Kokemuksia äidinmaidon luovuttamisesta

Kun Kolmonen syntyi, hän ei saanut heti rinnasta otetta eikä imetys lähtenyt käyntiin yhtä sutjakkaasti kuin ennen. Hän sai siksi alkuun sairaalassa luovutettua äidinmaitoa, kunnes jo parin päivän päästä kävinkin maidon hakemisen sijasta viemässä sairaalan maitokaappiin omia ylijäämämaitoja, oman maidon noustua.

äidinmaidon luovuttaminenSilloin tunsin taas piston sydämessä: kun minulta kerran tulee tätä maitoa niin paljon, miksi en luovuta muille vauvoille? Sainhan juuri omallekin vauvalle muiden luovuttamaa! Selvitin asiaa hetken, mutta prosessi tuntui vaikealta eikä mistään saanut oikein tukea. Sitten olikin jo aikaa kulunut niin paljon, etten olisi enää kelvannut luovuttajaksi.

Niinpä nyt neljännellä kerralla päätin selvittää tämän lopullisesti ja kas – ei se niiiin vaikeaa ollutkaan. Nyt olen luovuttanut jo muutaman viikon omia maitoja, joten halusin kirjoittaa tämän kokemukseni ylös jollekin toiselle pohtijalle kannustukseksi. Yleisviestinä on että kokeile! Se voi hyvinkin onnistua sinulta, melko vaivatta jopa!

Miten äidinmaidonluovuttajaksi voi lähteä?

Aloitus oli edelleen minusta vaikeaa. HUSin alueen äidinmaitokeskuksen prosessista on jotenkin aika vähän tietoa saatavilla, kaikki menee puhelimen kautta. Puhelimesta kaikki kuitenkin sitten hyvin lähti liikkeelle ja pumppasin ekat luovutusmaidot jo aloituspuhelun jälkeen. Jokaisella sairaala-alueella on oma prosessinsa ja omat ehdot luovutukseen, tsekkaa omasi! HUSin kaikki viralliset tiedot löytyy tästä.

Eniten mulla oli henkisesti kynnystä uskaltaa lähteä luovuttajaksi. Pelotti, onko luovuttaminen jotenkin vaikeaa tai hankalaa ja mietitytti sotkeeko se oman täydellisesti toimivan maitokoneen. Että kun on juuri saanut alun vaikeudet selvitettyä ja maitoa tulee vauvalle sopivasti niin nytkö lähden sotkemaan sitä jollain pumppauksella? Jännitti herunko kunnolla pumpulle, saanko maitoa kasaan, tuleeko tästä liikaa lisäkuormaa arkeen ja vaikuttaako se kaikki vauvan omaan tarpeeseen jotenkin.

Kaikki on kuitenkin sujunut hyvin ja luovuttamisesta on itse asiassa ollut suihkutissittelijälle etua kun voi ihan luvan kanssa pumpata ylimääräiset pinkeydet pois. Yöllä on ollut mahtavaa kun on voinut imettää kahdesti putkeen samalta puolelta, kerryttäen näin aamuksi toiseen rintaan kamaa.

Ensimmäiset kokemukset maidon luovuttamisesta

Ensimmäinen viikko meni jotenkin hapuillen. Kirjoitin siltä ajalta muistiin näin:

”Stressaan pumppujen pesuja, mietin milloin kannattaa pumpata ja lasken maanisesti millejä. Olen jostain kuullut että olisi minimiraja luovuttamiseen (HUS äidinmaitokeskus luki tekstini etukäteen ja vahvisti että ”päivässä olisi hyvä tulla 2-3dl ylimääräistä maitoa että luovuttamaan kannattaa /voi aloittaa”) joten pelkään etten sittenkään kelpaa. Pumppaan usein kun vauva on rinnalla ja keräilen lisäksi alipainepumpulla sekä maidonkerääjällä kaiken mikä irtoaa. Syön ja juon paljon.

Kaiken jälkeen saamani saldo on minusta aika vaatimaton: saan 250-300ml päivässä talteen. Riittääkö se? Määrä tuntuu vähän lannistavalta. Että pitää miettiä ja ajoittaa asioita, pestä rintoja ja säästellä kaikki maitotipat ja sitten saan häthätää litran viikossa talteen? Sitten muistan miten Kolmonen sai hörppymukistaan muutaman millin maitoa heti salissa. Kyllä litrastakin jo monta vauvaa ruokitaan!

