Kannattiko lähteä Afrikkaan?

Myönnän miettineeni pitkään Ugandaan lähtemistä. Mietitytti onko mitään järkeä lennättää ihmisiä toiselle puolelle maapalloa muutamaa kuvaa, videota ja blogikirjoitusta varten. Matka on aina kuitenkin iso rasite sekä maapallolle että Planin budjetille. Kannattaako lähteä Afrikkaan?

No todellakin kannatti!

Kaupallinen yhteistyö: Plan Suomi ja Suomen Blogimedia

Matkasta oli monta äärimmäisen isoa hyötyä kohdemaan lapsia ja Planin toimintaa ajatellen. Ensinnäkin veimme konkreettisesti mukanamme ison lahjoituksen teidän avullanne: 1000 kirjaa ja hirveästi muistivihkoja, kyniä, kumeja ja värikyniä. Toisekseen, me pääsimme näyttämään teille livenä paikan päältä, miten homma oikeasti pyörii ja pystyimme vastaamaan (toivottavasti) kaikkiin kysymyksiinne. Kolmanneksi, me kolme saimme paljon paremman ymmärryksen siitä, mitä Planin toiminta todella on, joten pystymme vaikuttamaan teihin entistä paremmin. Siitähän tässä loppupeleissä on kyse; että me kolme saamme teidät liikkeelle ja mukaan Planin toimintaan.

”5-vuotias Evie Mosambikista sai juuri kummiperheen Vantaalta.”

Ilokseni voin kertoa, että olemme vaikuttaneet teihin! Saimme jo matkan aikana viestejä Instagramin kautta, jossa kerrottiin jonkun lähteneen kummiksi meidän juttuja seurattuaan. Yksi kertoi jopa olleensa skeptinen toimintaan, mutta seurattuaan matkaamme muutti mielensä ja ryhtyi kummiksi. Jo tämä yksittäinen tarina tuntui siltä, että tännehän kannatti lähteä. Lisäksi Planilta on jo useampaan otteeseen hihkuttu iloisia uutisia: käyntejä sivuilla on ollut selvästi normaalia enemmän, kummeja on tullut merkittävästi enemmän.

[highlight]HYVÄ TE![/highlight]

Yksi matkasta käteen jäänyt anti oli tämä Kampista ja minusta kuvattu kummivideo. Siinä välittyy minusta hienosti matkamme fiilis.

Katsoin videon läpi varmaan viidesti tippa linssissä ja jaoin omassa Facebook-profiilissani. Varttia myöhemmin uusia kummeja oli taas kaksi lisää.

”No niin, jouduin blogimainonnan uhriksi. 3-vuotias Esther Sambiasta sai kummit Helsingistä”

Kylmät väreethän siinä menee kun miettii, että minun muutaman päivän matkani on saanut monta ihmistä sitoutumaan pitkäkestoiseen auttamiseen. Haluan kiittää teistä jokaista, joka lahjoitti euronkin matkakassaamme, tykkäsi kuvastamme, jakoi juttumme, liittyi kuukausilahjoittajaksi tai otti peräti kummilapsen itselleen. En tiedä arvaatteko ollenkaan kuinka hyvältä se meistä tuntuu! Kiitos!

Ja tiedättekö, sillä kaikella avulla on todella iso merkitys. Esimerkiksi Kamulin alueella, jossa me vierailimme, on nyt mahdollista jalkautua entistä useampien perheiden luo. Tällä lauseella on kirjaimellinen tarkoitus. Planin paikalliset työntekijät todella menevät perheiden luo kyliin, istuvat niillä samoilla jakkaroilla kuin mekin videolla ja juttelevat. Opettavat, muistuttavat, kuuntelevat ja joskus vähän tenttaavatkin.

Onhan lapset vielä koulussa? Joka päivä? Onhan kaikilla riittävästi ruokaa ja toimiihan kylään kaivettu kaivo? Perheiden luona tsekataan kaikkien oltavat, tarkistetaan ravitsemuksen tila ja kerrataan miksi ehkäisyä pitää käyttää. Perhe perheeltä koko yhteisön mahdollisuudet kehittyä kasvavat.

Perheet, joiden luona me kävimme matkamme aikana olivat Luckylle ja muille Planin työntekijöille tuttuja; he ovat käyneet täällä ennenkin. Hämmästyin itse hieman kun Lucky kyseli kuulumisia Satun kummilapsen isoisältä. Hän todella tiesi mikä perheen tilanne on ja mikä osa auttamisessa on tärkeintä! Sitä jotenkin ajattelee järjestöistä että työ on pääasiassa massaduunia; asioiden edistämistä kabineteissa, avustusrekkojen liikehdintää ja valistavien ohjeiden jakamista pamflettien muodossa. Onhan se sitä kaikkea myös mutta myös hyvin käytännönläheistä ja paikallista. On ihan hurja ajatella että tapaamiemme ihmisten kaltaisten työntekijöiden kautta Plan tavoittaa satojatuhansia lapsia ja aikuisia ja kertoo yksilöllisesti samat asiat uudestaan ja uudestaan. Ihminen ja perhe kerrallaan.

Ugandassa on muuten aika hyvä kummitilanne, sillä kummeja puuttuu enää 37. Mitäs sanotte, eikö hoidettaisi Uganda ns. jiiriin kummitilanteen suhteen? Tästä linkistä pääset liittymään juuri Ugandan lasten kummiksi.

Kummius on hyvin yksilöllistä apua. Sen lisäksi että avun saa koko yhteisö, itse kummilapsi on kunniastaan äärimmäisen onnellinen, eikä se ole pelkästään mieltä ilahduttava asia vaan aivan konkreettinen apu: Kummilasten vanhemmat ovat kertoneet, että lapset ovat muuttuneet itsevarmemmiksi ja sosiaalisemmiksi kummiuden myötä. Opettajat ja Planin vapaaehtoiset raportoivat lasten paremmasta koulumenestyksestä ja korkeammista tavoitteista eli halusta vaikuttaa itse omaan tulevaisuuteensa.

Miettikääpä sitä. Te olette tehneet kymmenistä lapsista itsevarmempia, aktiivisempia yhteisönsä jäseniä, jotka kantavat mielessään joka päivä kiitollisuutta muutaman kympin kuukausimaksusta.

Kyllä kannatti.

Haluatko osallistua auttamiseen?
Ryhdy kummiksi tästä
Liity kuukausilahjoittajaksi

Lue myös: