Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kävin Heurekassa ottamassa päiväunet – aivot kiittää!

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Heureka ja Suomen Blogimedia

heureka alekoodi
Nappasimme viime sunnuntaina naapuriperheen mukaamme ja kävimme lasten kanssa tutustumassa Heurekan uuteen Aivot narikasta! -näyttelyyn.  Heurekassa ei kyllä voi mennä vikaan, se on ihan takuuvarma kohde viimeistään sitten kun lapset osaavat itse kävellä.

Heureka on minulle tosi rakas, mulla on siitä vahvat muistot jo ekoista käyntikerroista lapsena kun ihmettelin miten ihmeessä se sisääntulon kuution olemus voikin niin paljon vaihdella kun sitä vain katselee. Muistan seisseeni siinä kylmässä viimassa sitä tuijottaen niin pitkään että aikuiset nykivät jo hihasta sisään. Sieltä jostain kaukaa muistan myös liikaa viinaa juovan nuken, paraboliset peilit huoneen nurkasta toiseen ja kaiken yli liitävän polkupyörän.

Ne olivat ihmeellisiä ekaluokkaiselle Hannelle, ja ne ovat edelleen ihmeellisiä 35-vuotiaalle Hannelle. Paitsi sitä viinaanmenevää nukkea ei ole kyllä enää hetkeen nähty! Sen sijaan ajeltiin Ykkösen kanssa jalankulkijoiden päälle kuuttakymppiä, oh dear.

Ollaan käyty lasten kanssa noin kerran vuodessa Heurekassa katsomassa vaihtuva näyttely ja ne aina yhtä valloittavat klassikot. Tänään vuorossa oli uusi Aivot narikasta! näyttely, joka kannustaa kaikkia terveelliseen “aivoarkeen” aivoja haastavien pelien ja tehtävien kautta. Näyttely oli hauskasti toteutettu, ja mukana kanniskeltava aivo oli sekä sopiva riitelyn kohde lapsille (kuka sai viimeksi laittaa sen paikalleen pisteelle tultaessa) että hyvä konkreettinen muistutus siitä, mihin tämä kaikki liittyy.

Näyttelyssä liikutaan 2-5 hengen ryhmissä, joka on oikeastaan tosi hyvä juttu. Silloin kaikki kokevat “pakotetusti” samaan aikaan, eikä yksi voi säntäillä muiden edellä. Ryhmäjako myös takasi rauhallisen menon pisteillä. Kun vain yksi porukka pystyi kerralla tekemään, ei tungosta voinut syntyä. Toki välillä joutui sitten hieman omaa vuoroa odottelemaan, mutta usein pelkkä odottelukin oli ihan kiinnostavaa.

Minusta vaikuttavin oli aivoinfarktihuone, jossa epäonnenpyörällä pyöräytettiin itselle arpa (tuleeko aivoinfarkti vai kuoleeko vai pysyykö terveenä) ja opittiin aivovaurioista. Samalla huoneen jokaisessa nurkassa neljä videota kertoi neljän ihmisen oikeita, pysäyttäviä tarinoita aivoinfarktista. Tätä on vaikea kuvailla sanoin, mutta huone oli tosi vaikuttava ja lapsetkin katseli peräti kahteen kertaan nämä videot. Kerran odottaessa ja kerran omalla vuorolla. Musta oli tärkeää että lapset näki sen kuinka paljon voi ihmisen elämään vaikuttaa yksi epäonninen sairastuminen. Ehkä tämä antaa motivaatiota omien aivojen hyvinvoinnin miettimiseen, vaikka aivoinfarktille ei toki mitään voikaan.

Lasten suosikit näyttelystä oli ennalta-arvattavasti tanssihuone, aivopieru-muistipeli sekä piste, jossa syötiin meditaatiomaisen hitaasti yksi suklaakonvehti. Jos jotain toivoisin näyttelyltä lisää, kaipaisin enemmän tai selkeämmin esitettynä sitä tiedettä juttujen takana. Nyt aikuisella oli vastuunaan avata pisteiden oppeja – miten tanssi liittyy aivoihin, miksi muistipelit on tärkeitä ja miksi aivoihin pitää saada paljon verta kiertämään. Voi kyllä olla että nämä olisivat siellä jossain seinällä lukeneet, mutta en vain tanssimiselta ja pallon heittelyltä niitä itse ehtinyt etsiä.

