Noin viisi vinkkiä aurinkolomaan

Aurinko on ehkä enää vain hiljaa hilseilevä muisto valkealla olkapäällä, mutta tässä kuvia katsellessa tuli taas mieleen pari knoppia lapsiperhematkailuun. Valeäidin vinkit, osa ”Kanaria”, olkaa hyvä!

1. Anna Kanarialle mahdollisuus.

Kanaria oli kohteena juuri niin hyvä, kuin mitä sinne matkustavien lapsiperheiden määräkin kertoo: helppoa ja tuttua, pieni aikaero, kohtuullinen lentomatka ja juuri sopivan lämmin ilman pelkoa liiasta kuumuudesta. Kohteessa jaksaa tehdäkin jotain, kun kuumuus ei läkähdytä lapsia, ja rintarepun käyttökin on mukavampaa kun lämpöpatteri ei aiheuta molemminpuolista kuivumista. Ennen matkaa haikailin Aasiaan, mutta jo heti perillä olin tyytyväinen tähän ”lasten Thaimaahan”. On se vaan helpompaa, tälläiselle mukavuudenhaluiselle kermaperseelle ainakin. Meidän valintamme oli suositusten perusteella Costa Meloneras, hotelli Lopesan Baobab. (Mutta jos olet minua reippaampi ja Thaikut kiinnostaa kohteena, kannattaa katsastaa Lähiömutsin erittäin onnistunut turnee ja siitä kertovat erinomaisen informatiiviset matkakertomukset)

2. Panosta pakettiin.
”Ja sitten lähempänä lentokenttää kerron vielä, miten siellä lentokentällä piti toimia”
. Okei, bussimatkoilla on syytä pitää korvat kiinni ja kuvitella olevansa jossain muualla kuin Turre Tours:in lomakuljetuksessa. On vähän karmaisevaa, kun bussin muilla matkustajilla on jo valmiiksi Gran Canaria t-paidat ja ne toteaa kaikkitietävästi että ”tossa on se hyvä ravintola, jossa oltiin kerran”, ja vielä kamalampaa, kun opas kehoittaa tulemaan seuraavana päivänä klo 11 Ravintola Apilaniittyyn infotilaisuuteen.

Kun nämä kaikki unohtaa, voi nauttia pakettimatkan eduista: valmiiksi varatuista lentokenttäkuljetuksista, jonkun muun vastuulle jäävästä lentoyhteydestä ja koko matkan peruutusoikeudesta. Kun on tottunut varaamaan kaikki omien reissujensa matkustusvälineet ja yöpymispaikat, opetellut väistämään huijareita ja kulkemaan reppu selässä vielä pari korttelia halvemman hinnan toivossa, on aika järkyttävää helpottavaa huomata, että matkustamisen järkkääminenhän on itseasiassa vielä jonkun työtä. Lasten kanssa matkustaessa koko saakelin elämä on minun työtäni, joten oli aika siistiä antaa jonkun muun hoitaa se matkailuosuus. Sen kuin tuijotat ikkunasta ulos ja mietit GT:tä, etkä sitä, missä kohtaa pitää huutaa kuskille jotain ja toivoa, että pysähtyy kilometrin säteellä hotellistaan. (Meidän matka varattiin Tjäreborgilta, ei moitteen sanaa).

3. Satsaa hotelliin.
Jos ajatuksissa on tonnin lennot thaikkuihin ja kohtuullinen majoitus ötököiden keskellä, suosittelen miettimään vaihtoehtoa halvempi lento lähemmäksi ja sikahyvä hotelli. Me mentiin ehkä vähän överiksi tossa omassa valinnassamme, mutta kertaakaan en kyllä katunut. Vähemmälläkin pärjäisi, se on varmaa. Mutta ihan suunnatonta iloa siitä sai, että omasta hotellista löytyi kokonainen allasalue lapsiperheille sisäleikkitiloineen, vesiliukumäkineen, ohjattuine toimintoineen jne. jne. Ja että tämän alueen lisäksi oli vielä monen monta muutakin lapsille sopivaa allasaluetta, joissa oli loiva ”hiekkaranta” ja aurinkotuolit heti vieressä. Eipä tullut rantaa ikävä, vaikka olisikin ollut meduusoista vapaa.