Viikko aloituksesta rinnat on kipeänä mutta toisaalta vauva ei – suihkutissiongelmat on käytännössä hävinneet kun saan pumpata kaiken ekstran aina pois. Imetän usein 2-3 kertaa samalta puolelta vauvan ja ”kerrytän” sillä pumpattavaa toiselle puolelle. Rintojen vihlonta on kuitenkin välillä aika paha, tuntuu kuin “vetäisi tyhjää” ja tajuan pumpanneeni liikaa. Kipu loppuu kun jätän yhden turhan pumppauksen pois ja menen enemmän normaaliin rytmiin.

Sitten tulee se ensimmäinen pelätty soitto Äidinmaitokeskukselta. Onko maitoerä ollut huono? Tässä kohtaa tissit ovat kipeitä, rutiini on vielä hakusessa ja tuntuu että luovuttamani määrät ovat liian pieniä. Huomaan ajattelevani jo ennen vastaamista että jos mun maidot ei oo kelvannu, tämä oli tässä. Tämän parempaan hygieniaan en pysty enkä jaksa.

”Bakteeriviljelmän tulokset olivat puhtaat, tämähän on lähtenyt sulla oikein hyvin käyntiin!”

Ei ole kaukana etten itkisi onnesta! Minä onnistuin! Olen saanut ainakin jotain talteen jonkun toisen vauvalle. Uskomaton kiitollisuus ja onni tulvahtaa minuun ja tajuan että vaikka jaksaisin vain pari viikkoa, olen silti siitä iloinen. Päätän jatkaa, entistä rennommalla otteella.

Ja niin se muuttuu helpommaksi päivä päivältä ja ekan täyden luovutusviikon saldo on kuitenkin peräti kaksi litraa. Tunnen suurta ylpeyttä luovuttaessani purkit kuskille perjantaina.”

äidinmaidon luovuttaminen

Rutiinit äidinmaidon luovutuksessa

Kuinka itse luovuttaminen sitten tehdään ja onko se vaikeaa? Alun jälkeen sujuu tämä sujuu jo aika rutiinilla ja olen huomannut, ettei tähän hirveästi ekstra aikaa tai duunia mene. Pyrinkin toki siihen, etten hirveästi tekisi ylimääräistä “työtä” vain tätä varten, vaan otan talteen maitoja silloin kun se ikään kuin itsestään tulee. Ajattelen että tulee mitä tulee, jokainen tippa lasketaan! Ja jos tavoittelisin enempää, tästä tulisi liian iso homma enkä ehkä jaksaisi. (Silti toki stressaan niitä määriä vähän mutta ihan kivasti niitä näemmä näinkin tulee)

Nyt takana on viitisen viikkoa luovuttamista ja rinnat ovat selvästi tottuneet tähän. Kun joudun välillä olemaan pari vuorokautta luovuttamatta (särkylääkkeen tai sammaksen takia), maitoa tulee yhtäkkiä taas vauvan tarpeisiin nähden liikaa. Tuotantoni seuraa kysyntää, oli tilaajana vauva tai HUS!

Pumppaan luovutusmaitoja yleensä vain paristi päivässä: aamulla kerran heti yön jälkeen, ja ehkä uudemman kerran vielä aamupäivällä. Illalla viimeiseksi saatan myös kerätä yötä vasten ylimääräiset pois. Päivisin annan homman olla ja keskityn vauvan tarpeiden mukaisesti syöttämään. Yöllä en todellakaan keräile mitään muuta kuin uniminuutteja!

Pidän myös välillä vapaapäiviä, jolloin en ajattele koko asiaa enkä pumppaa mitään tai korkeintaan oman vauvan käyttöön vähemmällä stressillä. Näitä tulee myös luonnostaan jos joutuu esim syömään särkylääkettä, jonka jälkeen on hetki luovutuskielto (tämän hetken pituus riippuu taas sairaala-alueesta, tsekkaa oma)

HUSin ohjeissa tarvikkeiden sterilointi kerran päivässä riittää, joten pesurutiinikin on aika helppo. Mulla on käytössä Elvien sähköinen pumppu (*osa kaupallista yhteistyötä Wauvakaupan kanssa) jossa tuli mukana kahdet osat, eli saan yhdellä pesulla kahden pumppauksen kamat eikä ole kiire aina pestä välissä. Lisäksi käytössäni on saman merkin tehokas alipainepumppu. Useimmiten pumppaan aamulla sähköpumpulla heti kaiken mitä irti lähtee siitä rinnasta, joka ei imettänyt kahta viimeistä yön syöttöä.