Tiederavintolassa ruoalla ja juomalla saa leikkiä

Aivoja jumpatessa tuli sopivasti nälkä, joten siirryimme uudistetun Tiederavintolan puolelle brunssille. Valikoimassa oli mukavasti moneen sopivaa safkaa, sellaista hyvää ruokaa hauskasti oudoilla twisteillä. Löytyi sirkkaa ja kuivakahvia! Me annoimme lasten koota itselleen ateriat hampurilaisbuffasta, itse söin mustan hampurilaisen (hiilellä värjätty) joka oli kyllä varsin herkullinen vaikka aivot yritti jokaisella puraisulla väittää vastaan. Seurueen toinen aikuinen kiitteli salaattivalikoimaa hyväksi.

Pääsimme kokeilemaan ravintolan mainostamaa ruoalla ja juomalla leikkimistä, kun pöytämme viereen ilmestyi yhtäkkiä tyyppi joka halusi “lainata lasta” ja tehdä lapsen kanssa meille pienet juomat. Siinä sitten ihmeteltiin alaspäin savuavaa juomaa koko porukalla, tai oikeastaan aika iso osa koko ravintolasta tuli tätä ihmettä katselemaan. Mahtava show, joka taatusti jäi lasten mieleen pitkäksi aikaa!

kokemuksia heurekasta

Me äidit taas tulemme muistamaan pienen extraeleen täynnä empatiaa. Seurueemme nelivuotias otti mustekalavoimat käyttöön kun tajusi ettei saakaan jälkkäriksi jätskiä. Äitinsä kun oli sitä mieltä että kokonainen jälkkäribuffet saa riittää eikä nyt tarvita juuri jätskiä lisäksi. Kaksikon jumittaessa toistamiseen keskellä ravintolaa – äiti tyynesti kahvikuppi kädessä ja nelivuotias maassa itkien ja äitinsä jalassa roikkuen – saapui jostain ilmoittamatta tämä ravintolan ihmetyyppi, ojensi pienen pehmiksen mitään sanomatta ja poistui.

Arvostan.

Tässä olisi jo voinut olla kokonaiselle Heureka-päivälle aivan riittävästi tekemistä, mutta koska meidän perheen lapset ovat vähintään yhtä Heureka-hulluja kuin äitinsä, vedettiin sitten ns. koko rahan edestä. Kuuden (kyllä, kuuden) tunnin aikana ehdittiin uuden näyttelyn lisäksi katsastaa (melkein) kaikki muukin.

Jo vuoden päivät pyörinyt Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta oli todella upeasti toteutettu ja ajatuksia herättävä, ehkä jopa oma suosikkini tältä reissulta. Heurekan vanha sylinterisali ja klassikkopuoli eivät tälläkään kertaa pettäneet, se on aina hyvä paikka käydä läpi perusfysiikkaa ja kemiaa hauskoilla jekuilla. Samoin salin ulkopuolelta löytyvä Ideaverstas-alue oli aivan mieletön! Me rakensimme massiiviset virtapiirit ja ihan älykorkealle lentävät hyrrät ja vielä jäi paljon tekemättä mäkiautoista torneihin.

Koripallorotat olivat saaneet itselleen kunnon tilat ja söpöstä menosta pääsi nauttimaan koko salillinen ihmisiä. Lasten toivelistalle ilmestyi yllättäen jyrsijät.

Heurekassahan on myös piste omien eväiden syömiseen, sitä olisin ehkä kaivannut siinä jossain neljän tunnin kohdalla. Kun en ruokaa saanut, otin tirsat! Planetaariossa oli loistava tilaisuus vähän torkahtaa samalla kun lapset oppivat Itämeren suojelusta tärkeitä asioita. Unet olisivat olleet aivan erinomaiset, ellei Kakkonen olisi tökkinyt hieman närkästyneesti kylkeäni. Kehtasi vielä kuiskata ihanasti nukahtavaan korvaani “hei älä nuku!”.

Kotimatkalla oli hyvä tilaisuus puhua lasten kanssa kaikista ajatuksia herättäneistä aiheista ympäristönsuojelusta arvoihin ja tietysti niihin aivoihin. Lapset olivat hyvällä tavalla shokissa siitä miten paljon yksi tukkeuma aivoissa voi ihmiseen vaikuttaa. Siitä päästiinkin jouhevasti juttelemaan muistista, sen treenaamisesta ja aivojen hyvinvoinnista ylipäänsä.

