ikea-hack: penkki eteiseen

Doorien ovet vs. Ikean ovet vs. itse tehdyt

Rahapulassamme mietin pitkään miten eteisen ovet ratkaistaan. Otetaanko vain jotkin Ikeasta, tehdäänkö itse vanerista vai tilataanko valmiit? Vaihtoehtoja on nykyään tosi paljon.

Doorien ovet maksavat suunnilleen 165€ per ovi (50x236cm). Vastaavasti esimerkiksi meidän lastenhuoneisiin asennetut Ikean Kirkenes ovet (50x229cm) maksavat 100€ kappale. Hintaero ei siis ole kovin suuri.

Kuten penkistämme näkee, Ikean kaappeihin voi toki myös askarrella itse ovia haluamastaan materiaalista. On kuitenkin merkittävästi isompi vaiva mittailla sopivia saranakohtia, varmistaa millintarkka reuna ja laskea kestääkö oven paksuus sekä mahdollinen maalipinta käyttöä. Valmiit tuotteet ostaessa ovet menevät kerralla suoraan eivätkä vähän sinne päin – kuten tuossa omassa hackissamme hieman kävi (kuulemma johtuu Ikean kaapin vinoudesta, säätövaraa ei Beståssa ole).

Kaiken kaikkiaan olen ihan supertyytyväinen meidän eteiseen. Siitä tuli ihana! Huolimatta siitä että kolme iltaa ennen juhlia itkin supistelevan mahani kanssa että kun en minä saatana osaa tämmöstä sommittelua ja tästäkin tulee ihan paska. No ei tullut.

ikea-hack: penkki eteiseen

Kaikki keittiöstämme!

Oravannahkayhteistyö: olemme saaneet keittiöstä alennusta näkyvyyttä vastaan

blau kokemuksia

Nyt sain niin kauniit kuvat käsiini meidän keittiöstä, että on pakko jakaa ne ja samalla kertoa kaikki keittiöstämme! Kuvat ovat keittiön toteuttajan Blaun omaisuutta, ne on Blaulle kuvannut Mikael Petterson ja stailauksen on tehnyt Minna Jones.

Vaikka tokihan te olisitte uskoneet että meillä näyttää aina tältä:

blau keittiöt

Juu ei näytä. Mutta ei se haittaa! Keittiö on arjen sotkujemmekin keskellä hieno ja mikä tärkeintä, toimiva. Sanon vähintään kerran viikossa ääneen, että olen kyllä kaikista tyytyväisin tähän keittiöön. Joka päivä ajattelen sitä. Seuraavassa kattava analyysi valinnoista ja niiden onnistumisesta!

Keittiön suunnittelu lähti arkkitehtimme (Arkkitehdit Sarapää) kynästä. Even ajatuksena oli mahdollisen kompakti, linjakas ja simppeli ilme, kuitenkin niin että perustoiminnot ovat hyvin käsillä. Siinä onnistuttiin tosi hyvin!

Keittiössä on tilaa riittävästi ja toiminnot on tosi hyvin sijoiteltu: siivotessa pyhä kolminaisuus roskis – hana – astianpesukone on saavutettavissa yhdeltä seisomalta, ja samoin tiskikoneen tyhjennys käy helposti suoraan vieressä oleviin kaappeihin. Ainoa miinus on se ettei meillä ole vielä järkevää paikkaa keittiöpyyhkeelle. se roikkuu nyt uunin kahvassa, josta seuraa aina märkien käsien kurottelua kahden työtason välillä, eli tippoja lattialla.

Suunnitellessa mietittiin kovasti että veden ja lieden pitäisi olla samassa paikassa, ja olisihan siinä puolensa. Vettä tarvitsee kokatessa paljon ja joka kerta kun sitä pitää hakea tai valuttaa tästä kahden työtason väliltä, syntyy sotkua ja tietysti vähän vaaratilanteitakin (kuuma pastavesi + sekoilevat lapset = ei hyvä).

Toisaalta, jos hana olisi saarekkeessa, siinä olisi jatkuvasti sotkut esillä ja tilaa muulle tekemiselle (hengailu, pilkkominen, läksyjen teko, viinilasin kanssa nojailu, yms) jäisi vähemmän. Olen siis tyytyväinen meidän ratkaisuun.

Myös kvartsisen työtason nostaminen ja jatkaminen välitilaksi oli hyvä ratkaisu! Aluksi ajattelin tuleeko siitä turhan massiiivinen mutta päinvastoin: se selkeyttää koko linjaa ja näköjään roiskin melko isolla kädellä ihan päivittäin. Syytäkin suojata koko seinä.

hana valeäiti

Roiskimisesta tuli mieleen, että yksi keittiön parhaita juttuja on Stalan syvä lavuaari, jonka bongasimme poistomyynnistä. Sieltä ei ihan heti kaikki sotkut näy eikä vesi roisku kovin helpolla yli. Paitsi jos minä olen töissä siinä, eh. Tapwellin hanan ulosvedettävä letku on just niin hyvä ja käytännöllinen kuin ajattelinkin!

