Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Talon sisustus: kurkistus lastenhuoneisiin

Minulta pyydettiin lasten huoneiden esittelyä. Nauroin ja ajattelin etten todellakaan esittele, koska niitä ei ole mitenkään laitettu. Sitten tajusin että sepä on juuri se esittelyn aihe!

Olen nähkääs tehnyt kaksi isoa linjausta taloon muuttaessamme: en sisusta enkä siivoa lasten huoneita. Ensinnäkin, kummatkin tehtävät ovat mahdottomia, kuten jo vuonna 2016 olen huomannut. Toisekseen, lapset alkavat olla niin isoja että oikeasti haluan heidän jo ottavan itse vastuuta käyttötavaroiden säilyttämisestä fiksusti.

Kolmanneksi ”käyttötavarat” ovat hyvin erilaisia minun mielestä ja lasten mielestä. Kun minä näen kasan ruokakauppakuljetuksen pahvilaatikoita, jotka pitäisi litistää ja viedä pois, Ykkönen näki kaksi nukkekokoista kerrossänkyä. Ne olivat vuoden hänen lattiallaan. Kunnes vaihtuivat nuken rattaisiin – kertaa neljä.

Kun minä näin lehtien välissä tulevia mainoksia, Kakkonen näki julisteen.

Miten sisustat huonetta, jonka oleellisena osana on neljä pahvilaatikkoa tai kauko-ohjattavan auton kuva? Et mitenkään, niin. Hoitakoon sen siis itse. Huoneissa on tarkoituksella kauniit ovet, joilla suljen kaiken niiden takana olevan kauheuden pois omista silmistäni.

Päätöstä ehkä lujitti se hetki kun Insinööri antoi lasten itse päättää minkä väriset pöydät heille tehdään ja Kakkonen valitsi kirkkaan turkoosin. Sitten oli vielä se episodi kun osallistin lapset julisteiden valintaan ja Ykkösen seinälle päätyi vesibongimainos.

Tässä siis suuressa ensiesittelyssä lastemme huoneet! Ensin Ykkösen huone, jossa tärkeimpänä elementtinä on nuket:

Työpöytä on itse tehty Ikea-hack: pöytälevynä on sävyyn vahattua vaneria suoraan rautakaupasta ja jalkoina Ikean laatikosto sekä pukkijalka. Hylly on vanha Lundia, joka siirtyi pois työhuoneesta ja kaappien ovet kummassakin huoneessa myös Ikeasta.

Korkkioviin ajattelin lasten voivan kiinnittää omia julisteitaan, mutta ovi on kyllä niin kovaa kamaa että pitää vielä kokeilla meneekö perinteinen korkkitaulunuppi siitä edes läpi.

Mattoja ei kummallakaan ole, koko talon läpi jatkuva Timberwisen lattia on niin kaunis (ja mukava) ettei ole tarvittu. Sänkyinä on käytettynä ostetut Muuramen Jollat ja verhoina Ikean pimennysverhot. Julisteet Deseniolta (saatu), ja todella ihan ite he ne valitsivat.

Ykkösen huoneessa peilit ja legosäkit etsivät vielä paikkaansa, nukkekamat neiti on itse asettanut leikkeihin sopivilla tavoilla. Sopivia hyllyyn meneviä säilytyslaatikoita löytyi Claes Ohlsonilta.


Kakkosen huone on oikeastaan vain nukkumapaikka. Siinä missä Ykkönen sentään joskus omassaan leikkii kavereiden kanssa (tai lukee kuten ihan naurettavan idyllisesti näissä kuvissa, mikä tuuri!), Kakkonen ei vietä aikaa huoneessaan juuri ollenkaan. Poikkeuksena hetket, jolloin menossa on monen päivän Lego Boost -rakennusurakka. Silloin huoneessa kävely on omien jalkapohjien vastuulla.

Kakkosen huoneessa on paljon enemmän pientä, epämääräistä ja mihinkään kuulumatonta sälää kuin Ykkösellä, mikä varmaan tekeekin huoneesta vähän epäviihtyisän. Tosin hän kirjoitti ahkerasti erilaisia otsikoita koko huoneen täyteen Dymolla kun muutimme taloon: tarroitettuna löytyy ”kauppa leikit”, ”hauskat leikit”, ”brio juna rata” ja ”hatchimalsit ja muut”.