Parasta päivässä oli pitkästä aikaa huolella yhdessä vietetty aika, jossa kaikki tekivät samaa asiaa ja pääsivät innostumaan yhteisistä jutuista. Ylläribonus oli naapureiden kanssa vietetty aika – siitä on hävettävän monta viikkoa kun ollaan edes nähty yhdessä, saati sitten vietetty näin paljon aikaa. Tämä oli tosi kiva tapa viihtyä yhdessä!

Naapurin nelivuotiaan arvio kiteytti hyvin koko päivän: “Täällä on lapsilla hauskaa”. On muuten aikuisillakin.

alekoodi heurekaan

ALEKOODI HEUREKAAN

Hyviä uutisia! Pääsette testaamaan itse hoksottimianne Heurekaan hieman alennetulla hinnalla. Pääsylipuista saa verkkokaupassa -20% koodilla valeaiti, joka on voimassa 23.10.-30.10. Huomatkaa että verkkokaupasta voi ostaa lipun jopa 6kk päähän eli ei tarvitse heti päästä käymään.

Lisätietoa Aivot narikasta! -näyttelystä

Yksi vinkki julisteilla sisustamiseen (tee se yksin)

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Desenio

Haluaisin nyt jakaa kanssanne minun tärkeimmän sisustusvinkkini: Älä ota lapsia prosessiin mukaan.

Voi tietysti hyvin olla että kaikille muille se on täysin selvää. Minä sen sijaan ajattelin tästä yhteistyöstä sopiessani että kiva, laitetaan lasten huoneisiin kivat julisteet, valitaan ne yhdessä!

Opin pari asiaa melko pian. Ensinnäkin Deseniolla vaihtoehtoja oli aaaaaivan törkeän paljon. Valinnanvaikeus olisi ollut melkoinen ihan ilman näitä kahta apinaakin, joiden mielipiteet vaihtuvat alushousuja tiuhempaan. Toisekseen, lapsillani on erikoinen maku. Mutta hyvin voimakkaat mielipiteet! Ihana yhdistelmä.

Lapset saivat kumpikin valita itselleen kolme taulua sekä kehykset niihin. Yritimme parhaamme mukaan ohjata valintaa mutta kyllä lopputuloksessa melko vahvasti huoneiden omistajien oma maku näkyy.

Tietysti otin myös lapset mukaan sommitteluun. Heillähän se tunnetusti on hyvä silmä näille asioille!

Kakkosen huoneeseen julisteet ripustettiin persoonallisesti.

Ykkösen huoneessa päätin tehdä fiksummin ja sommittelin sekä asensin taulut itse.

Kas noin.

Insinöörin korjattua tilanteen ihastelin lopputulosta ja mietin että ehkä kukaan muu ei huomaa kahdeksanvuotiaan seinällä roikkuvaa drinkki- ja vesipiippuopastetta.

valeäiti julisteet

Kakkosen huoneen katastrofin kohdalla reipastuin ajattelemaan, että ehkä voimme korjata tilanteen laittamalla jotain pienempiä teoksia tuonne suhteettoman isojen rakojen väliin, vaikkapa kauniita postikortteja! Kakkonen näki selvästi saman mahdollisuuden, sillä eräänä iltapäivänä huoneessa näytti tältä:

Tämähän on tällä taputeltu, vuoden sisustusblogin palkinto odottaa!

Prosessi oli hyvä opetus siitä, että lapsilla(kin) on hyvin tarkka oma maku. Kumpikin ihastui aivan kympillä tuohon Kakkosen huoneen alhaalla näkyvään tauluun, jossa on hirveästi taloja. Minä en nähnyt kuinka se sopisi mihinkään ja ohjasin lempeästi Ykkösen pois taulusta. Kakkosen kohdalla jouduin jo luovuttamaan: Hän ei vain nähnyt mitään muuta vaihtoehtoa kuin saada se taulu. Annoin periksi.

Ykkönen kysyi heti että Kakkonen saanko mä sitten joskus tulla tutkimaan tätä taulua? Vielä toimitusta avatessamme Kakkonen henkäisi onnellisena, mä niin rakastan tätä taulua. He siis todella, todella rakastavat tätä julistetta. Vaikka itse en sitä ymmärrä, niin onko sillä väliä?

Jos yksi juliste saa pienen tyypin näin onnelliseksi niin mikä minä olen sanomaan sopiiko se kokonaisuuteen. Tästähän tuli juuri hyvä! Kokonaisuus joka tuo seinille edes jotain, ja josta lapset pitävät. Sisustetaan sitten äidille sopivalla tavalla kun ne muuttavat pois kotoa.