4. Mieti, tarvitsetko rattaita.
Niin, mehän siis unohdettiin omamme kotiin. Klassikko. Mutta hyvä niin! Matkatessa niistä olisi ollut vain haittaa roudausteknisesti, kentillä pärjättiin oikein hyvin kombolla rintareppu + valjasreppu (joka on hyvä lähinnä henkisenä vakuutuksena, ei me sitä koirana kyllä yhtään talutettu). Lisäksi lapset matkusti satunnaisesti kenttien lainarattailla (Helsinki) ja laukkukärryjen päällä (turvallista, yes sir.) Vaikka meidänkin rattaat on älyhelpot kasata ja koota, olisi niiden kanssa sumpliminen ollut aina se ylimääräinen ”äh” kaiken muun tavararoudauksen keskellä. Kohteessa vuokrattiin hotellista 35€:lla rattaat viikoksi ja niillä olikin hyvä rymytä ja kuljettaa kamoja, sekä satunnaisesti lapsia, huoneesta altaalle. Monessa kohteessa rattaat ei edes ole paras kuljetusmetodi hiekkarantojen tai vaikeiden jalankulkuolosuhteiden vuoksi. Niinpä rintareput menee suosittelulistan kärkeen, ota oma mukaan ja lainaa kaverilta yksi ylimääräinen hiki-, pissa- tai pukluvahinkojen varalta. Ja tarkista saisiko hotellista vuokrattua rattaita. Muutenkin olen edelleen sitä mieltä, että jokaisen perheen ei ehkä tarvitsi ostaa omia matkarattaita kun niiden tarve on niin harvoin. Lainaaminen kunniaan! Omamme ovat olleet tosin tiuhassa käytössä ihan normirattainakin, joten annan itselleni niiden ostamisen anteeksi. Olen muuten hirveän hyvä antamaan itselleni kaikkea anteeksi, suosittelen sitäkin!

5. Pakkaa mukaan pesuaineet: tiski- ja pyykinpesuainetta pienissä pulloissa, sappisaippua ja pieni pesusieni.
Kun mukana on itsenäisesti ”syövä” vähän yli yksivuotias ja vaipoista kuivaksi opetteleva kaksivuotias, ei ole toivoakaan pakata riittävästi vaihtovaatteita mukaan. Niinpä matkallakin kannattaa nyrkkipyykätä ahkerasti, ja tuttipulloja, nokkamukeja ja ruokalappujakin on varmaan syytä välillä tiskata.

+1. Pakkaa mukaan myös oleelliset lelut

1. Jotain ruokapöytään pahinta nälkää taittamaan (kirja kummallekin), 2. jotain lennoille (rauhoittavia no se iPad) ja 3. jotain altaalle (puhallettavia uimaleluja, ehkä yksi lapio). Koska niillä kaikilla muillla lapsilla kuitenkin jotain on, ja on tosi harmillista ostaa lisää krääsää ulkomailta kun kotonakin löytyy riittävästi kaatopaikan täytettä.

+2. Puolihoito oli kiva – ja edullinen!

Yksi tai kaksi päivän aterioista on kiva olla tiedossa jo etukäteen. Onhan ravintolan etsimisessä ja ruoan odottamisessa nälkäisenä toki hohtonsa, mutta kyllä valmis pöytävaraus ja nopeasti naaman eteen toimitettu murkina puolustaa aina paikkaansa. Meillä oli lounaat omatoimiset ja muut valmiina hotellin buffasta, toimi oikein hyvin. Näin voitiin miettiä omia aikatauluja joustavasti, mutta silti säilyttää vähän sitä lapsille tärkeää rutiiniakin. Lisäksi rahaa tuli ehkä jopa säästettyä: puolihoito (aamiainen ja illallinen ilman juomia) koko viikolta maksoi 94€/hlö, eli noin 8€ per ruokailu (Kakkonen oli aina ilmainen), lounailla rahaa paloi usein reilusti yli kympin nassua kohti.

Ei muuta kuin matkaa varailemaan ja UV-vaatteita shoppailemaan!