äidinmaidon luovuttaminen

Myöhemmin päivällä saatan kerätä vain alipainepumpulla “turhat pois” tai sitten vielä kerran sähköpumpulla. Jokaisen maitoerän kylmetän nopeasti juoksevan veden alla ja nostan jääkaappiin erikseen jäähtymään. Illalla keräilen kaikki päivän saldot siihen samaan ÄM-keskukselta saamaani rasiaan, laitan sen pakkaseen ja pesen sekä steriloin kaikki pumppujen osat.

Näin ollaan taas aamulla valmiit keräilemään. Ennen jokaista keräämistä pesen ensin kädet huolella saippuan kanssa, sitten samalla pesulla rinnat lämpimän veden kanssa, pyyhin kädet ja rinnat puhtaaseen talouspaperiin ja desinfioin kädet. Tähän kaikkeen menee ehkä minuutti ylimääräistä aikaa, joten yleensä keräily imetyksen yhteydessä on tosi helppoa, erityisesti kun tuo Elvien pumppu on sellainen handsfree malli joka vain laitetaan rintsikoihin tekemään työtään.

Joka perjantai, ellen erikseen ilmoita, keräämäni maidot haetaan kotoa. Ja joka perjantai minä olen tosi tyytyväinen itseeni. Että sain tämän sittenkin tehtyä! Aion jatkaa niin kauan kuin tämä tuntuu näin helpolta, toivottavasti sen muutaman kuukautta mitä luovuttaa saa.

Kannattaako lähteä äidinmaidon luovuttajaksi?

Kannattaa, jos yhtään sitä mietit. Se on ihana teko, josta kiittää todella moni pieni vauva ja heidän vanhempansa. Äidinmaito on luonnon optimoimaa ravintoa, joka erityisesti tosi pienille tai sairastaville vauvoille on aivan upeaa nektariinia. Jos sulta sitä tulee yli omiin tarpeisiin eikä oma vauva millään ehdi kaikkea syödä, kokeile ihmeessä! Äidinmaidostahan maksetaan myös korvaus (vaihtelee taas alueittain, HUS nyt 17€/l) joten siitä saa hyvän mielen lisäksi ihan rahaakin.

Suosittelen ainakin ottamaan yhteyttä oman alueen äidinmaitokeskukseen ja kyselemään miten homma menee. Kyseleminen ei kirjaimellisesti maksa mitään mutta luovuttamasi maito voi olla erittäin tärkeää jollekin pienelle ihmiselle joskus. Erityinen pula HUSin alueella on alle 3 viikon ikäisten vauvojen äitien luovuttamasta maidosta, joten jos olet vielä odottamassa lasta ja arvelet vaikkapa kokemuksesta että maitoa tulee riittämiin, nyt on hyvä hetki selvittää nämä asiat!

Ja hei jos sullakin on hyviä kokemuksia luovuttamisesta niin jätä ihmeessä kommentti alle, kannustetaan lisää!

Ensimmäiset kaksi kuvaa: Susanna Hynynen

10 Kommentit

  • Vh

    Oma kokemukseni on luovutetun maidon saantipuolella. ”Virallista” luovutusmaitoa saatiin kaksosille laitoksella. Lisäksi saatiin erikoisia reittejä lisämaitoa: Tutun tutulta pakastimeen kertynyttä kylmälaukullinen (!) ja sitten vielä naapurista ystävältä pari desiä päivässä monen kuukauden ajan. Stressasin kovasti, kun laitokselta asti oma maito ei riittänyt, eikä voimia lisämaidon kokonaan purkamiseen ollut. Se että saimme luovutusmaitoa oli ihana ja tärkeä juttu! Kiitos sinulle, että luovutat!