Astianpesukonetta varten meillä on sähkökäyttöinen hanan sulkija allaskaapin alla. Saamme siis hanan automaattisesti kiinni aina kun kone ei käy, mutta tasolla ei näy mitään isoa mönttiä.

Saarekkeen takana olevat kaapit mietityttivät suunnitteluvaiheessa – ovatko liian hankalat kun edessä on aina tuolit? No, ovat. Mutta koska niitä käytetään vain ehkä kerran viikossa, se on ihan ok. Samoin muutkin hankalat kaapit ovat ihan hyvässä käytössä, niissä kaikissa on jotakin sellaista jota käytetään vain muutamien viikkojen välein. Termarit, uudet talouspaperit, ylimääräiset juomapullot ja juhlatarvikkeet ovat kaikki sellaisia joiden ei tarvitse olla käden ulottuvilla.

Muuten meillä on mahtunut kaikki kamat tosi hyvin näihin kaappeihin mitä on. Keittiöömme tuli Even ideasta se erikoisuus, että yläkaapit ovat paljon normaalia korkeammalla ja lisäksi ne ovat erikoiskorkeat, 122cm. Korkea välitila tuo paljon ilmavuutta keittiöön (eikä päätä lyö aina kaapin reunaan!) ja toisaalta korkealle kattoon ulottuvat kaapit tekevät koko keittiöstä tosi linjakkaan.

Mutta toki ylimmät hyllyt ammottavat pääosin tyhjinä ja korkeat kaapit ovat ongelma, jos pituutta ei ole suotu yhtä paljon kuin meille melkein 180-senttisille. Itsellemme tämä kuitenkin suunniteltiin, joten korkea it is!

Roskiskaappeja suunnittelimme tarkoituksella tosi paljon. Jopa kolme meidän viidestä (altaan puoleisesta) alakaapista on varattu jätteille. Ylimmässä on ergonomisesti eniten käytetyt sekajäte, muovi ja kartonki, sen alapuolella pullot, metallit ja lasit ja vielä näiden vieressä kaikki keittiön siivoustarvikkeet. Tämä viimeinen voidaan myös muuttaa jätekaapiksi (sitten kun biojätettä aletaan kompostoida ja tarvitaan lisää ämpäreitä).

Ainoa miinus on se että roskislaatikkomme ovat vähän liian korkeat. Ne yltävät melkein vetolaatikon yläreunaan, mikä herkästi sotkee koko kaapin jos (kun) roskikset tungetaan ihan täyteen.

blau kokemuksia

Saareke on ollut juuri niin ihana kuin ajattelinkin (fun fact, tuosta linkin takaa löytyvästä jutusta on yli kolme vuotta aikaa. Kuinka kauan tämä projekti on oikein kestänyt??!). Toki se kerää roinaa, mutta ei se mua niin paljon haittaa kuin luulin. Sen ääressä todella tehdään kaikenlaista yhdessä ja erikseen ja se kestää hyvin kolhuja ja tusseja. Pitkään tehty päätös siitä jatkuuko työtaso saarekkeen sivulle vai ei päätyi hyvään – alas asti jatkuva kaunis valkea taso tekee kokonaisuudesta tosi hienon! Lieden paikka saarekkeessa keskellä keittiötä on myös ollut hyvä ratkaisu, ja sisäänrakennettu liesituuletin toimii moitteetta.

Meillä on kaikki kodinkoneet Siemensiltä, koska saimme kerran hyvän vinkin: vaikka koneet voivat näyttää aika samoilta eri valmistajilta, niissä saattaa olla eriväriset tai erityyliset digitaaliset kellot ja valot. Samaa valmistajaa suosimalla saa varmasti yhtenäisen linjan ja usein myös paremman hinnan kun pakettina ostaa. Näihin olemme olleet tyytyväisiä, mikään ei pidä isoa ääntä ja kaikki hoitavat hommansa hyvin.

Mikron ja uunin yhdistelmää mietittiin tosi pitkään. Isona vaikuttimena oli toive saada mahdollisimman vähän kodinkoneita, jotka auttamatta rikkovat kauniiden kaapistojen linjaa. Tässä onnistuttiin tosi hyvin, kaikki näkyvät koneet ovat vain kokin nähtävissä.

