Mitä Kolmoselle kuuluu? Terkut melkein 1v2kk taaperolta!

Kolmoselle kuuluu kuulkaa todella hyvää. Hän on aivan valloittava pieni neitonen, edelleen.

Uskon että teillä on häntä ikävä (ainakin hänellä teitä mikäli on uskominen sitä miten paljon se yrittää aina naamaansa jokaiseen kuvaani tunkea) joten kerron hiukan minkälainen hän nyt on.

Kun yritän miettiä miten tätä ihanaa taaperoa kuvailisi, en osaa päättää mitä kaikkea pitäisi kertoa. Ajatellessani tuota juuri nukkumaan käynyttä pientä sametti-ihoa, nousee ajatuksiin heti ensimmäisenä hänen utelias, vähän viekaskin hymynsä kun hän näkee jotain siistiä mikä on saatava ja mikä on todennäköisesti vähän kiellettyä.

Pallot, kukat, kengät, smoothiet ja patukat, veitset, sakset, avaimet, lompakot ja kaukosäätimet lienevät tämän listan kärjessä.

Hän näkee asian, hihkaisee, juoksee (tämä juoksee! En muista edellisten juosseen näin aikaisin) sitä kohti ja kikattaa jos estelen hymyillen. Itkee selkä kaaressa, jos estän tosissani. Pientä, suloista ja vielä niin haaleaa tahtoa. Kolmonen on toistaiseksi super joustava luonteeltaan. Se luovuttaa kiukkunsa nopeasti ja jaksaa odottaa asioita hienosti.

Paitsi jos kyseinen asia on juusto. SITÄ ON SAATAVA HETI.

Tähän voisi tietysti myös kommentoida siitä kuinka hän kellontarkasti kolmesti päivässä alkaa repiä paitaani.

Se tissi / juusto haetaan sitten vaikka itse jos ei muuten saa. Kolmonen kiipeää mihin vain, ujuttaa itsensä valjaista ulos ja ylös ja löytyy joka päivä monen eri tuolin päältä. Aika silmä tarkkana saa olla tämän vipeltäjän kanssa! Tosin, yleensä ennen jotain liikunnallista urotekoa hän katsoo minua. Suorastaan kuulen sen kun Kolmonen aikoo tehdä jotain vaarallista. Se pysähtyy, katsoo minua, ja tiedän jo – portti on jäänyt auki tai tuoli vahtimatta.

Sama toistuu kun jotain väärää menee suuhun. Kun kysyn laitoitko jotain suuhun se hymyilee onnessaan ja näyttää. Ottaa pois sitten kun pyytää.

Elämme sitä uskomatonta vaihetta jossa lapsi on niin iloinen ymmärtäessään ohjeita, että se tottelee niitä! ”Hae tuolta kirja ja tuo minulle niin luetaan yhdessä”; ”Vie tämä isille”; ”Laita sukka jalkaan” toimivat kaikki.

Sukka ei kyllä vielä mene jalkaan, toisin kuin kaikki taloutemme kengät koosta riippumatta.

Vaikka menoa ja vauhtia löytyy jaloista paljon, tyyppi on muuten aika tyyni. Hän leikkii rauhallisesti itsekseen joskus pitkiäkin aikoja, jaksaa odottaa rattaissa tai autossa jos on jotain katseltavaa ja ottaa todella iisisti pienet kolhut. Aika kovaakin saa itse asiassa pää paukahtaa ennen kuin itketään, ja sekin menee nopeasti ohi.

Mutta on se silti sen ikäinen ettei meitä hetkeen ravintoloissa näy. Morjens vaan sekoiluikä, nähdään uhmaiän tuolla puolen.

Kolmonen syö pääsääntöisesti ok, mutta on tässä huonojakin päiviä paljon takana. Kaiken se melkein syö itse sormiruokaillen, haarukalla tai lusikalla mutta aina ei oikein uppoa. Hampaat, vaihe, vauvat, tiedättehän. Parhaat ruoat tällä hetkellä: Riisi, tomaatti, juusto, spagetti piiiiitkänä, omena, kaikki mitä voi pussista imeä ja tietty ne Onni-puurot.

Ja hei! Tyyppi nukkuu! Aamulla puoli tuntia, lounasaikaan 1,5h ja yöllä 12h. AMAZING.

En mä tiedä. Ei tämmöstä tyyppiä voi sanallisesti kuvata, kaikki jää ihan ontoksi. Hän on liian mahtava.

Hän hihkuu pallon perässä, touhuaa niin kovin touhukkaasti kaikkea, yrittää pomppia vaikka jalat ei nouse (ja päätyy siksi koomisesti kävelemään kyykyssä), puhuu ihan hirveästi mutta lähinnä sellaista mitä emme ihan vielä ymmärrä (paitsi ”vauva”!) ja rakastaa kaikkia ja kaikkea. Hän halaa, pussaa, etsii napaa itseltään ja muilta ja ratsastaa meidän päällämme kivuliaasti jos erehdymme lattialle makaamaan. Riehuu kun näkee lakanan, nostaa olkapäät korviin toisten perässä ja tarjoaa nyrkin ”BOOM” liikkeeseen.

Hän potkii palloja, kantaa jättimäisiä koripalloja, kävelee rehvakkaasti ovesta ulos ja kadulle ja varmaan Tampereelle asti jos joku ei estä, kuopii lapiolla mitä vain ja syö enää vain vähän soraa. Tykkää kaikista kulkupeleistä ja kipuaakapuaa kaikkien keinujen ja potkuautojen päälle.

On niin käsittämättömän, pakahduttavan, kaiken peittävän ja murheet korjaavan rakas että olen joka päivä vain niin kiitollinen että uskalsimme toivoa ja saimme kaiken. Hänet.

10 Kommentit

  • Stiina

    Ihana teksti <3 ihanaa, että uskalsitte. Ihanaa, että näitä positiivisiakin juttuja löytyy vauvoista, kun monesti keskitytään niihin raskaisiin puoliin. Niillekin on paikkansa, mutta on näille ihanille asioillekin.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Kumpiakin on varmasti tulossa täälläkin ?❤️

  • Staika

    ♥️ Tuo on ihan paras ikä ♥️

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Niin on ?

  • Taija

    Kengät, kaukosäätimet ja kännykät meidän 1v 2 kk taaperon kolmen kärki! Ja avaimet!

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Avaimet! Todellakin unohtui listasta!

  • Hanna

    Sun aivopesu on tehonnut, meilläkin on haaveissa kolmas iltatähti ? Saa nähdä toteutuuko haave ja on yllättävää, kuinka paljon sitä kuitenkin pelkää että onnistuisi työn ja kahden muun lapsen osalta (lähteekö unelmien työ alta ja miten vanhemmat lapset suhtautuisivat tulokkaaseen).

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Eikäääääh!! ❤️❤️❤️ Toivon niin että tärppää!

  • Jenni

    Miten ihanasti kuvailtu! ”Pientä, suloista ja vielä niin haaleaa tahtoa” ? meillä kolmonen 2 v 4 kk ja edelleen ihan parhaassa iässä. Tahto ei oo enää niin suloista, mut joka ikinen päivä sama tunne, että voi kun me uskallettiin, toivottiin ja saatiin vielä hänet?

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Haalea saa enemmän värejä joka päivä 😀

Tämän viestin kommentit on suljettu.