  • JH

    Mä luovutin lopulta n.5kk (koska huutava pula ja hyvä tuotanto). Se tunne kun ”maitoauto” kävi kerran viikossa ovella ja sai ylpeänä antaa kylmälaukullisen maitoa hyvään tarkoitukseen kyllä tuntui syvällä sydämessä. Juurikin alun selvittelyiden jälkeen homma ei ollu yhtään vaikeaa ja 5kk aikana ehti tienata kyllä hyvän potin! Vaikka rahaakin tärkeämpi oli kyllä se tunne, oma vauva kasvoi ja voi hyvin mun maidolla ja pystyi mahdollistamaan tuon saman kasvun ihmeen jollekin toiselle pienelle ihmistaimelle. 🙂 Lisäksi meillä maitokeskuksen tyypit oli ihan täyttä kultaa (K-s ks) ja työntekijöiden kans vaihdettii kuulumiset ja tyhjien pullojen mukana tuli aina kivoja terkkuja (ja herkkuja). 😊

  • Naku

    Ihanaa että kirjoitat tästä! Olen ollut sekä saaja- että luovuttajapuolella. Kannustan myös kokeilemaan. Oli tosi iso juttu, kun jouduin olemaan aluksi erossa vauvasta enkä voinut vielä antaa omia maitoja, mutta mulle kerrottiin että alle 1,5-kiloinen keskonen sai luovutettua maitoa. Näitä ensimmäisten viikkojen supermaitoja annetaan erityisesti just pienimmille keskosille, koska määrät on niin minimaalisia ja jokainen imeytyvä tippa merkitsee.

    Pesut ja pumppausrutiinit syntyi ainakin mulla helposti kun ryhdyin itse luovuttajaksi. Pumppasin keskoselle joka tapauksessa, joten ei ollut iso homma laittaa osa eri rasiaan. Parin kuukauden luovutusurakan aikana 1-2 erää hylättiin.

    Ekstrakannustus vielä kaikille, joiden vauva on syntynyt ennenaikaisen: jos pumppaat joka tapauksessa, maitoa tulee hyvin eikä lääkitys estä luovuttamista, kannattaa selvittää mahdollisuutta ryhtyä luovuttajaksi. Kaikista maidoista keskosäitien ternimaito on sitä rikkainta, näin mulle kerrottiin.

  • Minna

    Minäkin ryhdyin helmikuussa syntyneen kolmannen lapseni kohdalla luovuttajaksi ja hyvin kuvasit tässä tekstissä niitä mietteitä, joita minullakin alussa oli. Minäkin stressasin aika paljon määristä ja minua mietitytti jostain syystä hirveästi, paljonkohan muut luovuttajat keräävät maitoa. Oli kiva kun avasit tässä tekstissä kaiken muun mielenkiintoisen lisäksi omia maitomääriäsi ja ajattelin kirjoittaa tähän myös omistani hieman tarkemmin, jos lukijoiden joukossa on kaltaiseni näistä kiinnostunut luovuttaja. 🙂

    Aloitin luovuttamisen melko pian vauvan syntymän jälkeen. Ensimmäiset maidot taisin kerätä vauvan ollessa vain kolme vuorokautta vanha. Koska maito oli vasta noussut, maitomäärät eivät vielä olleet huimia. Pumppasin 3-4 kertaa päivässä ja keräsin noin 60-80ml kerta-annoksia, aamuisin ehkä vähän isompia annoksia. Päivässä tämä teki siis jotain 180-320ml välillä. Vaikka äidinmaitokeskuksesta oli minullekin kerrottu, että 2-3 dl maitoa päivässä riittää luovutukseen, pohdin kuitenkin koko ajan, että olenkohan ollenkaan tarpeellinen luovuttaja, kun kerään ”vain” minimimäärää. (Tässä kohtaa viittaan blogikirjoituksen loistavaan havaintoon siitä, mikä määrä vastasyntyneen vatsan täyttää, ja totean, että 2-3 dl ruokkii monen monta pikkuvatsaa. Minimimäärä ei ole ”vain”.) Kun vauva alkoi kasvaa, myös maitomäärä kasvoi ihan itsestään. Yhtäkkiä huomasin, että kerta-annos oli kasvanut 150-200ml, jolloin 3-4 pumppauskerralla sain kerättyä 450-800ml päivässä. Jätinkin tässä vaiheessa neljännen pumppauskerran oikeastaan kokonaan pois, kun sille ei tuntunut muutoinkaan enää vauvan hereilläoloajan kasvaessa löytyvän sopivaa aikaa. Tällä hetkellä pumppaan kolmella pumppauskerralla keskimäärin noin 600ml päivässä. Työmäärä, jonka se vaatii, on todella vähäinen. Joten minäkin suosittelen lämpimästi kokeilemaan luovuttamista. Se on tehty äidinmaitokeskuksen puolesta todella helpoksi, maitomäärät kasvavat itsestään kysynnän kasvaessa ja se on varsin mukava tapa auttaa. 🙂