Käytännössä mikrouuni-yhdistelmä on ollut tosi jees, kolmea pientä ongelmaa lukuunottamatta: Mikro ei (tietysti) pyöri. Tuntuu että se vaikeuttaa joidenkin ruokien sulattamista. Lisäksi se pelkäämäni ongelma tapahtuu ainakin kerran kuussa: haluaisin mikrottaa jotain samalla kun uuni on päällä. Se ratkeaa yleensä lämmittämällä kamat pannulla, mikä ei ole lainkaan hassumpi juttu sekään. Kolmas ongelma yllätti. Mikro kuumenee tosi kuumaksi uunivastusten kohdalta ja siihen pystyy hyvinkin polttamaan kätensä. Kerran sen tein, kukaan muu ei vielä.

Jos tekisin nyt päätöstä uudestaan, valitsisin silti näin. Sillä jos olisimme halunneet ne erikseen, olisimme ehkä joutuneet luopumaan apteekkarin kaapista joka on ollut aivan sairaan hyvä kuiva-ainekaappina. Jos haluan päätökseni perua, yhdessä yläkaapissa on valmiiksi pienelle mikrolle pistorasia. Ai että kun oltiin fiksuja.

blau keittiöt

Yllättävä positiivinen puoli keittiössä on saarekkeen ja allastason välinen tila, joka jäi melko suureksi. Siinä on lähes puolitoista metriä tilaa, mikä tekee kahdestaan kokkaamisen huomattavasti kivemmaksi, kun kukaan ei törmäile toisen kyynärpäihin ja astianpesukonekin mahtuu vaikka olemaan auki samaan aikaan.

Jääkaapin sijainti on ollut tosi hyvä, sillä se on helposti kaikkien saatavilla ja siitä on mukava nostella tavaroita työtasoille eikä sinne päästäkseen tarvitse väistää vaikka roskista käyttävää kaveria.  Työtason alla sijaitseva pakastin on myös ollut juuri oikea ratkaisu meille – sinne mahtuu kaikki mitä tarvitaan ja siihen on helppo päästä.

Keittiön harmaa sävy on ihana. Kertakaikkiaan. Keittiön toteuttaneen Blaun äiti Pirjo valitsi sitä meille todella pitkään ja arvostan hirveästi sitä paneutumista mitä siihen käytettiin. Väriksi valikoitui Tikkurilan 1951. Sävy vaihtelee makeasti vuodenajan ja kellonajan mukaan! Keskikesän kirkkaassa valossa se oli aivan valkoinen, nyt talven tultua se tummuu jatkuvasti tosi kauniiksi omaksi sävykseen. Puulattia keittiössä on ihana jalkojen alla mutta vähän työläs pitää puhtaana. Annan sen anteeksi.

valeäiti keittiö

Myös Pirjon tuoma vaalea kvartsitaso (Noblesse Supreme White) on ollut hirmu hyvä. Se on raikas ja kirkastava, mutta hyvin armollinen tahroille pienen marmorikuviointinsa kanssa.

Blaun pienet nuppivetimet ovat tosi kauniit mutta pian huomattiin käytössä että jääkaappiin oli pakko vaihtaa isompi nuppi. Avaaminen oli liian vaikeaa pienen kanssa. Iso tosin sulautuu tuohon paljon paremmin kuin ajattelin – minähän sen pienen sinne aluksi väkisin vaadin kun halusin samanlaiset vetimet kaikkiin. Tyhmä minä.

Yläkaapeissa ei vetimiä ole ollenkaan, sillä ne on Pirjon hyvästä ehdotuksesta toteutettu niin että ovilevy tulee hieman runkoa alemmaksi eli kaapit saa alapuolelta helposti auki.

Keittiön suunnittelu oli jälkikäteen ajateltuna aika iso homma, mutta ammattilaisten avulla (kiitos Pirjo Blaulta ja arkkitehti-Eve!) siitä tuli kyllä ihan tosi hyvä. Juuri sellainen kuin me tarvittiin.

Keittiömme spekseinä:

  • Suunnittelu: Eve Sarapää / Arkkitehdit Sarapää (saimme suunnittelutyön ilmaiseksi bloginäkyvyyttä vastaan)
  • Kaapistot, työtasot, vetimet: Blau (saimme alennusta bloginäkyvyyttä vastaan)
  • Hana: Tapwell
  • Kodinkoneet: Siemens
  • Valaisimet: Artek A330S, hopea
  • Lattia: Timberwise Lehtikuusi 185mm lankkuparketti, sävy Nordic
  • Baarituolit: Hay
  • Sotkut: me.

Lue lisää: Keittiön suunnittelu

Kaikki kuvat paitsi 3&4 Blau by Mikael Petterson, stailaus Minna Jones