Niille, jotka haluavat sisustaa kauniisti ja ymmärtävät tehdä sen fiksummin (yksin), suosittelen katsomaan inspiraatioksi Päivin ihanan porraskäytävän lopputuloksen sekä sommitteluvinkit Deseniolta. Itse julisteet saat sitten tilattua -25% alennuksella koodilla valeaiti (Ei koske kehyksiä tai handpicked-/collaboration-osioiden julisteita) 9.-11.10!

Ei muuta kuin valinnan iloa! Ja jos kaipaat vesipiippuopastetta tai valaita seinällesi, meidän valkkaamat julisteet olivat nämä (hinnat ilman alennusta):

Coffee & Love (30×40) 13,95 €
Gone Fishing (21×30) 8,95 €
Tennis Giraffe (50×70) 24,95 €
Flamingo Cone (13×18) 3,95 €
Blue Whale (50×70) 24,95 €
Beehive Buildings (30×40) 13,95€

Vinkkejä perheen kasvisruokailun lisäämiseen

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: Knorr ja Suomen Blogimedia

Lihaton lokakuu tuli taas. Ahistaako? Tänä vuonna mua ei. Melkein päivälleen kaksi vuotta sitten olen kirjoittanut kahden lihattoman viikon jälkeen näin:

”Yhtäkkiä tuntuu että kaikki mikä on kasvista on pahaa. Että ollaan jo tehty kaikki maailman hyvät kasvisruoat”

Melko onnistuneen kuuloinen kokeilu.

Tuupattuani perheelleni muutaman kerran jotain linssihässäkkää vain siivotakseni melkein kaiken biojätteeseen, meinasin luovuttaa kokonaan ja seuraavana vuonna jätin koko homman jo väliin. Mutta.

Sitten tajusin että olen (taas) yrittämässä liikaa kerralla. Eihän tässä pointtina ole se että yhden kuukauden aikana käännetään koko homma mullin mallin, vaan se että havahdutaan muutoksen tarpeeseen ja aletaan pikkuhiljaa harjoitella.

Sittemmin olen sinnikkäästi jatkanut meidän perheen ruokavalion muuttamista hieman kasvispainotteisempaan suuntaan, ihan kaikkina kuukausina.

Lapset eivät todellakaan ole mitään linssin rakastajia vieläkään, mutta huomaan silti että paljon on muuttunut. Ostan kaupasta merkittävästi vähemmän punaista lihaa kuin ennen. Nautaa joskus, kanaa ja possua en oikeastaan koskaan. Maitopohjaista ruokakermaa en ole ostanut ainakaan vuoteen. Syömme kotona nyt enemmän kasvis- kuin liharuokia, minä syön 90% kasvisruokaa erityisesti silloin kun syön muualla.

Olemme itse asiassa vähentäneet merkittävästi lihan kulutustamme, ilman että pyrittäisiin varsinaisesti kasvissyöjiksi. Hyvä me!

Lihan vähentäminen on vaikeaa, koska se vaatii vaivalla opittujen ja vihdoin hanskassa olevien rutiinien muuttamista. Juuri kun olet päässyt kiinni siihen että perhe syö suunnilleen terveellistä ruokaa ja kaupassa käynti sujuu, pitäisi opetella uusia reseptejä. Mitä kasviksista voi muka kokata? Millä korvaan lihan?

Nyt jaan teille salaisuuteni, tai ainakin muutaman hyväksi havaitsemani kikan, jolla lihan osuutta saa perheen ostoskärrystä vähennettyä ilman suurta tuskaa.

Älä yritä lopettaa lihansyöntiä, vaan lisää kasviksia.

Ihmisen on tosi vaikeaa lopettaa jonkin asian tekeminen ilman että sitä korvataan jollain muulla. Kysykää vaikka röökin lopettaneilta. Ja jos se korvaaminen on vaikeaa, koko hommasta tulee negaatiolla kuorrutettua rangaistusta. Mieti siis sen sijaan, että yrität lisätä kasviruoan määrää viikkoonne.

Voisiko teillä olla vaikkapa  kaksi kasvispäivää viikossa? Opettelisitko ehkä yhden uuden helpon reseptin, josta lapsetkin tykkäisi?

Kannusta itseäsi, älä soimaa.