  • Niina

    Hei, Flamingo spa how to-postaus kiinnostaa ehdottomasti! 🙂

  • Staika

    Luovutin esikoisen vauva-aikana 12 vuotta sitten. Silloin se oli paljon työläämpää. Kaikki tarvikkeet piti pestä ja desinfioida jokaisen pumppauksen jälkeen. Lisäksi minulla oli käsikäyttöinen pumppu. Aivan mieletön työ. Automaattipumppu helpottaa tuota kyllä huomattavasti! Kaiken kaikkiaan oli silti positiivinen kokemus.

  • Tintti

    Oi, ihan odotin tätä kirjoitusta päästäkseni sanomaan tämän kaikille äidinmaidonluovuttajille: VALTAVAN SUURI KIITOS. Teette tärkeää työtä. ❤️

    Pienokaiseni oli syntymänsä jälkeen saajapuolella. Hän oli synnyttyään heikkovointinen ja päätyi kuudeksi päiväksi lasten teho- ja valvontaosastolle. Verensokerin heittelyn vuoksi hän tarvitsi säännöllisesti tietyn määrän ruokaa ja ennen kuin oma maidontuotantoni lähti käyntiin, häntä ruokittiin luovutetulla maidolla.

    Muistan varmaan ikuisesti sen, miltä tuntuu maata kaiken maailman piuhoja täynnä olevan vastasyntyneen kanssa sairaalan pedillä ja syöttää häntä nenämahaletkuun asennetulla ruiskulla. Kaiken sen järjettömän huolen keskellä tunsin kaikesta huolimatta kiitollisuutta siitä, että hän on hyvässä hoidossa sekä siitä, että jossain tuolla on kullanarvoisia äitejä, joiden maidolla voin syöttää pienokaistani silloinkin, kun kaikki ei mennytkään synnytyksen jälkeen hyvin.

    En muista tarkkoja määriä, mitä täysiaikaiselle, vastasyntyneelle lapselleni kerralla annettiin, mutta muistelen, että määrä kasvoi pikku hiljaa noin 20 millistä 50 milliin. Siksi tahdon sanoa jokaiselle äidinluovuttajalle, joka miettii, onko parilla desillä väliä, että kyllä on! Parista desistä saa jo kymmenen ruoka-annosta ja voisin kuvitella, että keskosille annettavat annokset ovat vielä pienempiä.

    Vielä kerran kiitos kaikille äidinmaidonluovuttajille. Olitte osaltanne edistämässä sitä, että hankalan alun kohdannut tyttöni on nykyisin terve ja iloinen viisi kuukautta vanha touhottaja.

    • Eepu

      Meillä pikkukeskosen (996g) kanssa aloiteltiin maidot 1ml annoksilla

  • Maikki

    Ihana ja tärkeä postaus! Esikoisen kanssa en osannut ryhtyä luovuttajaksi, vaikka maitoa tuli reilusti enemmän kuin pikkuisemme pystyi syömään. Jotenkin koin luovuttamisen liian vaikeaksi… Nyt toista lasta odottaessani olen päättänyt ryhtyä luovuttamaan maitoa, koska näytän kuuluvan ”suihkutissi” sakkiin, joka tuottaa maitoa reilusti enemmän kuin oma lapseni tarvitsee… Valtava kiitos rohkaisusta!

  • Paluuviite: Vauvan kuulumiset 2kk: ristiäiset ja jättikasvu - Valeäiti

Tämän viestin kommentit on suljettu.