Pientä helpotusta luvassa jo – raskausviikko 11

Raskausviikko 11

Hetkinen, jos en ihan väärässä ole, se pahin ruoan tekemä tukkoisuus on ehkä hieman lievenemässä? Voin välillä syödä melkein jo puolet normaalista annoskoostani, tämähän on ihanaa! Ehkä voin vielä joku päivä mennä ravintolaankin!

Huomaan myös, että oloni on aamusta noin yhteentoista asti niin hyvä, että voisin harkita jotakin liikuntaa. Käyn ensimmäistä kertaa viikkoihin kävelyllä ja olen itkeä onnesta kun se sujuu. Jaksan tehdä pari kyykkyä sen jälkeenkin! Tästä viikosta alkaen saan taas pienen määrän liikuntaa arkeeni ja se on kyllä sellainen pelastus mielelleni että oksat pois.

Joskus turvottaa enemmän, joskus vähemmän 😀

Tällä viikolla pääsen jopa pienelle juoksulenkille ensimmäistä kertaa viikkoihin. Olen niin iloinen että se onnistuu, toivon että tällä kertaa pystyisin juosta pidempään kun vihdoin olen juoksuun tottunut.

Paha olo ja voimattomuuskin kyllä jatkuu, ja välillä tulee isoja takapakkeja. Etenkin päivät, joina puuhailen paljon kostautuvat, viimeistään seuraavana päivänä. Huomaan että olen alkanut mitoittaa tekemistäni olon mukaan. Jännittää lupautua mihinkään pitkäksi aikaa kun aristelen huononevaa oloa.

Kuitenkin yhä useammin huomaan melko myöhään illalla, että paha olo ei ole vielä alkanut. Se tuntuu menevän tunti tunnilta kauemmaksi, jääden enää ihan loppuillan murheeksi.

Pissaamisen määrä sen sijaan ei lopu, voi tsiisus sentään. Käyn päivisin jatkuvasti vessassa ja öisin 3-4 kertaa. Henkilökohtainen ennätys on kolme puskapissaa mökillä välillä 23-02.

4 Kommentit

  • Staika

    Toi puskapissa, LOL. Se oli syy miksi minuakin laiskotti lähteä mökille kesällä. Tuntui, että vauvankin kanssa on helpompi olla siellä kuin kontata (loppuraskauden ison mahan kanssa) parvelta alas ja ulos monta kertaa yössä.

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Jjjjjep 🙈

  • Staika

    Tuosta juoksemisesta tuli mieleen, että voisit kirjoittaa sun liikkumisesta raskausaikana tal ihan muutenkin. Harrastan itsekin liikuntaa ja olen jokaisessa raskaudessa pystynyt liikkumaan olon mukaan ihan loppuun asti. Joka kerta olen myös saanut kauhistelevia kommentteja liikkumisestani. Enkä todellakaan liiku tavoitteellisesti tai mittaile suorituksia kovin kummoisesti. ”Miten uskallat pyöräillä?!!” ”Mitä jos kaadut suksilla?!” ”Eihän sitä enää voi pumpissa käydä!!!” Jne.

    Ajattelin, että voisit kertoa et raskauden aikana voi ja kannattaa liikkua tuntemusten mukaan. Sinulla kun on varmaan ihan kivasti lukijoita 😉

    • Valeäiti Näytä tarjouksen tekijä

      Joo tästä voisi ehkä tehdä oman jutun koska ei ole mullekaan mikään ihan yksiselitteinen asia! Oman fiilisten mukaan tietty, ja ne kertoo mulle nyt esim sen että juokseminen kannattaa ehkä jo jättää, ei siinä oo paljoo järkee 🙂

Tämän viestin kommentit on suljettu.