Mitä sitten, jos miehesi (nimi muutettu) osti kokonaisen valmiiksi grillatun broilerin koska se on niin helppo ratkaisu. Sinä voit tehdä huomenna pinaattilettuja. Ota asiaksesi huomata ennemminkin jokainen kasvisruoka kuin jokainen liharuoka. Iloitse vaikka siitä jos korvaat liharuoassasi sen ruokakerman kaurapohjaisella (se muuten ihan oikeasti kannattaa tehdä, ihan samaa kamaa!).

Ylipäänsä: Älä soimaa itseäsi siitä ettet osaa valmistaa järkevää ateriaa munakoisosta. Et tietenkään osaa, kun se on vielä ihan uutta sulle. Aloita siitä mikä tuntuu helpoimmalta.

Valitse alkuun helpot voitot.

Aloita listaamalla kaikki sellaiset ruoat, mistä teillä jo tykätään ja jotka sattuvat olemaan kasvisruokia, tai joita voisi hyvin helposti sellaisiksi muuttaa. Usein tälle listalle pääsee pinaattiletut, kasvissosekeitto, hernekeitto.

Jos haluat kokeilla lihan korvaamista uusilla kasvispohjaisilla tuotteilla, kokeile ensin lasagne, tortillat ja makaronilaatikko. Nämä on yleensä melko helppoja muunneltavia, etenkin jos aloitat korvaamalla vain puolet lihasta soijarouheella.

Tässä neljä kovaa reseptiä, jotka usein uppoaa myös lapsille hyvin, suurin osa tietysti kasvisvoimaeläimeni Lauran luomia:

Hyödynnä muiden keittiö.

Ravintoloista saa nykyään niin hyvää kasvisruokaa, että oikeasti voi päättää tilaavansa aina kasvista. Vaikka koko muu perhe tilaisi lihaa, sinun kasvisruokasi on taas yksi annos kohti parempaa suuntaa, näytät hyvää esimerkkiä lapsille ja ehkä saat ne peijakkaat jopa maistamaan sun ruokaa!

Jokaisella meistä on myös joku kasviskaveri, joka osaa tehdä kaikille maistuvaa ruokaa. Tuppaudu niille illalliselle aina välillä inspiraatioksi.

Plussana se että muualla syödessä sinä et hikoillut tuntia keittiössä tehdäksesi epäonnistunutta ruokaa, joka pitää heittää pois. En itse suinkaan ole tätä kokenut.

Käytä oikopolkuja.

Suomessa on ihan hirvittävän hyvä valikoima kasvispohjaisia vaihtoehtoja soijarouheesta härkäpapuvalmisteisiin. Pakasteruoista löytyy iso pino ihan valmiita ruokia (falafel-pyörykät on usein helppo aloitus) ja sitten on näitä melkein valmiita ruokia, kuten yhteistyön puitteissa testaamani Knorrin Vego-ateriat.kasvisvinkit perheelle

Vego-ateriat ovat valmiita kasvisruokia, joihin teet vain lisukkeet kylkeen tai jatkat niitä vähän omilla ainesosilla ja ateria on vartissa valmis. Suosikkimme tällä hetkellä on Chili Sin Carne, joka oli mukavasti maustettu mutta ei liian tulinen lapsille. Yksi pussi on kahden hengen annos, mutta esim soijarouheella jatkamalla tästä saa hyvin koko perheen annoksen.

Älä lannistu, vaikka joudut turvautumaan lihaankin.

Joskus käy niin että kiire, huonot suunnitelmat ja yleinen hätä johtavat siihen että lihaa tulee pöytään. Viimeksi sunnuntaina tein tätä Vegoa lihalla jatkettuna, vaikka se vähän pahalta tuntuikin. Mutta meillä oli jostain syystä jauhelihaa jääkaapissa, joka oli menossa vanhaksi (koska ei ollut tullut käyttöön, hah!) joten oli huomattavasti parempi vaihtoehto syödä lihaa kuin heittää syötäväksi kelpaavaa ruokaa pois.

Ruokahävikki on muuten edelleen suurimpia ongelmia vastuullisen kokkailun osalta, myös kasvissyöjien perheissä. Sen vähentämiseksi vinkkejä ensi kerralla!

kasvisruokailu perhe

Kertokaa omat vinkit tai parhaat kasvisreseptit! Tämän tekstin kommenttiboksissa arvotaan neljä kappaletta Knorr tuotepaketteja (arvo 50€/kpl), arvon voittajan 2.11. (HUOM: aikaa jatkettu!).

Kilpailun säännöt löytyvät täältä.

 

Lue lisää: