Tietoa mainostajalle ›

Joulukuu 2017: Yläkerta hahmottuu

Nyt edetään jo niin rytinällä että jännittää. Yhtäkkiä keskustellaan sisäjuttujen asennuksista ja muuttopäivästä on tulossa oikeasti kiinnostava. Enää ei voi ylimalkaisesti heittää että joskus ensi vuonna vaan on oikeasti kelattava milloin se valmistumispäivä ehkä koittaa. Kysyttäessä minä vastaan muuten aina ”heinäkuuhun mennessä” ja Insinööri ”kyllä mä lähtökohtaisesti Vappua ajattelen”. Ehkä on siis turvallisinta sanoa että kohta alkavan talven jälkeen ja juuri ennen seuraavan alkua.

Joulukuussa taloon rakennetaan yläpohja (kuulemma tavalliset ihmiset saattavat kutsua tätä nimellä katto) ja siihen tulee eristeet. Väliseinien runkoja aletaan rakentaa, ja yläkerran muodot hahmottuvat ensimmäistä kertaa. Lasten huoneiden väliseinää muutetaan viime hetkellä ja nyt sinne mahtuu halutessa hienot parvet katon rajaan. Niistä tulee niin hienot! Koko yläkerta on itse asiassa yllättävän hieno ylipäänsä.

Kattoon tehdään myös läpivientejä (kuulemma tarkoittaa että sinne saatiin kaikenmoisia putkia vedettyä) ja seiniin laitetaan toinen kerros villaa sekä hengittävät Intello-kalvot.


Tähän väliin kuvitellaan hetki meidän erästäkin iltaa, jossa testaamme sitä kuuluisaa hengittävää kalvoa kotona. Ensin Insinööri sanoo ”jos tästä ei tule vesi läpi niin sitten ei lähde meidän talostakaan kosteus pois”, varttia myöhemmin minä hyperventiloin ja Insinööri rauhoittelee laittaneensa kalvon väärin päin vahingossa. Lopulta toteamme, että tärkeintä on että ulkoseinät hengittävät nyt vettä pois ja siellä se nyt kuivuu. En ole varma olenko edelleenkään ok tämän kanssa.

Kiiltävistä julkisivun laudoista keskustellaan toimittajan kanssa ja hekin toteavat että huonoa kamaa on. Korjataan. Valittuja seinävessoja metsästetään ympäri pääkaupunkiseutua ja neljä ostetaan hyvään hintaan.

Kaupungin lumiaura kolhaisee katukivetyksiämme. Lapset ovat puolet kuusta sairaana. Auto menee melkein lunastukseen pönttö kyydissään. Pöntöt selviävät ehjinä.

Loppukuusta yläkerran kylppäreitä suunnitellaan tosissaan; pyöritellään tuskaisen paljon mittoja, vessan koteloita, peilejä. Teemme hurjasti päätöksiä ja jopa valitsemme ne pahamaineiset kylppärin laatat. Joulukuussa se keittiökin ihan oikeasti viimeistellään. Päätämme ovien värin, vetimet, välitilat yms. (Ihan kohta kerron keittiöstä lisää!).

Aina välillä puhalluttaa tämä kaikki.

Päätöksiä on edelleen tehtävänä aivan käsittämätön määrä, ja taisteluväsymys alkaa tuntua. Tiuskin että mulle on aivan saatanan sama jotkut pistorasiat, jonka jälkeen vaadin sittenkin osallistua päätöksentekoon. Joskus tuskaa auttaa kun katsoo taaksepäin. Silloin tajuan että olemme jo tehneet aivan valtavan määrän päätöksiä, tosi isoista asioista. Nyt tehtävät päätökset ovat se kuuluisa viimeinen maili, joka on vieläpä aikaisempia helpompi, sillä edelliset päätökset viitoittavat tietä.

Nyt vain tsemp tsemp ja saksalaisia verkkokauppoja koluamaan. Kyllä ne hanat vielä sieltä löytyy.

p.s. Joulukuussakin satoi. Kurahanska ylös jos yllätyit.