Kakkosen huoneessa minun on vielä joskus pyörrettävä päätökseni ja siivottava se kertaalleen kunnolla. Teen sen heti kun herraa itseään alkaa kiinnostaa tavaroiden järjestely samalla tavalla kuin siskoaan.

Yksi asia, joka meiltä jäi talonrakennuksen aikana budjettisyistä pois oli lastenhuoneiden parvet. Niille on varattu kattorakenteisiin jo kiinnikepaikat, ja portaidenkin paikat on mietitty. Tähän seuraavassa kuvassa näkyvään koloon vaatekaappien päälle saa kummallekin puolelle halutessaan tehtyä aika leveänkin nukkumaparven.


Lapset haikailevat kovasti parviensa perään, mutta emme ehkä ole vieläkään valmiita toteuttamaan niitä. Niistä tulisi kyllä varmaan tosi hienot ja ihan toimivatkin, mutta kyllä ne tuolla tosi ylhäällä nukkuisi. Ehkä en halua vielä ihan näin pieniä kapuamaan pystysuoria tikkaita melkein kolmen metrin korkeuteen?

Luulen että aloitamme irtokalusteilla. Olemme sopineet että se joka suostuu ottamaan Kolmosen huonekaverikseen sitten joskus, saa parven.

Niin, Kolmosellehan ei varsinaisesti ole huonetta talossa. Hupsista.

Alkuun hän saa nukkua meidän makkarissa vieressämme ja myöhemmin siirtynee tuohon yläkerran aulaan nukkumaan. Mutta sitten ensi kesänä pitää jo miettiä miten homma hoidetaan niin ettei valo ja äänet herätä pientä jatkuvasti. Jotenkin näen kuinka ensi kesänä shoppaamme kahta eri parvisänkyä lastenhuoneisiin.

Ja niitä sänkyjä lapset muuten eivät saa ihan itse valita.

Lue myös: 

JAA
8 Comments
  • Noora
    elokuu 7, 2019

    ”Teen sen heti kun herraa itseään alkaa kiinnostaa tavaroiden järjestely samalla tavalla kuin siskoaan.”

    Hah! Ei miespuolisia ala kiinnostaa, ikinä… 😂 Siksi tuun hulluksi näiden kolmen poikalapsen ja miehen kanssa… Toki oon kuullut, että poikkeuksiakin voi olla. Voi niitä onnekkaita! Mutta toisaalta, eipä nää edes halua omia huoneita, kaikki kolme nukkuu taas samassa vaikka kuinka muka laitettiin omat huoneet. Ikää 10, 7 ja 3.

    • Valeäiti
      elokuu 8, 2019

      No ei pidä heti heittää moppia kaivoon, ehkä se ei kuljekaan tisseissä se siivousvimma! 😀 Katsomme kuinka käy kun tämä kasvaa..

      • pilami
        elokuu 8, 2019

        Kaksi poikaa. Eri meno siivouksen ja järjestämisen suhteen. En usko kromosomeihin enkä kasvatukseen näissä asioissa.

        • Valeäiti
          elokuu 8, 2019

          Eli et usko mihinkään-kö? En minäkään! 😀

          • pilami
            elokuu 8, 2019

            Kai tää on kytköksissä monimutkaiseen geenien järjestäytymiseen DNAssa. 🤪 mut joo, en usko että tähän kauheasti voi vanhempi vaikuttaa. Tai sitten annan vain itselleni tässä armoa. 😂 Mutta ihan totta puhuen jo kun mietin tuntemieni ihmisten erilaisia siivouskäsityksiä niin sekin on hirmu mielenkiintoista. Toisen sotkuinen on toisen siisti. Ehkä se on jotenkin kytköksissä lapsuudenperheen siisteysstandardiin. Tai sitten ei.

          • Valeäiti
            elokuu 10, 2019

            Ton lapsuudenkotiteorian ostan täysin! Se on ainakin meillä ja mun sisaruksilla suoraan nähtävissä mitä kotikotona on vaadittu.

          • Noora
            elokuu 9, 2019

            Jep, huumorilla toki tämä. 😉 On näissäkin pojissa lapsikohtaisia eroja, yksi kyllä ehdottaa siivoamista siinä kohtaa, kun pitäisi mennä nukkumaan. Mikä vaan voittaa nukkumisen. Ja mopista nämä joskus jopa tappelee, jostain syystä se on kivaa! Outoa…

          • Valeäiti
            elokuu 10, 2019

            Moppilovers! Erikoinen! 🙂

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.