JAA
6 Comments
  • Anni
    tammikuu 5, 2018

    Moikka,

    Pakko kysäistä varmuudeksi. Olettehan huomioineet, että integroitu jääkaappi on melkoisen paljon pienempi kuin ei-integroitu. Me ei nimittäin tätä tajuttu, joten muutosta max pari vuotta integroidut jääkaappi ja pakastin menivät vaihtoon. Onneksi vanhoille löytyi ostaja huutonetistä.

    Toivottavasti olitte hoksanneet enkä hämmentänyt pakkaanne lisää 😉

    Jaksaa, jaksaa!

    • Valeäiti
      tammikuu 5, 2018

      Moi, ollaan me sitä vähän ajateltu 🙂

      Meille tulee täyskorkea (integroitu) jääkaappi ja tiskin alle asetettu puolikas integroitu pakastin. Uskon että riittää meille hyvin, nyt meillä on käytössä yksi vehje jossa kummatkin ja riittää. Meillä on jääkaapissa aina muutenkin vain sen viikon safkat eli yleensä aika pienet riittää, juhlatilanteet toki eri. Mutta hyvä pointti ja voi olla että myöhemmin osoittautuu liian pieniksi! Sitten pitää vaan laittaa vaihtoon jos teinit alkaa juoda överi paljon maitoa 😀

      • Laura
        tammikuu 6, 2018

        Meillä on just noin kun te olette Hanne suunnitelleet ja hyvin riittää! Meitä siis viisihenkinen perhe (joskaan tuo vauva ei vielä mitään syö).

        Toki jos hirveästi marjoja/sieniä/ruokaa pakastaa niin pakkanen saattaa tehdä tiukkaa.

        • Valeäiti
          tammikuu 6, 2018

          Lol, ei ole marjoja meillä tulossa mitenkään litroittain 😂 hyvä kuulla että riittää!

          • Lintunen
            tammikuu 7, 2018

            Täyskorkea, mutta ei integroitu jääkaappi ja siellä juurikin ne noin viikon ruuat, riittää hyvin, olis jopa varaa tiivistää. Meillä tosin menee sitä maitoa hätinä litra viikossa. Joo, ihan oikein luit, kakarat ei juo ollenkaan maitoa, sitä tarvitaan miähen kahvin pilaamiseen ja perunamuusiin.

            Täyskorkea kaappipakastin on sitten taas yllättävän täynnä. Yksi laatikko marjoja, yksi perunatuotteita, yksi leipää ja vierasvarapullia, yksi vihanneksia. Muutama rasia valmista ruokaa ja jädeä… Mutta mä siis käytän surutta puolivalmisteita, pakasteperunamuussi on ehkä paras keksintö ikinä.

            Arkkupakastin on kuitenkin yllättävän helppo jemmata, meillä löytyy 100 tai ehkä sittenkin 150 litranen (puolillaan marjoja, joita en tod. ole ite omin pikku kätösin poiminut, mutta syön mielihyvin) teknisestä tilasta, mutta olis mahtunu hyvin myös esim. rappusten alle.

            Noi parvet on ehkä paras idea ikinä! Lattiatila jää vapaaksi leikkiin ja koululaisen huoneeseen mahtuu työpöydän lisäksi vaikka sohva hengailua varten.

            Mä taidan olla vähän hullu, mutta melkeen tekis nyt 8 vuoden jälkeen mieli rakentaa toinen. Nyt on paljon uusia ideoita ja vanhoista virheistä on tullut opittua… Ja tämä nykyinen alkaa vaatia pintojen uusimista, lähinnä lasten makkarit on aikansa eläneet. Ei ihan noudatettu sisustusohjelmien vinkkiä ajattomuudesta 😀 Se söpö muumitapetti ei enää puhuttele pian 8-vuotiasta nuorta miestä 😀

          • Valeäiti
            tammikuu 7, 2018

            Kiitos, mahtavia vinkkejä! Aina tosi hyvä kuulla käytännön kokemuksia! Meilläkin on mielessä arkkupakkanen sitten joskus, kerros alaspäin autotallissa sille on hieno paikka 🙂